Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

La Nina

ENSO-värähtelyn kylmä vaihe, El Niñon "vastakohta". ks. ENSO ja El Niño.

Laaja sadepilvi

Tasaisen harmaa paksu ja muodoton pilvikerros, josta tulee tasaista, pitkäkestoista sadetta. - Nimbostratus (Ns)

Laskeuma

on maahan tai veteen ilmasta laskeutunutta ainetta, joka on tavallisimmin rikki- tai typpiyhdiste. Laskeuma voi olla myös radioaktiivinen. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkälaskeuma) tai kuivalaskeumana. Laskeuman happamuuden (pH-arvo) perusteella puhutaan myös happamasta laskeumasta. Kivi- ja ruskohiili ovat rikkipitoisia ja aiheuttavat siksi happamia sateita. Suurin osa haitallisesta laskeumasta on peräisin teollisuus- ja liikennepäästöistä. Luonnollisia laskeumia syntyy esimerkiksi tulivuorenpurkauksista.
Suomen rikkilaskeumasta vajaa viidennes oli vuonna 2000 peräisin Suomen omista lähteistä, typpilaskeumasta Suomen omat päästöt aiheuttivat noin kolmanneksen. Suomessa laskeumiin liittyviä mittauksia ja seurantaa tekee mm. Ilmatieteen laitos ja SYKE. - Deposition

Latentti lämpö

piilevä lämpö

Lumi

muodostuu pienistä jääkiteistä, joita alijäähtyneiden pisaroiden ohella on pilvissä lämpötilan ollessa alle 0 °C. Pisarat syntyvät vesihöyryn tiivistyessä ilman kiinteisiin ainehiukkasiin. Osa mikroskooppisista pisaroista jäätyy toimien härmistyskeskuksina. Lämpötilan ollessa vain muutamia asteita alle nollan lumikiteet pyrkivät takertumaan toisiinsa gramman miljoonasosan painoisiksi lumihiutaleiksi. Kuusisakaraiset lumikiteet kiteytyvät suoraan vesihöyrystä ja tiiviit jäärakeet vesipisaroista. - Snow

Lumirae

on valkea, läpikuultamaton ja osin timantin kidesakaroita muistuttava alle 10 mm kappale, joita sataa alas verraten matalista kuuropilvistä keväisin ja syksyisin. Lumirae on hauraampi kuin jäärae. Verrattain usein lumirakeita havaitaan kevätkesäisissä kylmän ilman purkauksissa. Lumirakeita voi sataa myös pienien jäärakeiden kanssa samanaikaisesti. - Graupel

Lumirulla

on sylinterimäinen lumipalloa muistuttuva tuulen aikaansaama lumimuodostelma peltoaukeilla tai järvien selillä.  Lumirullat muodostuvat parhaiten, jos kovettuneen lumen päälle on satanut melkein nouskaista uutta lunta. Tuulen nopeus ei saa olla liian suuri, muutoin rullat hajoavat. Jyrkille tasalumisille rinteille voi myös syntyä lumirullia, jotka painovoima on pannut liikkeelle. - Snow Roller

Lumituisku

on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku  voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku  ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa. - Blowing snow, drifting snow

Luode

on väli-ilmansuunta lännen ja pohjoisen välissä 45° lännestä pohjoiseen. Luode on myös vuorovesi-ilmiössä matalan veden vaihe eli laskuvesi. - Low tide, ebb

Luotaus

tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa. Ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla esimerkiksi radioluotaimella. - Sounding

Lähihetkiennuste

antaa säätietoja nykyhetkestä korkeintaan 6 tuntia eteenpäin. - Nowcast

Lämmityspotentiaali

ilmaisee kasvihuonekaasun päästön aiheuttaman lämmitysvaikutuksen (säteilypakotteen) suhteellisen voimakkuuden tietyn ajan kuluessa verrattuna hiilidioksidiin massayksikköä kohden. Sen lukuarvo ilmaistaan GWP-kertoimena (Global Warming Potential) useimmiten 100 vuoden (GWP100) tai 20 vuoden (GWP20) ajalle. Esimerkiksi metaanin GWP100-kerroin on 21, eli metaanipäästön kumulatiivinen lämmitysvaikutus sadan vuoden ajalta laskettuna on 21 kertaa hiilidioksidipäästön vaikutuksen suuruinen. Lämmityspotentiaali ottaa huomioon paitsi kaasujen erilaiset lämpösäteilyn läpäisyominaisuudet myös niiden erilaiset viipymäajat ilmakehässä. - Global warming potential

Lämmitystarveluku

on summa, johon joka päivä lisätään oletetun huonelämpötilan (+17°C) ja ulkoilman vuorokausikeskilämpötilan erotus, jos keskilämpötila on alle 12°C syksyllä ja alle 10°C keväällä. Saatu summa kuvaa sitä, paljonko rakennuksia on jouduttu lämmittämään. Lämmitystarveluvun määritelmä vaihtelee maasta toiseen - Heating degree-day

Lämpömittari

perustui aikaisemmin yleensä nesteiden (elohopea, sprii) lämpölaajenemiseen, mutta nykyiset lämpömittarit ovat elektronisia digitaalimittareita. Säähavaintoasemilla lämpötila mitataan elektronisesti vastuksesta, jonka sähkövastus (resistanssi) muuttuu lämpötilan mukana. Näin lämpötilaa voidaan seurata jatkuvasti ja tiedot saadaan automaattisesti tietoliikenneverkkoihin. - Thermometer

Lämpösumma

on kasvukauden aikana kertynyttä lämpöä kuvaava luku. Tehoisa lämpösumma saadaan laskemalla yhteen kesän aikana kaikkien vuorokausien keskilämpötilan + 5 °C ylittävä osa. - Degree days

Lämpötila

on verrannollinen aineessa olevaan lämpöenergian määrään. Kylmässä aineessa energiaa on vähemmän, lämpimässä enemmän. Kaasussa, kuten ilmakehässä, tietyn paikan lämpötila kertoo kaasumolekyylien keskimääräisen liike-energian. Mitä enemmän liike-energiaa sitä korkeampi on lämpötila ja päinvastoin. Lämpömittarin lukema on siis verrannollinen sitä ympäröivän ilman molekyylien liike-energiaan. - Temperature