Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Jalokaasut

ovat kaasumaisia alkuaineita, jotka eivät muodosta yhdisteitä ja joiden molekyylit sisältävät vain yhden atomin: helium (He), neon (Ne), argon (Ar), krypton (Kr), ksenon (Xe) ja radon (Rn). Maapallon ilmakehässä yleisin jalokaasu on argon (0,93 %). Helium on alkuaineista vedyn jälkeen kevein. Helium on yleinen aines tähdissä. Jalokaasuista radon on radioaktiivinen. Sitä kehittyy jatkuvasti maankuoressa esimerkiksi uraanipitoisissa mineraaleissa. Tämän jälkeen radon leijuu esimerkiksi kaivoksiin, kellareihin ja muihin rakennuksiin säteilemään radioaktiivisesti. - Inert gases

Jääkausi

on geologinen jakso, jolloin jäätiköt peittävät laajoja manneralueita. Jäätiköitymiskausia voi olla useita peräkkäin, jolloin kylmien kausien välissä on lämpimämpi interglasiaaliaika. Fennoskandiassa jääkauden jäätiköityminen oli laajimmillaan 17 000-18 000 vuotta sitten. Jäätikkö oli pääosin sulanut pois noin 10 000 vuotta sitten. Viimeisten noin 2 miljoonan vuoden aikana jäätiköt ovat olleet laajimmillaan suunnilleen 100 000 vuoden välein. Niiden välinen aika (interglasiaali) on lauhempaa ja jäätiköiden määrä on pienimmillään kuten nykyisin. 100 000 vuoden jakson aikana tavataan 21 000 ja 43 000 vuoden mittaista vaihtelua lämpötiloissa. Jääkausien esiintymisien rytmittäjänäpidetään maapallon kiertoradan soikeuden muutoksia ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluja Milankovichin säteilyteorian mukaan. - Ice age

Jääkide

on vesimolekyylien muodostama kuusikulmainen levymäinen tai neulamainen rakenne, joka syntyy esim. vesipisaroiden jäätyessä sopivien tiivistymisytimien ympärille. Isoimpien kiteiden koko on 1-2 mm. Kiteiden kiinnittyessä ilmassa toisiinsa niistä muodostuu lumihiutaleita. Ilmassa leijuvat jääkiteet aiheuttavat haloilmiön Auringon tai Kuun ympärille niiden taittaessa tai heijastaessa valonsäteitä. - Ice crystal

Jäärae

on lähinnä kesäaikaan korkeista kuuro- tai ukkospilvistä alas satava, tavallisesti 5-10 mm kokoinen pyöreä ja osin läpikuultava jääkappale. Suurimmat rakeet Suomessa ovat olleet halkaisijaltaan noin 80 mm. Raekuurot ovat usein hyvin paikallisia ja esiintyvät tavallisesti ukkosen yhteydessä. Ne syntyvät, kun ylöspäin nousevat pienet pilvipisarat kasvavat yhteen ja jäätyvät noin 6-9 km korkeudella. Jääraekausi kestää tavallisesti maan etelä- ja keskiosassa toukokuusta syyskuuhun, pohjoisessa kausi on lyhyempi. - Hail

Jäätikkö

on napa- tai vuoristoseuduilla lumirajan yläpuolelle muodostunut jääkenttä tai -virta. Jäätiköiden kokonaispinta-alan arvioidaan olevan n. 15 milj. neliökilometriä, josta Antarktiksella on 13,1 milj. km2 ja Grönlannissa 1,8 milj. km2. Mannerjäätiköiden paksuudet ovat 1800-4000 m. Vuoristojäätiköt ovat yleensä laaksoissa virtaavia laaksojäätiköitä, jotka alkavat vuoristojen ja tunturien yläosissa olevilta kasautumisalueilta.
Napaseutujen jäätiköihin on sitoutunut vain n. 2 % maapallon kokonaisvesimäärästä, mutta jos ne kaikki sulaisivat, kohoaisi merenpinta yli 60 m. - Glacier

Jäätyminen

on veden muuttumista nestemäisestä kiinteäksi. Puhdas vesi jäätyy normaali-ilmanpaineessa 0 °C:ssa, mutta jos vesi on liikkumattomana eikä siinä ole kiteytymiskeskuksia, saattaa tapahtua useiden asteiden alijäähtyminen ennen jäätymisen alkamista. Paineen lisäys alentaa jäätymispistettä. Jäätymisessä vapautuu huomattava määrä lämpöä, joka taas sitoutuu jään sulaessa. Suolaisen meriveden jäätymispiste on alimmillaan -4 °C. Itämeren veden jäätymispiste on –0,2 ... –0,8 °C.
- Icing

Jäätävä tihku

on pakkasella esiintyvä sateen muoto, jossa sadepisarat ovat pieniä alle 0,1 mm, ja ne ovat alijäähtyneessä tilassa. Tämä tarkoittaa sitä, että veden lämpötila pisaroissa on jäätymispisteen alapuolella, mutta edelleen veden olomuodossa. Kun tällaiset pisarat kohtaavat kiinteän pinnan ne jäätyvät välittömästi muodostaen liukkaan jääkuoren kohteeseensa. Maanpinnalle kertyvää jäätä kutsutaan iljanteeksi. Jäätävässä sateessa pisarakoko on tihkupisaroita suurempi. - Freezing drizzle, freecing rain

Jäävuori

on napajäätiköstä irronnut suuri jäälohkare, joka kelluu meressä. Veden ja jään pienestä tiheyserosta johtuen jäävuoresta jää merenpinnan yläpuolelle runsaat 10 %. Jäävuoret vaeltavat merivirtojen mukana talvella kauas etelään pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta vetäytyvät kesällä pohjoiseen. Kylmä merivirta kuljettaa jäävuoria 40 leveysasteelle etelään, mutta Islannissa 60 leveyasteella Golfvirta pitää merta jäävuorettomana. Suurimmat jäävuoret ovat satojen neliökilometrien laajuisia. - Iceberg