Ajankohtaista: 2017

Suomalaista tutkimusta polaarivuonna – kansainvälistä näkyvyyttä ennen ja nyt

14.6.2017 12:52

Suomen menestys polaarivuoden tutkimus- ja havainto-ohjelmassa 1800-luvun lopulla merkitsi tutkimustulosten lisäksi kansainvälistä näkyvyyttä tiedemaailmassa. Nyt polaarivuosi on jälleen ajankohtainen.

Kuva: Heikki Ketola

Kuva: Heikki Ketola

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 135 vuotta siitä, kun kansainvälinen meteorologian ja geofysiikan tiedeyhteisö toteutti laajan napa-alueiden tutkimusohjelman, jonka nimeksi tuli kansainvälinen polaarivuosi. Se liitti maamme aikaisempaan tiiviimmin mukaan kansainvälisen geofysiikan tutkimuksen kehitykseen, erityisesti meteorologian ja revontulitutkimuksen aloilla. Kyseessä oli 13 kuukauden havaintoperiodi, joka sijoittui vuosiin 1882–1883. Sen tavoitteena oli luoda pohja arktiselle ilmatieteelle sekä kerätä havaintoaineistoa alueen geofysikaalisten ilmiöiden tutkimusta varten. Havaintoasemia perustettiin kaikkiaan 12, ympäri koko pohjoista napaseutua.

Vuosisadan suurin tieteellinen hanke

Suomi oli mukana hankkeessa perustamalla Sodankylään tilapäisen tutkimusaseman ja varustamalla retkikunnan geomagneettisia, meteorologisia ja revontulimittauksia varten. Suomen osuutta polaarivuoden toimintoihin koordinoi Suomen Tiedeseura ja sen alaisena ollut Meteorologinen keskuslaitos eli nykyinen Ilmatieteen laitos. Hankkeen johdossa oli Helsingin yliopiston fysiikan professori Selim Lemström.

Polaarivuoden 1882–1883 ja Sodankylän aseman kustannukset nousivat nykyrahassa noin 600 000 euroon. Kyseessä oli 1800-luvun ylivoimaisesti laajin Suomen valtion rahoittama tieteellinen hanke.

Polaarivuosi on käynnissä jälleen

WMO on julkistanut aloittaneensa kahden vuoden mittaisen Polaarivuoden, jonka tarkoituksena on täyttää tietoaukkoja polaarialueiden tutkimuksessa tänä päivänä. Tavoitteena on polaarivuoden aikana parantaa sää, ilmasto-, ja jääennusteita sekä Arktisella että Antarktisella alueella.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017-2019. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damskin mukaan puheenjohtajuus on jälleen erinomainen mahdollisuus luoda pitkän aikavälin yhteistyösuhteita verkostoitumalla kansainvälisesti. Arktisen alueen tutkimuksen ja palveluiden kehittämiseksi Suomi onkin nostanut tapetille meteorologisen yhteistyön: arktisen alueen muuttuvat olosuhteet edellyttävät sää-, ilmasto-, jää- ja meriolosuhteiden yhä kehittyneempää ja pitkäjänteisempää havainnointia. Näin tutkijat voivat tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista päätöksentekijöille.

Lisätietoja:

Suomalaisen polaariretkikunnan vaiheista ja havaintotuloksista on julkaistu Suomen Tiedeseuran kustantama kirja: "Suomalainen polaariretkikunta Lapissa 1882–1884"

Heikki Nevanlinna puh. 040 590 5199, heikki.nevanlinna@gmail.com

 

Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi: http://ilmatieteenlaitos.fi/arktinen-neuvosto

WMO:n tiedote: https://public.wmo.int/en/media/press-release/year-of-polar-prediction-%E2%80%93-from-research-improved-environmental-safety