Ilmatieteen laitoksen ajankohtaiset artikkelit

IPCC yhä luotettava tietolähde ilmastonmuutoksesta

Tuija Vuorinen — Sat, 30 Oct 2010 09:00:00 GMT

IPCC yhä luotettava tietolähde ilmastonmuutoksesta

30.10.2010 12:00

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maine on ollut koetuksella, kun sen koostamista ilmastoraporteista on löydetty ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevia virheitä. Nämä virheet eivät kuitenkaan muuta lopputulosta, tieteellisiä arvioita ilmastonmuutoksesta.

Ilmastotutkimus ja IPCC ovat olleet kritiikin kohteena syksyn 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana. Paljastuneiden virheiden myötä ilmastoskeptikot ovat leimanneet ilmastotutkimuksen pelkäksi politiikaksi ja bisnekseksi.

– Raporttiin päässeet virheet ovat olleet inhimillisiä lipsahduksia, joissa IPCC:n erittäin tarkka seula on vuotanut, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toteaa. Hänen mukaansa virheet eivät kyseenalaista IPCC:n tieteellisen työn arvoa.

Raporttiin päässyt arvio Himalajan sulamisnopeudesta ei ollut lähtöisin tieteellisesti vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Virhe ei kuitenkaan kaada ennustetta siitä, että Himalajan jäätiköt ovat vetäytymässä. Hollannin merenpinnan alla olevan maa-alan prosentti oli puolestaan määritelty huolimattomasti, sillä se sisälsi myös jokitulville alttiin maa-alan.

– IPCC-raportit ovat kaikesta huolimatta edelleen paras tietolähde ilmastonmuutoksesta, Taalas tähdentää ja torjuu epäilyt ilmastotutkimuksen luotettavuudesta. – Jotta virheitä ei enää raportteihin päätyisi, IPCC aikoo kuitenkin kehittää työskentelytapojaan.

Suomen IPCC-ryhmän helmikuussa järjestämässä seminaarissa muistutettiin, että tuoreimmat tutkimustulokset kertovat ilmastonmuutoksen etenevän tähän asti odotettuakin nopeammin. IPCC:n uskottavuudesta käytävästä keskustelusta huolimatta ilmastonmuutos siis jatkuu edelleen. Ilmasto on jo nyt lämmennyt, ja ilmastomallit osoittavat, että lämpeneminen jatkuu, jos hiilidioksidipäästöt jatkuvat.

Parhaillaan IPCC työskentelee viidennen ilmastoraportin kanssa. Se on tarkoitus julkaista vuonna 2014.

Lisätietoja:
IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa Suomen IPCC-työryhmän verkkosivut

Satelliittimittalaitteet paljastavat ilmansaasteet

Tuija Vuorinen — Fri, 12 Nov 2010 12:00:00 GMT

Satelliittimittalaitteet paljastavat ilmansaasteet

12.11.2010 14:00

Satelliittien mukana matkaavat OMI- ja TropOMI-mittalaitteet kartoittavat ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun vaikuttavia kaasuja ilmakehästä eri puolilta maapalloa. Mittaustietoja hyödynnetään muun muassa entistä tarkempien ilmastomallien kehittämisessä.

– OMI-mittalaite on tarjonnut Suomelle mahdollisuuden päästä mukaan merkittävään satelliittihankkeeseen. Hankkeessa Suomi, Hollanti ja Yhdysvallat ovat tehneet yhteistyötä sekä mittalaitteen kehittämisessä ja rakentamisessa että mittaustietojen hyödyntämisessä, ilmakehän kaukokartoituksen tutkimusryhmää johtava Johanna Tamminen Ilmatieteen laitoksesta sanoo.

Vuonna 2004 laukaistun NASA:n EOS-Aura -satelliitin mittalaitteiden suunniteltu toiminta-aika oli kuusi vuotta. OMI (Ozone Monitoring Instrument) sekä kaksi muuta satelliitin neljästä mittalaitteesta toimivat edelleen. Satelliitti ja sen mittalaitteet jatkavat työtään todennäköisesti ainakin vuoteen 2018 saakka.

Tuhkapilven reitit selville 15 minuutissa

OMI mittaa otsonin ja aerosolien lisäksi muun muassa UV-säteilyä sekä ilmanlaatuun vaikuttavien typpidioksidin ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Mittaukset kattavat koko maapallon kerran vuorokaudessa. Ilmatieteen laitos osallistuu OMI:n keräämän mittaustiedon tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen.
Osa OMI:n keräämästä mittaustiedosta lähetetään reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitoksen Sodankylän tutkimusasemalle.
– OMI:n tekemät rikkidioksidipitoisuuksien mittaukset toivat hyödyllistä tietoa Islannin tuhkapilven kulkeutumisesta, Tamminen kertoo.
Kevään 2010 kokemukset osoittivat, että mittaustietoa tarvitaan vastaavissa tapauksissa mahdollisimman nopeasti.
– Mittaustietojen pohjalta pystymme jatkossa välittämään tiedon mahdollisen tuhkapilven kulkeutumisesta Euroopassa asiakkaillemme 15 minuuttia mittausten tekemisen jälkeen. Yhtä nopeasti päivittyvät tiedot Ilmatieteen laitoksen verkkosivuille UV-säteilyä ja otsonia koskeviin tuotteisiin.

TropOMI mittaa myös metaania

– Erittäin hyvää mittaustietoa tuottaneen OMI-hankkeen menestys on ollut yksi syy TropOMI-hankkeen toteutumiseen, Tamminen sanoo. Ilmakehän kaasujen ja aerosolien lisäksi TropOMI tulee mittaamaan merkittävän kasvihuonekaasun metaanin sekä ilmanlaatuun vaikuttavan hiilimonoksidin pitoisuuksia eri puolilla maapalloa.

TropOMI on Hollannin ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n yhteishanke. Mittalaite on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2014. Ilmatieteen laitos on ollut mukana hankkeessa kehittämässä algoritmejä, joita käytetään otsonin, aerosolien ja UV-säteilyn mittaamisessa.

OMI-hankkeen suurimpina rahoittajana Suomessa ovat olleet Tekes ja Ilmatieteen laitos. TropOMI-hanketta rahoittavat Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes ja Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:
Johanna Tamminen, johanna.tamminen@fmi.fi

Lumensyvyys etelärannikolla

Tuija Vuorinen — Sun, 12 Dec 2010 12:00:00 GMT

Lumensyvyys etelärannikolla

12.12.2010 14:00

Helsingin Kaisaniemessä mitattiin 20.12. lumensyvyydeksi 67 cm klo 8 aamulla, joka on tilastoitavan lumensyvyyden mittausaika. Lumensyvyysennätys Kaisaniemessä on 70 cm vuodelta 1915.

Porvoossa mitattiin 8.12. lumensyvyydeksi 50 cm. Seuraavan päivän voimakas tuuli kuljetti kevyttä pakkaslunta pois ja tällä hetkellä automaattisen mittausaseman lumensyvyys ei edusta koko Porvoon lumensyvyyttä.

Ajankohtaan nähden lunta on poikkeuksellisen paljon ainoastaan pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla maassa lumen syvyys on ajankohtaan nähden yleensä melko tavanomainen

Lisätietoja:
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min + pvm)

Verkkopalvelun keskeiset uudistukset

Tuija Vuorinen — Fri, 31 Dec 2010 10:00:00 GMT

Verkkopalvelun keskeiset uudistukset

31.12.2010 12:00

Kuva: Kari Österberg

Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelu uudistettiin 2.12. Verkkopalvelun tavoitteena on tarjota kaikille Suomen säästä kiinnostuneille ajantasaista ja laadukasta tietoa.

Muutokset sääennusteissa

Paikallissäästä on saatavissa viiden vuorokauden sääennuste noin 10 000 paikkakunnalle tai paikalle Suomessa.
Paikallissään pikavalinnan ennakoiva tekstintunnistus tarjoaa mahdollisia ennustepaikkoja nopeasti. Ominaisuus, joka muistaa edellisen käytetyn paikallissään paikan, on lisätty palveluun 30. joulukuuta.
Paikallissään pikavalitsin löytyy verkkopalvelun kaikilta sivuilta.
Paikallissään sääennusteen lähipäivien ajallista tarkkuutta on lisätty. Lähituntien ennuste on saatavissa kolmen tunnin välein.
Verkkopalvelun etusivulla on päivittäin luettavissa meteorologin lyhyt katsaus Suomen tulevaan säähän.

Muutokset varoituksissa

Paikallissää-sivulla on nähtävissä tieto siitä, onko kyseisellä maa-alueella parhaillaan voimassa säähän liittyviä varoituksia.
Varoitukset ovat nähtävissä kartalla myös palvelun etusivulla.

Muutokset havainnoissa

Suomen säähavainnot päivittyvät Suomen kartalla tunnin välein, nykyisen kolmen tunnin sijaan.
Paikallissää-sivun havaintokäyrillä on nähtävissä säähavaintoja takautuvasti kahden vuorokauden ajalta.
Kaikkien automaattisten havaintoasemien tuoreimmat havainnot haettavissa yhdeltä sivulta: ilmatieteenlaitos.fi/suomen-havainnot
Jokaiselle paikallissään ennustepaikalle näytetään lähimpien 1 - 8 havaintoaseman tuoreimmat säähavaintotiedot. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä olevat havaintoasemat näytetään pudotusvalikossa etäisyysjärjestyksessä.

Tiedotepalvelu

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet on mahdollista tilata omaan sähköpostiin.
Tiedotteita on mahdollista seurata myös RSS-syötteinä.

Palautetta uudistuksesta

Olemme saaneet uudistuksesta käyttäjiltä erittäin paljon sekä kiittävää että kriittistä palautetta. Kiitokset kaikille palautetta ja kehitysideoita lähettäneille! Tulemme lukemaan palautteen tarkasti ja hyödyntämään sitä palvelumme kehittämisessä. Palautetta uudistuksesta ja kehitysideita voi edelleen lähettää verkkopalvelun palautelomakkeella.

Lisätietolinkkejä:
Tietoa verkkosivustosta: ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-sivustosta
Tarkempaa tietoa sääpalveluista: ilmatieteenlaitos.fi/saapalvelut-verkossa
Tietoa varoituksista: ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista
Säämerkkien selitykset: ilmatieteenlaitos.fi/saamerkkien-selitykset

Sääennustusmallit sääennusteiden perusta

Tuija Vuorinen — Thu, 13 Jan 2011 10:00:00 GMT

Sääennustusmallit sääennusteiden perusta

13.1.2011 12:00

Sääennustusmallit toimivat sääennusteiden pohjana jäljitellen ilmakehän toimintaa ja kehitystä. Ilmakehän kaoottisuuden takia sääennusteisiin liittyy aina epävarmuuksia.

Sääennustusmallit ovat ilmakehän käyttäytymistä kuvaavia laskentamalleja. Näiden avulla pyritään saamaan kattava kokonaiskuva sään kehityksestä muutamasta tunnista aina useiden päivien päähän. Mallit eivät ole täydellisiä vaan ne ovat aina yksinkertaistuksia todellisuudesta. Säämalleja kuitenkin kehitetään koko ajan ja ne edustavat tällä hetkellä olevaa parasta tietämystä ilmakehän toiminnasta.

Mallien erottelukyky tarkentuu

Sääennustemallit perustuvat ilmakehän dynamiikan ja fysiikan perusyhtälöiden ratkaisemiseen, eli luonnon lainalaisuuksiin. Numeerisessa laskennassa ilmakehä jaetaan joukoksi erillisiä pisteitä. Ilmakehän tilaa ja kehitystä kuvaavat yhtälöt ratkaistaan mahdollisimman tarkasti kussakin pisteessä erikseen. Ilmakehää kuvaavat matemaattiset yhtälöt ovat monimutkaisia ja toisiinsa hankalasti kytkeytyneitä, minkä takia niitä ei voida ratkaista täydellisesti. Sääennusteen perustiedoksi ja lähtötilanteeksi tarvitaan mahdollisimman tarkka tieto ilmakehän nykytilasta. Ennusteen alkutila muodostetaan mallissa siten, että otetaan pohjaksi aiemmin laskettu ennuste kyseiselle ajanhetkelle ja korjataan sitä tuoreimmilla havainnoilla.

Laskentapisteiden välimatkaa nimitetään mallin paikalliseksi erottelukyvyksi. Mitä parempi mallin erottelukyky on, sitä paremmin saadaan todellisen ilmakehän käyttäytyminen kuvattua kaikkine piirteineen. Nykyään sääennustusmalleja voidaan laskea huomattavasti tarkemmin kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin laskentapisteiden etäisyys oli 50 kilometriä, kun nykyisin se on maailman laajuisesti 15 kilometrin ja alueellisesti jopa 2-3 km luokkaa. Rajan erottelukyvyn parantamiselle asettaa käytettävissä oleva tietokoneteho.

Mallit kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja

Eri mallien väliset erot perustuvat lähinnä mallin pohjana oleviin erilaisiin fysikaalisiin olettamuksiin, joilla jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Erilaiset olettamukset heijastavat sitä, että ilmakehä on kaoottinen systeemi. Eri mallit kuvaavatkin erilaisia ilmakehän käyttäytymismahdollisuuksia tai
-todennäköisyyksiä.

Euroopassa käytetyt rajoitetun alueen mallit käyttävät reuna-arvoina Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ECMWF:n globaalimallia. Myös Suomessa käytössä oleva yhteiseurooppalainen ECMWF -malli on todistetusti osoitettu maailman parhaaksi.

Sääennusteiden laatua parannetaan jatkuvasti

Sääennustetta tekevällä meteorologilla on yleensä käytössä useiden eri mallien tuloksia, joita vertailemalla ja omaan kokemukseensa ja tietoonsa nojaten hän laatii sääennusteen. Mallitulosten ollessa keskenään samansuuntaisia luottamus niihin kasvaa ja lopulliseen yleisölle annettavaan ennustukseen sisältyy vähemmän epävarmuutta. Säämallien tietojen lisäksi meteorologi käyttää hyväkseen tuoreimpia tutkan ja satelliitin tietoja sekä säähavaintoja.

Sääennusteen ja havaintojen erot voivat johtua esimerkiksi niiden ajoituksesta ja maantieteellisestä sijainnista. Ennusteita katsottaessa tulee muistaa, että lämpötilassa voi esiintyä suuria paikallisia vaihteluja, joita malli ei rajallisen erottelukyvyn puitteissa pysty kuvaamaan. Lämpötilaerot voivat samallakin paikkakunnalla olla pilvisyydestä ja tuulesta riippuen helposti yli kymmenen astetta. Myös pienen mittakaavan sääilmiöt, kuten kesäiset sadekuurot ovat tarkan ennustamisen kannalta haastavia. Yleensä sään ennustettavuus on esimerkiksi matalapaineiden osalta melko hyvä viitisen päivää eteenpäin, mutta parhaimmillaan jopa viikon. Ennusteiden osuvuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti.

Lisätietoja:
Säämallit: ilmatieteenlaitos.fi/saamallit-ennusteen-apuna
Sääennusteiden luotettavuus: ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteet-parantuvat
Sääennusteiden vaihtelu: ilmatieteenlaitos.fi/saaennuste-vaihtelee-paivasta-toiseen

WMO: La Nina jatkuu vuoden 2011 ensimmäisten kuukausien ajan

Tuija Vuorinen — Fri, 28 Jan 2011 08:00:00 GMT

WMO: La Nina jatkuu vuoden 2011 ensimmäisten kuukausien ajan

28.1.2011 10:00

Maapallon sääolosuhteisiin vaikuttava La Nina jatkuu trooppisen Tyynen valtameren alueella.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan maapallon sääolosuhteisiin vaikuttava La Nina jatkuu trooppisen Tyynen valtameren alueella, mutta sen odotetaan heikkenevän seuraavan neljän kuukauden aikana.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan lähes kaikki ennustemallit osoittavat, että La Nina jatkuu ainakin seuraavien 2-4 kuukauden ajan, ja mahdollisesti jopa sen jälkeen. Sen odotetaan kuitenkin heikkenevän voimakkuudeltaan seuraavan neljän kuukauden kuluessa. Sen jälkeisestä El Nino/La Nina vaihtelusta ei ole vielä varmaa tietoa.

La Nina -ilmiöön kuuluu epätavallisen viileä valtameren pintalämpötila trooppisen Tyynen valtameren keski- ja itäosissa. La Nina on vastakkainen El Ninolle, jossa valtameren pintalämpötila on poikkeuksellisen lämmin. Sekä El Nino että La Nina vaikuttavat säähän ja ilmastoon ympäri maapalloa. Molemmat ilmiöt kestävät tyypillisesti 9 kuukautta.

El Nino/La Nina vaihtelu vaikuttaa Tyynenmeren pasaatituuliin. El Nino heikentää itäisiä pasaatituulia ja La Nina voimistaa. El Nino ja La Nina vaikuttavat säähän eri tavoin riippuen siitä minä vuodenaikana ilmiöt vallitsevat. El Ninon vallitessa joulu-helmikuussa Tyynenmeren itäosassa ja Perussa sataa tavanomaista enemmän ja Indonesian tienoilla ja Australian pohjoisosassa on tavanomaista kuivempaa. La Ninan aikaan joulu-helmikuussa Indonesian tienoilla ja Koillis-Australian yllä sataa tavanomaista enemmän ja Etelä-Amerikan länsirannikolla on tavanomaista kuivempaa. Myös USA:n eteläosassa ja Meksikossa voi olla talvella La Ninan aikaan tavanomaista kuivempaa ja lämpimämpää. Suomen säässä El Nino ja La Nina vaihtelut eivät näy.

Käynnissä oleva La Nina on johtanut tavanomaista suurempiin sademääriin osassa Australiaa, Indonesiaa ja Kaakkois-Aasiaa. Tämänhetkisen La Ninan arvellaan liittyvän myös tavanomaista voimakkaampiin sateisiin Etelä-Afrikassa ja tavanomaista kuivempiin säihin Keski-Afrikan päiväntasaajan alueella sekä Etelä-Amerikan kaakkoisosassa.

WMO julkaisee El Nino/La Nina -tiedotteen yhteistyössä amerikkalaisen International Research Institute for Climate and Society (IRI) kanssa. Tiedot kerätään eri asiantuntijoilta ympäri maailman.

Tutkimusretkikunta palaa Etelämantereelta

Tuija Vuorinen — Mon, 31 Jan 2011 09:02:00 GMT

Tutkimusretkikunta palaa Etelämantereelta

31.1.2011 11:02

Suomen FINNARP 2010 -tutkimusretkikunta lähti 31. tammikuuta paluumatkalle Etelämantereelta. Retkikunta saapui asemalle joulukuun alussa ja tutkimustyö sujui suunnitelmien mukaan niin asemalla kuin sen lähiympäristössä.

Etelämantereen kesän tutkimuskauden päättyessä FINNARP 2010-retkikunta sulkee Aboan tutkimusaseman. Suksikone saapuu noutamaan retkikunnan huoltopuolen henkilöstöä 31. tammikuuta. Tutkimushenkilöstö lensi Aboalta pois jo sunnuntaina 30. tammikuuta. Retkikunta on tavoitettavissa Kapkaupungista 2.2. ja Suomeen tutkimusmatkailijat palaavat helmikuun kolmantena päivänä illansuussa.

FINNARP 2010 on 17. Etelämanner-retkikunta Läntisellä Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalle Suomen tutkimusasema Aboalle. Etelämantereen kesän aikana 12 henkinen tutkimusretkikunta teki tuulioloihin, ilmakehän lämpötalouteen, lumen ja ilman väliseen lämmönvaihtoon, lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä auringonsäteilyyn ja pitkäaaltoiseen lämpösäteilyyn liittyviä meteorologisia tutkimuksia sekä mannerjäätikön pintakerrokseen ja supraglasiaalisiin järviin liittyviä tutkimuksia.

Lisätietoja:
Retkikunnan matkasta voi lukea lisää nettisivuilta: www.antarctica.fi/retkikunta-2010

Yhteystiedot retkikunnan palattua Suomeen: retkikunnan johtaja Mika Kalakoski,
puh. 050 359 2792

Etelärannikon saariston ulkopuolella alkaa avovesi

Tuija Vuorinen — Tue, 08 Feb 2011 09:05:00 GMT

Etelärannikon saariston ulkopuolella alkaa avovesi

8.2.2011 11:05

Kuva: Jarmo Vehkaoja

Viime viikon leuto sää ja lounaistuulet ja niitä edeltäneen viikonlopun kovat luoteistuulet ovat saaneet jäät ajelehtimaan pois Suomen eteläisiltä rannikkoalueilta. Sisäsaariston ulkopuolella on tällä hetkellä avovesi. Alueet, joilla pari viikkoa sitten oli vielä hyvä hiihdellä, ovat nyt avoimia tai lähes avoimia. Etelä-Suomen rannikkoalueilla on tällä hetkellä ja tulevan viikonloppuna syytä välttää merijäällä liikkumista.

Ennustettu sään kylmeneminen saa Suomenlahden avoalueille muodostumaan nopeasti uutta jäätä. On kuitenkin huomioitava, että nyt avoimille saaristoalueille muodostuva uusi jää ei kuitenkaan muutaman yön kovienkaan pakkasten jälkeen vielä ole turvallista kulkijalle.

Lisätietoja:
Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359,
jouni.vainio@fmi.fi

Ilmastonmuutos ei ole muoti-ilmiö

Tuija Vuorinen — Wed, 09 Feb 2011 10:00:00 GMT

Ilmastonmuutos ei ole muoti-ilmiö

9.2.2011 12:00

Ilmastonmuutos on alan tutkijoiden mukaan vakava koko maapalloa koskeva uhka. Sääolojen vaihtelevuus kuitenkin säilyy ilmastonmuutoksen etenemisestä huolimatta.

Tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista on tärkeää, sillä vain pitkäjänteisen tutkimustiedon avulla voidaan punnita erilaisia sopeutumis- ja hillintävaihtoehtoja. Ilmastotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että mikäli kasvihuonekaasujen päästöt koko ajan lisääntyvät, maapallon keskilämpötila jatkaa tällä vuosisadalla nousua 2,0 – 5,4 asteella. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, tulisi hiilidioksidipäästöt lopettaa lähes kokonaan vuosisadan loppuun mennessä. Yli kahden asteen lämpenemisen arvellaan aiheuttavan vakavia vahinkoja ympäristölle ja ihmisten toimeentulon edellytyksille.

Suomessa sään vaihtelevuus säilyy

Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpenemisen arvioidaan olevan keskimääräistä voimakkaampaa kuin koko maapallolla keskimäärin. Suomessa keskilämpötila nousee päästöjen jatkaessa kasvuaan sadassa vuodessa 3,1 – 7,0 astetta. Talvisin lämpeneminen on voimakkaampaa.

Talvien lauhtumisen myötä lumipeitteisten päivien määrän odotetaan etelässä vähenevän jo lähivuosikymmeninä. Vaikka runsaslumisten talvien todennäköisyys pienenee vähitellen etenkin maan etelä- ja keskiosissa, ne ovat edelleen mahdollisia ilmaston lämmetessä. Kuitenkin yksittäiset lumisateet voivat toisinaan olla myös aiempaa runsaampia. Yksittäisten sään ääri-ilmiöiden ei voida sanoa suoraan johtuvan ilmastonmuutoksesta, mutta ilmastonmuutoksen vaikutus on kuitenkin mukana.
Suomen ilmastolle on tyypillistä suuri vaihtelevuus, mikä on edelleen otettava sääolosuhteisiin varautumisessa huomioon. Etukäteen on toistaiseksi mahdotonta sanoa, millainen talvi tai kesä on tulossa, sillä säätä voi tarkasti ennustaa vain noin reilun viikon eteenpäin.

Lisätietoja:
johtaja Mikko Alestalo, puh. (09) 1929 2210, mikko.alestalo@fmi.fi

Ilmatieteen laitos seuraa ja välittää tietoa Japanin tilanteesta muille viranomaisille

Tuija Vuorinen — Mon, 11 Apr 2011 09:04:00 GMT

Ilmatieteen laitos seuraa ja välittää tietoa Japanin tilanteesta muille viranomaisille

11.4.2011 12:04

Japanin pääsaaren Honshun pohjoisosassa tapahtui 11.3. kello 7.45 Suomen aikaa voimakas maanjäristys, joka synnytti myös tuhoisan tsunamin. Maanjäristys on aiheuttanut myös ongelmia Japanin ydinvoimaloissa. Japanin Fukushiman ydinvoimalaitoksella vaaratilanne jatkuu.

Ennusteanimaatio ilman kulkeutumisalueesta Japanissa ilmatieteenlaitos.fi/japani

STUKin mukaan laitokselta mahdollisesti tulevalla päästöllä ei ole terveydellistä merkitystä Suomessa. Japanissa ja sen lähialueilla matkustavien on seurattava paikallisten viranomaisten ohjeita ja toimittava niiden mukaan. Ilmatieteen laitos tukee tarvittaessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja muiden viranomaisten toimintaa Japanin tilanteeseen liittyen.

Ilmatieteen laitos seuraa Japanin tilannetta sekä sään, luonnononnettomuuksien että ydinvoimaloiden tilanteen osalta. Suomessa Säteilyturvakeskus STUK seuraa ydinvoimaloiden säteilytilannetta ja tiedottaa sen etenemisestä. Ilmatieteen laitos seuraa myös tulivuorien tilannetta.

LUOVA tuottaa tietoa luonnononnettomuuksista viranomaisille

LUOVA-järjestelmässä Ilmatieteen laitos vastaa sääilmiöihin sekä meriveden korkeuteen liittyvistä varoituksista, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti tuottaa tietoa maanjäristyksistä ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) vesistötulviin liittyvistä varoituksista. LUOVA -järjestelmän päivystystoiminta tapahtuu Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen yhteydessä.

Kansainvälisten tsunami-varoituskeskusten ilmoitukset ja tsunamivaroitukset tulevat LUOVA-järjestelmän ylläpitäjille automaattisesti, joten LUOVA-järjestelmä on tilanteen tasalla myös tässä suhteessa. Myös Suomen rannikon vedenkorkeutta seurataan ja ennustetaan jatkuvasti, jolloin poikkeuksellisista tilanteista voidaan varoittaa etukäteen.

Asiantuntijalaitosten ja turvallisuusviranomaisten välille on rakennettu yksi yhteinen tietokanava, joka tuottaa ja välittää luonnononnettomuuksista ajantasaista ja ennakoivaa tietoa mahdollisimman nopeasti ja ymmärrettävästi. Ajantasaisen LUOVA -järjestelmän toimintaedellytys on päivittäinen ympärivuorokautinen päivystys. Toinen tärkeä edellytys toiminnalle on tietojärjestelmä, jonka avulla seurataan maailmanlaajuisesti eri tietolähteitä sekä analysoidaan uhkia, riskejä ja toteutuneita luonnononnettomuuksia.

LUOVAn tavoitteena on tehostaa luonnononnettomuuksien tilannekuvaa. Järjestelmän kautta viranomaiset saavat mahdollisimman tarkan tiedon ja vaikutusarviot väestön turvallisuutta tai infrastruktuurin toimivuutta uhkaavasta luonnonhäiriöstä. Tieto välittyy järjestelmän kautta myös ulkomailla tapahtuvista luonnononnettomuuksista. Näiden tietojen perusteella viranomaiset määrittävät oman toimintansa ja varoittavat väestöä.

Lisätietoja:
Suomen Säteilyturvakeskus: http://www.stuk.fi
Ulkoasiainministeriö: www.formin.fi
HY Seismologian insitituutti: http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/ilmoitukset/tele8.html