Otsonikerros toipuu polaarialueilla mutta ei vielä tropiikissa

7.2.2018 13:16

Uuden tutkimuksen mukaan keski-leveysasteilla ja tropiikissa osa otsonikerrosta on alkanut toipua, mutta erityisesti ala-stratosfäärissä otsoni on vielä vähenemässä. Syytä tähän ei ole vielä löydetty.

Kuva: NASA's Earth Observatory

Kuva: NASA's Earth Observatory

 Tutkijat ovat havainneet, että stratosfäärin otsoni on alkanut toipua napa-alueilla, mutta se ei toivu yhtä nopeasti tropiikissa ja keski-leveysasteilla. Haittavaikutukset otsonikadosta saattavat näillä alemmilla leveysasteilla olla pahempia kuin napa-alueilla, sillä UV-säteily on voimakkaampaa näillä alueilla ja alue on napa-alueita asutumpaa. "Vaikka otsoni vähenee stratosfäärin alemmissa kerroksissa, kokonaisotsonin väheneminen on loppunut. Tällä on eniten merkitystä UV-säteilyn määrälle maan pinnalla", sanoo tutkimusprofessori Erkki Kyrölä. Otsonikerroksen oletetaan palaavan ennalleen vuosisadan keskivaiheilla.

Syy otsonikerroksen alemman kerroksen ohentumiselle näillä alueilla on tällä hetkellä vielä tuntematon. Yksi arvioitu kehityksen syy on se, että ilmastonmuutos muuttaa ilmakehän kiertoliikettä. Toiseksi syyksi tutkijat nostavat sen, että hyvin lyhyen aikaa ilmakehässä säilyvät VSLS-yhdisteet, jotka sisältävät klooria ja bromia, voivat tuhota otsonia alemmassa stratosfäärissä. VSLS-yhdisteitä sisältäviä aineita on liuottimissa, maalinpoistoaineissa ja rasvanpoistoaineissa. 

Otsonikerros, joka suojaa meitä haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Otsonikerros imee suuren osan Auringosta peräisin olevasta UV-säteilystä, joka voi voi vahingoittaa DNA:ta kasveissa, eläimissä ja ihmisissä. 1970-luvulla havaittiin, että CFC-yhdisteet, joita käytetään esimerkiksi jäähdytys- ja aerosoleissa, tuhoavat stratosfäärin otsonia. Vaikutus oli pahin Etelämantereella, jossa muodostui ns. otsoniaukko. Vuonna 1987 hyväksyttiin Montrealin pöytäkirja, joka johti CFC-yhdisteiden asteittaiseen lopettamiseen. "Ylempi stratosfääri onkin näyttänyt selviä elpymisen merkkejä, osoittaen, että Montrealin pöytäkirja toimii", sanoo tutkimusprofessori Erkki Kyrölä.

Tutkimus on esimerkki kansainvälisistä pyrkimyksistä seurata ja ymmärtää otsonikerroksen kehitystä.  Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Sveitsistä, Iso-Britanniasta,  Yhdysvalloista, Ruotsista, Kanadasta ja Suomesta. Uusi tutkimustulos on julkaistu Euroopan Geosciences Union -lehdessä.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Erkki Kyrölä, erkki.kyrola@fmi.fi

Tutkija Viktoria Sofieva, viktoria.sofieva@fmi.fi

https://www.egu.eu/medialibrary/image/2923/antarctic-ozone-hole-in-september-2006-and-2011/