Juttusarja: Sääennusteiden teossa säätyyppi ja vuodenaika vaikuttavat - KEVÄT

Siihen, kuinka hyvin sääennuste osuu keskimäärin oikein, vaikuttaa muun muassa sääennusteen pituus, ennustettavien ilmiöiden koko, vallitseva säätyyppi ja vuodenaika. Jokaisella vuodenajalla on omat erikoisuuteensa, jotka tekevät sääennusteiden tekemisestä haasteellisempaa. Juttusarjan kolmannessa osassa tutustumme kevään aiheuttamiin haasteisiin.

Lopputalvesta ja alkukeväästä lämpötilan vuorokausivaihtelu on selkeässä säässä suurta. Silti päivän ylimmän ja yön alimman lämpötilan ennuste osuu yleensä oikeaan.

Kun maa paljastuu keväällä lumen alta, sula tumma maa heijastaa auringon lämpöä huomattavasti vähemmän kuin vaalea luminen maa. Tällöin lämpötila nousee päivällä sulilla alueilla enemmän kuin lumisilla. Aikaisemmin sääennustusmallit käyttivät keskimääräisiä lumitietoja, ja niissä saattoi olla lämpötilassa isojakin virheitä lumen sulamisaikaan. Vieläkään sääennustusmallit eivät aina huomioi riittävästi sitä, että havupuut voivat ovat sulia ja tummia, ja ne imevät auringon lämpöä toisin kuin luminen maa.

Keväällä sateet kuivahtavat helposti

Lännestä tulevat sadealueet ovat keväisin usein heikompia kuin sääennustusmallit ennustavat. Keväällä kylmä meri hillitsee sateita erityisesti rannikolla. Tästä syystä sadekuuroja syntyy vähemmän merelle ja rannikoille kuin sisämaahan. Toisinaan merituuli puhaltaa rannikolta pilvet pois, mutta tuo mukanaan mereltä kylmää ilmaa. Kylmälle merelle syntyy maata useammin sumua, joka voi ajautua tuulen mukana jonkin verran myös mantereen puolelle. Tällöin aurinkoinen kevätpäivä muuttuu koleaksi, sumuiseksi ja pilviseksi.

Kevään lämmin ilma tulee usein Suomeen kaakosta niin sanottujen Mustanmeren matalapaineiden mukana. Matalapaineen reitin pienikin virhearvio voi muuttaa sään ennusteesta poikkeavaksi. Jos matalapaine menee Suomen länsipuolitse, on lämmintä ja poutaista. Jos se menee Suomen yli, sataa ja on viileähköä. Jos matalapaine meneekin itäpuolitse, Suomessa vallitsee kylmä pohjoisen puoleinen ilmavirtaus.

Koillinen ilmavirtaus voi muuttaa ilman yllättäen koleaksi keväällä ja kesällä. Todennäköisintä se on Koillismaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joihin koleaa ilmaa voi virrata Vienanmereltä matalassa kerroksessa. Joskus koillisvirtauksen harmaat kumpukerrospilvet valloittavat myös läntisempää Suomea ja lämpötila poikkeaa ennustetusta.

Lue lisää:

• Eri sääsuureiden ennustettavuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuinkapitkallesaatavoiennustaa• Sääennusteiden osuvuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteet-parantuvat• Sääennusteiden vaihtelusta päivästä toiseen ja kuinka se näkyy erityyppisissä ennusteissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennuste-vaihtelee-paivasta-toiseen