Uutinen 29.11.2013

Robotit avustavat myös Itämeren tutkimuksessa

Ilmatieteen laitos on testannut ja kehittänyt robotteja Itämerellä.
Argo-poiju Itämerellä. Kuva: Petra Roiha

Ilmatieteen laitos on testannut ja kehittänyt vapaasti liikkuvia ja automaattisesti mittaavia merentutkimuslaitteita Itämerellä jo vuodesta 2011. Yksi tällaisista automaattisesti mittavista laitteista on Argo-poiju. Se on vapaasti meressä ajelehtiva mittalaite, joka pystyy säätelemään itsenäisesti mittaussyvyyttään. Pääasiallisesti Argo-poijuja on käytetty valtamerten tutkimuksessa. Tälläkin hetkellä maailman valtamerillä seilaa yli 3000 poijua. Kerättyä dataa voidaan käyttää mm. merien lämpenemisen arviointiin. Poijuja kehitetään jatkuvasti ja uusimpiin on lisätty myös biogeokemiallisia antureita.

Ilmatieteen laitoksella on kymmenen laitetta, joista kuusi tekee mittauksia Grönlannin merellä. Ilmatieteen laitos on ensimmäisenä käyttänyt poijuja myös Itämeren alueella pitkäaikaisten mittaussarjojen tekemiseen. Kaksi poijua on tehnyt mittauksia Selkämerellä kesäkuukausina ja yksi poiju tekee mittauksia edelleen pohjoisella Itämerellä. Nämä laitteet on erityisesti muokattu toimimaan vähäsuolaisilla ja matalilla merialueilla. Itämeren keskisyvyys on vain noin 54 metriä, joten tämä edellyttää poijun sukellussyvyyden säätämistä pohjan syvyyden mukaan useammin kuin valtamerillä, joiden syvyys on useita kilometrejä. Itämerellä muita haasteita ovat vähäinen suolaisuus, rannikon läheisyys ja jää.

Kaikissa laitteissa on lämpötila-, suolaisuus- ja paineanturit sekä kahdessa myös happi- ja sameusanturit biologisten ja kemiallisten olosuhteiden tutkimukseen. Laitteissa on kaksisuuntainen Iridium-satelliittiyhteys, jonka avulla mittausdata saadaan välittömästi Ilmatieteen laitokselle ja laitteelle voidaan antaa komentoja sen ollessa pinnalla.

Mittauksia Selkämerellä ja pohjoisella Itämerellä

Ilmatieteen laitos on tehnyt vuosina 2012 ja 2013 jo kolme kuukausien mittaista mittauskampanjaa Argo-poijujen avulla. Ensimmäinen laite laskettiin 2012 toukokuun puolessa välissä Selkämerelle Porin merivartijoiden avulla. Sen missio kesti 202 päivää ja se nostettiin Rauman edustalta 5. joulukuuta Turun vartiolentueen pintapelastajien avustuksella. Suurimman osan ajasta poiju teki mittauksia Suomen aluevesillä.

Toinen poiju laskettiin Selkämerelle kesäkuun puolessa välissä 2013 ja se mittasi noin kolme kuukautta. Kolmas poiju on varustettu happi- ja sameusantureilla ja se on mitannut Gotlannin syvänteen tilaa elokuun 2013 puolesta välistä eli yli kolme kuukautta. Laitteet ovat tehneet mittauksia luotettavasti myös hankalissa sääolosuhteissa ja korkeassa aallokossa, joissa muilla menetelmillä mittausten tekeminen on erittäin hankalaa.

Laitteiden sukellussyvyydet vaihtelevat noin 150 metristä 25 metriin. Mittausjaksoilla Selkämerellä olevat poijut nousivat pintaan noin kerran vuorokaudessa mittaamaan suolaisuus- ja lämpötilaprofiilit vesipatsaasta ja lähettämään ne satelliitin kautta vastaanottajalle. Pohjoisen Itämeren poiju tekee mittauksia harvemmin, noin kerran kuudessa päivässä. Poijujen havainnot ovat kaikkien saatavilla kansainvälisessä Argo-tietokannassa http://www.coriolis.eu.org

Lisätietoja:

Tutkija Petra Roiha, puh. 050 326 6610, petra.roiha@fmi.fiTutkija Tero Purokoski, puh. 050 598 4004, tero.purokoski@fmi.fi

25.11. - 1.12.2013 vietetään eurooppalaista robottiviikkoa. Lisätietoja viikosta http://www.suomalainentyo.fi/robottiviikko/tervetuloa-robottiviikolle