Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 04.10.2016. Hakusanoja on 395 kpl. Uusin sana on "Roihupurkaus".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Ilmahehku

on pilvettömällä taivaalla iltahämärässä ja yöllä näkyvä heikko valo, joka ei ole revontulista johtuvaa. Ilmahehku syntyy auringon sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Säteily virittää ilmakehän molekyylejä (lähinnä happi) 80 - 500 km korkeudella ja näiden viritystilojen purkautuessa syntyy heikkoa valoa, tyypillisesti vihreää ja punaista. Toisin kuin revontulia, ilmahehkua havaitaan kaikkialla maapalloa. Pääosa ilmahehkusta tulee säteilyn infrapuna-alueelta. Ilmahehku on huomattavasti himmeämpi kuin revontulet, mutta se näkyy kaikissa suunnissa. Ilmahehkun ansiosta kuuton pimeä yö ei ole aivan sysimusta. - Airglow

Ilmakehä

on maapalloa ympäröivä kaasukehä, jonka yleisimmät kaasut ovat typpi (78 %), happi (21 %), argon (1 %), hiilidioksidi (noin 0,04 %) ja muita jalokaasuja. Prosenttiosuudet pätevät lähellä maanpintaa. Vähäisestä suhteellisesta osuudestaan huolimatta myös vesihöyry on tärkeä kaasu varsinkin alailmakehässä. Ilmakehästä erotetaan lämpötilan perusteella erilaisia kerroksia alhaalta ylöspäin: troposfääri (noin 0-10 km), stratosfääri (noin 10-50 km), mesosfääri (noin 50-100 km) ja termosfääri (100-500 km). Ilmakehä voidaan jakaa neutraaliin ilmakehään ja ionosfääriin (ionikehä). Neutraali-ilmakehässä ilman molekyylit ovat pääasiassa sähköisesti varautumattomia, ionosfäärissä (noin 60 km ylöspäin) merkittävä osa kaasuista on ionisoituneessa tilassa missä on vapaita elektroneja. Ionisaation aiheuttaa auringon lyhytaaltoinen säteily. Kerrosta, missä magneettiset ja sähköiset voimat säätelevät varattujen hiukkasten liikkeitä sanotaan magnetosfääriksi (noin 10000 km -) (magneettikehä). - Atmosphere

Ilmanlaatu

on käsite, joka ilmaisee ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, laskeumien suuruudet, ohje-, tai raja-arvoihin vertailtuja tunnuslukuja. Ilmanlaadun mittaustulosten perusteella ilman laatu voidaan ilmoittaa joko indeksillä tai sanalla (hyvä, tyydyttävä jne.). - Air quality

Ilmanpaine

on ilmakehän paine maanpintaa vastaan. Normaali-ilmanpaine on 1013 hehtopascalia (tai millibaaria käytöstä poistuneella yksiköllä ilmaistuna). - Atmospheric pressure

Ilmansuunnat

jaetaan pääilmansuuntiin ja väli-ilmansuuntiin. Pääilmansuunnat poikkeavat toisistaan 90°. Ne ovat pohjoinen (N), itä (E), etelä (S) ja länsi (W) (suluissa on niiden kansainvälinen lyhenne). Väli-ilmansuunta poikkeaa 45° kahdesta vierekkäisestä pääilmansuunnasta. Väli-ilmansuunnat ovat: koillinen (NE), kaakko (SE), lounas (SW) ja luode (NW). Tarkemmassa jaotuksessa, esim. laivakompassissa, erotetaan kaikkiaan 32 suuntaa. Säätiedotuksissa tuulitiedot ilmoitetaan siten, että tuulen suunta on se suunta mistä tuulee. - Cardinal points

Ilmapuntari

on ilmanpaineen mittari (myös barometri tai barografi). Vanhimmat laitteet ovat elohopeailmapuntareita, joissa verrataan ilmakehän painoa elohopeapilarin painoon U-kirjaimen muotoisissa yhtyvissä astioissa. Rasiailmapuntarissa (aneroidi) mitataan peltirasian kokoonpainumista ja laajenemista ympäröivän ilman puristuksessa. - Barometer

Ilmasto

on jonkin paikan säämuuttujista (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) laskettu pitkän ajan keskiarvo. Tyypillinen vertailukauden pituus on 30 vuotta. - Climate

Ilmastoherkkyys

Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan sitä maapallon ilmakehän lämpötilan muutosta, joka seuraa hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisesta. IPCC:n mukaan herkkyys on välillä 1,5—4,5°C. - Equilibrium Climate Sensitivity

Ilmastonmuokkaus

Sanalla viitataan erilaisiin tekniikoihin, joilla ihmiskunta voisi tarkoituksellisesti muuttaa maapallon ilmastoa. Hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman epätoivotun ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi on ehdotettu monia ilmastonmuokkauskeinoja, esimerkiksi pienhiukkasten levittämistä stratosfääriin auringonvaloa heijastamaan, merten lannoittamista hiilidioksidin sitomiseksi sekä pilvien määrään tai koostumukseen vaikuttamista. Tällaisia tekniikoita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön. Ilmastonmuokkaukseen liittyy vakavia epätoivottujen sivuvaikutusten riskejä sekä poliittisia ongelmia. - Geoengineering

Ilmastonmuutos

tarkoittaa ilmastollisten olojen vaihtelua, jota tapahtuu luonnostaan useilla aikaväleillä ja eri alueilla maapalolla. Esimerkkeinä voidaan mainita geologisten aikajaksojen vaihtelut jääkausien ja lämpimämpien jaksojen välillä 10 000 - 100 000 vuoden aikavälillä sekä muutamien vuosien välein tapahtuvat valtamerien El Nino - La Nina heilahdukset, joiden vaikutukset ulottuvat Tyyneltä Valtamereltä sen ympäristöön ja koko tropiikkiin.
1800-luvun puolivälistä lähtien maapallon lämpötila on noussut 0,3-0,6 astetta, ja ensi vuosisadalla ilmaston arvioidaan lämpenevän 1-3,5 astetta. Lämpötilan muutos vaihtelee merkittävästi alueittain. Voimakkaimmin ilmasto lämmennee lähempänä napoja.
Ilmastonmuutosta aiheutuu myös ihmisen toiminnan suoran tai epäsuoran aiheuttama muutos ilmakehän koostumukseen ja fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin, jotka vaikuttavat mm. maapallon lämpö- ja sadeolosuhteisiin. Tunnetuin näistä ihmisen aiheuttamaista tekijöistä on kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka aiheutuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä ja ihmisen ilmakehään päästämistä kemikaaleista.
Ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen kuuluu myös stratosfäärissa napa-alueilla tavattava otsonikato, joka vaikuttaa yläilmakehän ilmastoon 15 km korkeudelta ylöspäin. - Climate change

Ilmastoskenaario

on vaihtoehtoinen mahdollinen kehitysnäkymä tulevaisuuden ilmastosta. Se ei ole ennuste eikä sillä voida tarkasti laskea millaiseksi ilmasto muuttuu. Skenaariot perustuvat parhaisiin saatavilla oleviin arvioihin tulevaisuuden ilmastosta ja sisältävät vaihtoehtoisia oletuksia ilmastoon vaikuttavista tekijöistä mukaanlukien ihmisen toiminta. Ilmastoskenaarioita laatii ilmaston muutosta tutkiva kansainvälinen organisaatio IPCC. Ilmastoskenaarion mukaan lämpötila kohoaa Suomessa aikavälillä 1990-2100 1,5 °C - 4,5 °C. Skenaarion mukaan lämpötilat kohoavat Suomessa nopeammin kuin maapallolla yleensä. Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät. Sateisuus talvella kasvaa, mutta kesäsateet pysynevät ennallaan. - Climate Change Scenario

Ilmastoskeptikko

on vakiintunut termi ilmastokysymyksistä kiinnostuneesta henkilöstä, joka esittää ilmastotutkimuksen tiedeyhteisön vallitseviin ilmastonmuutoskäsityksiin vastakkaisia mielipiteitä ilmastonmuutoksen syistä. Erityisesti skeptikot haluavat nähdä kaiken ilmastonmuutoksen vain ilmakehän luonnollisena vaihteluna ilman ihmisen osuutta siihen kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Useimmiten ilmastoskeptikko on maallikko tai jonkin muun tieteenalan asiantuntija. Skeptikot saavat julkisuutta pääasiassa internetin keskustelusivuilla tai sanomalehtien yleisönosastoilla. - Climate sceptic

Ilmasähkö

Yhteisnimitys ilmakehän sähköilmiöille lähinnä ionosfäärin (100 km) alapuolella. Tärkeimmät ilmiöt liittyvät ukkoseen ja sen ylläpitämään heikkoon sähkövirtaan ilmakehässä (1 kA eli tiheys 2 pA/m2) sekä ilman ioneihin. Maanpinnan lähellä on hyvällä säällä pystysuora sähkökenttä, voimakkuudeltaan 100-200 V/m. Neutraali-ilmakehällä on positiivinen ja maalla negatiivinen sähkövaraus, joiden takia Ionosfäärin alaosan sähköinen potentiaali maanpinnan suhteen on noin 400 kV. - Atmospheric electricity

Ilmatiede

meteorologia

Ilmatieteen laitos (IL)

on monialainen palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa tietoa ilmakehän tilasta yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä ja tuottaa tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. IL tekee tutkimusta meteorologian, ilmaston, ilmanlaadun, meritieteen, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla ja harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla. IL osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna 1969. Hallinnollisesti laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen ja sen toiminnasta vastaavat pääjohtaja (Petteri Taalas) ja neuvottelukunta. - Finnish Meteorological Institute

Infrapunasäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuden ylittäessä 700 nanometriä (nm) sitä sanotaan infrapuna- eli lämpösäteilyksi. Se lyhennetään tavallisesti IP tai IR (Infrared). Infrapuna-alue päättyy, kun aallonpituus on millimetrin luokkaa. Infrapunasäteilyllä on tärkeä merkitys kasvihuoneilmiössä, missä maapallo säteilee auringosta saamansa energian infrapunasäteilyn muodossa aallonpituus- alueella noin 0,01 - 0,001 millimetriä. - Infrared Radiation

Inklinaatio

eli I on maapallon magneettikenttävektorin kallistuskulma vaakatasoon nähden. Se on pohjoisella pallonpuoliskolla positiivinen ja eteläisellä negatiivinen. Suomessa tyypillinen inklinaatiokulma on noin 73°. Magneettisilla navoilla I = +90° tai -90°. - Geomagnetic inclination

Interglasiaalikausi

on lämmin kausi jääkausien välillä, jolloin maapallon keskilämpötila voi olla noin 10°C lämpimämpi kuin jäätiköitymisen maksimiaikoina. Interglasiaalikaudet ovat lyhyempiä, kestoltaan 10 000 - 20 000 vuotta, kuin jääkaudet. Nykyinen interglasiaalikausi alkoi noin 10 000 vuotta sitten ja sen lämpimin vaihe on jo ohitettu. Edellinen interglasiaali oli noin 100 000 vuotta sitten, jolloin maapallon lämpötila oli suunnilleen sama kuin nykyään. - Interglacial Period

Interplanetaarinen magneettikenttä

on aurinkotuulen mukanaan kuljettama magneettikenttä, jolla on tärkeä merkitys avaruussäähäiriöiden ja revontulien syntymisessä. - Interplanetary magnetic field, IMF

Intiaanikesä

on poikkeuksellisen lämmin kausi syksyllä. - Indian Summer

Inversio

eli käänteinen lämpötilan muutos. Yleensä ilman lämpötila lähellä maanpintaa (troposfäärissä) pienenee alhaalta ylöspäin. Toisinaan tapahtuu lämpötilan inversio, jolloin lämpötila nouseekin ylöspäin mentäessä. Niin sanottu maanpintainversio syntyy usein talvella selkeällä ja tyynellä säällä korkeapainetilanteessa maanpinnan voimakkaan jäähtymisen seurauksena. Kesäisin halla on tyypillinen maanpintainversion seuraus. Inversion voi havaita esim. kaukolämpöpiipuista nousevasta vesihöyryn tiivistyspatsaasta, joka taittuu vaakasuoraan inversiokerroksessa, kun se tavallisesti olisi jatkanut nousuaan. - Inversion

Ioni

on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli. Ioneja syntyy, kun atomin elektronit saavat esimerkiksi sähkömagneettisesta säteilystä lisäenergiaa niin paljon, että ne irtautuvat atomin vaikutuspiiristä. Syntyy vapaita elektroneja ja ioneja, joilla on tässä tapauksessa positiivinen sähkövaraus. Elektronien yhtyessä takaisin ioniin tapahtuu rekombinaatio. Yksinkertaisin ioni on protoni, joka on ionisoitunut vetyatomin ydin. Ilmakehässä ioneja tavataan eniten ionosfäärissä noin 60 km korkeudesta lähtien. - Ion

Ionosfääri

eli ionikehä on ilmakehän kerros, jossa kaasut ovat osittain ionisoituneessa tilassa. Siellä on vapaita elektroneja ja ioneja. Vain noin 0,1 % ionosfäärin kaasuista on ionisoituneessa tilassa. Ionisaation aiheuttaa Auringon lyhytaaltosäteily (< 100 nm). Pääosa ionosfääristä esiintyy vain päiväsaikaan Auringon valaisemalla pallonpuoliskolla. Ionosfääristä erotetaan eri kerroksia ionitiheyden maksimien mukaan. Alimpana on D-kerros (60 - 90 km), missä ionitiheys on tyypillisesti 102 - 103 hiukkasta/ cm3. Seuraava kerros on E-kerros (105 - 160 km), ionitiheys 105 - 106 hiukkasta/cm3. Ionosfäärin ylin kerros on F-kerros (300 - 1000 km), missä ionitiheys on päivällä noin 106 /cm3 ja yöllä 105. F-kerros jaetaan kahteen alakerrokseen F1 ja F2. Ionosfäärin ominaisuuksia (mm. elektronitiheyden pystyjakauma) tutkitaan erilaisilla radiotaajuuksilla toimivilla ionosfääritutkilla esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen STARE Hankasalmella. - Ionosphere

IPCC

on hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka on kutsunut koolle YK ja WMO. Paneelin tehtäviin kuuluu mm. arvioida ilmastonmuutoksia ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Vuonna 2007 ilmestyneessä arviointiraportissaan (Fourth Assessment Raport eli AR4)IPCC totesi, että "on olemassa uutta entistä vahvempaa näyttöä siitä, että suurin osa viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana havaitusta ilmaston lämpenemisestä on ihmiskunnan aikaansaannosta". IPCC:n raporttien valmisteluun on osallistunut tuhansia tutkijoita.Vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnosta puolet myönnettiin IPCC-järjestölle.

Irradianssi

tarkoittaa Auringon säteilyä tarkasteltaessa tehotiheyttä (W/m2) tiettyä aallonpituutta kohden. Kun kaikkien aallonpituuksien irradianssi lasketaan yhteen saadaan Auringosta maapallolle kohdistuvan säteilyn kokonaisteho pinta-alayksikköä kohden ("aurinkovakio"). - Irradiance

Isobaari

on sääkartan käyrä, joka yhdistää paikkoja, joissa on sama ilmanpaine. - Isobar

Isotermi

on karttaan piirretty käyrä, joka yhdistää paikkoja, joilla on sama lämpötila. - Isotherm

IUGG

on kansainvälinen geodesian ja geofysiikan tieteellinen unioni. IUGG järjestää kaikilla geofysiikan aloilta kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia. Se on jakaantunut 7 alaosastoon. Meteorologiaa edustaa IAMAS (International Association of Meteorology and Atmospheric Sciences). Avaruustutkimusta ja geomagnetismia IAGA (International Association of Geomagnetism and Aeronomy). Kukin alaosasto järjestää omalta tieteenalaltaan kansainvälisen kokouksen alan tutkijoille kerran kahdessa vuodessa. Kaikki osastot kokoontuvat yleiskokoukseen kerran neljässä vuodessa, jolloin tutkijoita on koolla yleensä yli 5000. Viimeksi IUGG:n yleiskokous oli vuonna 2011 Melbournessa Australiassa. - International Union of Geodesy and Geophysics