Sääennusteiden laatu parantunut

Ilmatieteen laitos seuraa tekemiensä sääennusteiden laatua. Seuranta osoittaa, että esimerkiksi yhden vuorokauden lämpötilaennusteiden osuvuus on noussut. 1 vrk:n lämpötilaennusteet osuivat 86,5 prosentin tarkkuudella, kun osuvuushaarukkana käytetään 2,5 astetta. Jos tarkastellaan pelkästään päivälämpötiloja, osuu ennuste oikeaan jo yli yhdeksän kertaa kymmenestä. Vuosituhannen vaihteessa ennusteet osuivat oikeaan 75–80 prosentin tarkkuudella, mutta viime vuosina on ylletty 85–90 prosenttiin.

Ennusteiden kehittyminen näkyy myös pidemmissä ennusteissa. "Nykyään pystytään ennustamaan 6–7 vuorokauden päähän yhtä tarkasti kuin vuosituhannen vaihteessa viiden vuorokauden päähän, Ilmatieteen laitoksen päällikkö Juhana Hyrkkänen toteaa.  Varoitusten ja erityisesti tuulivaroitusten osuvuus oli erinomaisella tasolla, vuonna 2013 tuulivaroitusten osuvuus oli kaikkien aikojen paras. "Tähän vaikutti osaltaan hyvin ennustetut marras-joulukuun Eino, Oskari -ja Seija -myrskyt. Nyrkkisääntönä on ollut viime vuosikymmeninä se, että ennustettavuus on parantunut vuorokauden verran vuosikymmenessä."

Syitä ennusteiden parantumiseen useita

Ennusteiden parantumiseen vaikuttaa monta seikkaa. Säämallien ja ilmakehän mallinnuksen kehittymisen lisäksi myös tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvu on tarkentanut ennusteita. Tietokoneiden tehon kasvamisen ansiosta sääennusteiden resoluutio eli paikallinen tarkkuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana tarkentunut 25–100 kilometristä 2,5–10 kilometriin. Nyt ennusteita voidaan siis tehdä jo esimerkiksi kaupunginosan tarkkuudella.

Toinen merkittävä asia on havaintomenetelmien kehitys. Nykyisin saadaan enemmän havaintoja ilmakehästä ja meristä. Erityisesti paremmat satelliittihavainnot ovat olleet tärkeitä. Myös meteorologien rooli sään ennustamisessa on edelleen tärkeä, vaikka käytössä on parasta tekniikkaa ja säämalleja."Ei tule unohtaa sitä, että meteorologien ja tutkijoiden ymmärrys ilmakehän toiminnasta on lisääntynyt. Viime vuosina huomiota on kiinnitetty myös ennustemenetelmien ja meteorologien työprosessien kehittämiseen," Juhana Hyrkkänen muistuttaa.

Ennustettavuudessa eroja säätyypin mukaan

Sään ennustettavuus vaihtelee säätyypistä ja vuodenajasta toiseen, sen takia yksittäisten vuosien välillä on eroja ennusteiden osuvuudessa. Siihen, kuinka hyvin sääennuste osuu keskimäärin oikein, vaikuttaa muun muassa sääennusteen pituus, ennustettavien ilmiöiden koko, vallitseva säätyyppi ja vuodenaika. Jokaisella vuodenajalla on omat erikoisuuteensa, jotka tekevät sääennusteiden tekemisestä haasteellisempaa. Täydelliseen sään ennustamiseen tuskin koskaan päästään, sen verran kaoottista ilmakehän toiminta on, Hyrkkänen arvelee.

Lisätietoja:

Juhana Hyrkkänen, puh. 029 539 3495, (mailto: juhana.hyrkkanen@fmi.fi)