Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Saastuminen

on saasteista johtuva ympäristön pilaantuminen. Saastuneen maaperän, veden tai ilman fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet ovat muuttuneet niin, että muutokset vaikuttavat niissä elävien eliöiden terveyteen, perimään ja hengissä säilymiseen. Saastumista on muun muassa maaperän tai veden happamoituminen. - Pollution

Sadanta

eli sateen määrä. Se on maahan sataneen veden määrä pinta-alaa ja aikaa kohden. Yleensä se ilmoitetaan millimetreinä pinta-alayksikköä kohden. Jos sadanta on yhdessä vuorokaudessa ollut 1 mm, se vastaa yhden millimetrin paksuista vesikerrosta neliömetriä kohden, ts. vettä on 1 litra. Suurin koskaan Suomessa mitattu vuorokautinen sademäärä on noin 200 mm. - Precipitation

Sade

muodostuu tiivistyneiden pilvipisaroiden kasvaessa liittymällä ja törmäämällä toisiinsa. Tätä edeltää riittävän suurten pilvipisaroiden muodostuminen jääkiteiden ja pienten nestemäisten pilvipisaroiden yhteisvaikutuksesta. Sadetta syntyy esimerkiksi matalapaineessa, jossa ilma on nousevassa liikkeessä. Sade voi olla kuuroittaista tai jatkuvaa. - Rain, precipation

Sadekuuro

on lyhytaikainen voimakas sade, joka tavallisesti tulee kuuropilvestä. Sadekuuron aikana voi esiintyä myös rakeita tai lunta. Voidaan puhua myös pelkästä kuurosta tai vesikuurosta. - Rain shower

Salama

syntyy, kun ukkospilven eri osien tai pilven ja maan välille syntynyt sähköjännite purkautuu äkillisesti salamana. Kun ilma lämpenee ja laajenee nopeasti kuuman salaman (lämpötila ainakin 10 000 °C) vaikutuksesta, syntyy paineaalto, joka kuullaan ukkosen jyrinänä. Salama on sarja äärimmäisen lyhyin väliajoin toisiaan seuraavia purkauksia. Pilvestä maahan lyövä salama alkaa esisalamalla, joka saavuttuaan riittävän lähelle maata laukaisee vastasalaman, jonka jälkeen seuraa pääsalama Esisalama-pääsalamapareja eli osaiskuja voi olla yksi tai useampia. Keskimääräinen salamatiheys Suomessa on noin yksi osaisku tai puoli salamaa neliökilometrille vuodessa. Ilmatieteen laitos ylläpitää reaaliaikaista salamanpaikanninjärjestelmää, jolla nähdään salaman iskupaikat ja -ajat kaikkialla Suomessa. - Lightning

Sateenkaari

syntyy sadepisaroiden taittaessa auringonsäteet niiden tulosuuntaan nähden 42° kulmaetäisyydelle (pääkaari) tai 51° kulmaetäisyydelle (sivusateenkaari). Valo hajoaa pisaroissa eri väreiksi, jotka ovat sisältä ulospäin: violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen. Sivusateenkaaren värit ovat käänteisessä järjestyksessä. - Rainbow, Primary rainbow, Secondary rainbow

Satelliitti

on aurinkokunnan taivaankappaletta kiertävä toinen kappale. Esimerkiksi Kuu on Maan satelliitti, mutta sanaa käytetään yleensä kuvaamaan ihmisen rakentamaa keinotekoista satelliittia, joka kiertää maapalloa tai toista planeettaa. Satelliitteja kutsuttiin aiemmin tekokuiksi. Satelliitista voidaan käyttää myös nimitystä avaruusluotain. Ensimmäinen keinotekoinen satelliitti lähetettiin Maata kiertämään vuonna 1957. - Satellite

Savusumu

koostuu yhdisteistä, joita muodostuu auringonvalon reagoidessa hiivetyjen ja typen oksidien kanssa. Niitä pääsee ilmaan autojen pakokaasuista ja teollisuuden päästöistä. Savusumu on ongelma suurkaupungeissa. Tunnetuin tapaus on USA:n Los Angeles ja Euroopassa Ateena. - Smog

Seisauspäivä

sattuu vuoden aikana kaksi kertaa. Kesäpäivänseisaus on Juhannuksen tienoilla noin 21.6. Silloin on pohjoisella pallonpuoliskolla päivä pisimmillään, eteläisellä lyhimmillään. Käänteinen tilanne on joulun aikaan, jolloin on talvipäivän seisaus noin 22.12. - Solstice

Sekulaarimuutos

tarkoittaa maapallon magneettikentän hidasta vuodesta toiseen tapahtuvaa suhteellisen tasaista muutosta, joka aiheutuu maapallon magneettikentän ytimessä (2900 km syvyydessä) tapahtuvista materiavirtauksista. Kokonaisuudessaan maapallon magneettikenttä heikkenee noin 0.1 % vuodessa. Suomessa esim. kompassineulan suunta muuttuu sekulaarimuutoksen vaikutuksesta noin 0,1 ° itäänpäin vuodessa. - Secular change

SILMU

oli suomalainen ilmakehämuutosten tutkimusohjelma 1988-1995. Sitä rahoitti pääasiassa Suomen akatemia. Mukana oli yli 80 tutkimushanketta ja 200 tutkijaa noin 20:sta tutkimuslaitoksesta ja yliopistollisesta yksiköstä. SILMU:n päämääriä oli muun muassa alan tutkimuksen tehostaminen Suomessa, parantaa tutkijoiden ja tutkimusyksiköiden keskinäisiä yhteyksiä, taata Suomen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusohjelmiin ja tuottaa tietoa ilmakehämuutoksista tutkijoiden ja päättäjien käyttöön. - SILMU - Finnish National Climate Change Research Programme

Sironta

tapahtuu, kun ilmakehän molekyylit absorboivat valohiukkasen ja lähettävät sen välittömästi, mutta yleensä alkuperäisestä poikkeavaan suuntaan. Säteilyn aallonpituuden lyhetessä siroaminen on voimakkaampaa ja tapahtuu eniten kaikkiin suuntiin. Taivaan sinisyys on sironnutta auringonvaloa. - Scatter

Skaalakorkeus

on korkeus, jossa ilmanpaine (tai tiheys) on pienentynyt maanpinta-arvostaan tekijällä e (= 2,7). Se on maapallon ilmakehässä noin 8 km noin 80 km korkeuteen saakka. Jokaista 8 km korkeuden muutosta kohden paine pienenee noin 37 % - Scale Height

Solmu

on nopeuden yksikkö, joka on erityisesti lento- ja laivaliikenteen käytössä. 1 solmu = 1 knot. 1 knot/h = 1852 m/h. 1852 m on = 1 meripeninkulma, joka vastaa yhden kaariminuutin pituista matkaa maapallon pinnalla etelä-pohjoissuunnassa. Nopeus 10 solmua tunnissa on siis noin 18,5 km/h. - Knot

Sondi

on pieni mittalaite, joka tekee havaintoja ympäristöstään yleensä sellaisista kohteista, joista ei välitöntä mittausta ole muilla keinoin mahdollista tehdä. Avaruustutkimuksessa sondiksi sanotaan luotaimen mukanaan kuljettamaa pientä laitetta, joka mittaa esimerkiksi planeetan ilmakehän koostumusta. Meteorologisissa mittauksissa käytetään radiosondia (tai radioluotainta) ilmakehän suureiden pystyjakauman mittaamiseksi. Tärkein radiosondien valmistaja on Vaisala Oyj. - Sonde

Stratosfääri

ks. Ilmakehä

Sublimaatio

tarkoittaa jään tai lumen olomuodonmuutosta suoraan vesihöyryksi. Tällaista tapahtuu esimerkiksi keväällä voimakkaassa auringonpaisteessa. Sublimaation vastakohta on härmistyminen. - Sublimation

Suhteellinen kosteus

on ilman sisältämän absoluuttisen kosteuden suhteellinen osuus (prosentteina) siitä vesimäärästä, mikä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla. - Relative humidity

Suihkuvirtaus

on laaja-alaisten länsituulten vyöhykkeellä tavattava erittäin nopea, kapea ja pitkä tuulisysteemi. Pohjoisella pallonpuoliskolla suihkuvirtausten akseli on leveyspiirillä 30°N noin 12 km korkeudella, missä tuulen nopeus on tyypillisesti 40 m/s (= 144 km/h). Suihkuvirtausilmiön löytäjä on suomalainen meteorologi, akateemikko Erik Palmén (1898-1985). - Jet stream

Sulkukorkeapaine

Sulkukorkeapaine eli blocking-korkeapaine on pitkäikäinen ja hidasliikkeinen korkeapaine, jota matalapaineet joutuvat kiertämään. Se pysyy paikoillaan vähintään noin viikon verran. Sulkukorkeapaine tuo kesällä tyypillisesti pitkän hellejakson. Syksyä kohti mentäessä vahvankin korkeapaineen alueella pilvisyys ja sumut lisääntyvät, ja aurinko ei enää pääse paistamaan ja lämmittämään ilmaa. Talvella sulkukorkeapaineeseen liittyy Suomessa kireät pakkaset.

Sumu

on yleisnimi ilmassa leijuville vesipisaroille. Sumua syntyy, jos ilman lämpötila laskee kastepisteeseen tai ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Ilmiötä kutsutaan sumuksi, jos näkyvyys on alle kilometrin, uduksi jos näkyvyys on 1-10 km. - Fog, mist

Sumupilvi

Harmaa, useimmiten piirteetön pilvikerros, joka on hyvin lähellä maanpintaa. Sumupilvestä voi sataa tihkua tai lumijyväsiä. - Stratus (St)

Suojasää

vallitsee talvella, jos ilman lämpötila nousee nolla-asteen yläpuolelle. - Thaw

Suolavesipulssi

eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus ltämereen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien kautta. Runsassuolainen vesi etenee pitkin Itämeren pohjia ja sekoittaa vettä myös meren syvissä osissa halokliinin alapuolella, jonne tuulen ja lämpötilavaihteluiden aikaansaama sekoittuminen ei normaalisti yllä. Suolavesipulssin tuloa edeltävät Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja Itämeren matala vedenkorkeus. Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä, eikä sitä tapahdu joka vuosi.

Supersolu

on erittäin voimakas ja pitkäikäinen (tunteja) yhden nousu- ja kahden laskuvirtausalueen ukkospilvi, joka saa salamoinnin lisäksi aikaan rajuja sääilmiöitä: rakeita, tornadoja ja syöksyvirtauksia. Se syntyy hyvin epävakaassa tilanteessa, missä tuulen suunta muuttuu nopeasti alhaalta ylöspäin. Tuulen nopeus voi ylittää 30 m/s. - Supercell

SYKE

Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tutkii ja arvioi ympäristön tilan muutoksia ja niihin vaikuttavia toimenpiteitä sekä muutosten taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. SYKE on perustetty vuonna 1995 ympäristöministeriön alaisuuteen. Työntekijöitä on noin 600. - The Finnish Environment Institute

Sykloni

on polaaririntamassa syntyvä liikkuva matalapaine, jossa tuuli kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään matalan keskuksen ympärillä. Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulen suunta on vastakkainen. Trooppisilla alueilla lähinnä Intian valtameren piirissä sykloni viittaa trooppiseen hirmumyrskyyn. - Cyclone, Tropical cyclone

Synoptinen

havaintoverkosto tarkoittaa kansainvälisesti sovittuja samanaikaisia säähavaintoja ilmakehän eri ominaisuuksista. Synoptinen sääkartta esittää näistä havainnoista lasketut matala- ja korkeapainejärjestelmät sekä muut säätiedot omilla symboleillaan havaintoverkoston alueella. - Synoptic

Syöksyvirtaus

on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vesipinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi. Tuulen nopeus voi yltyä jopa 50 m/s, mutta ilmiö harvoin kestää muutamaa minuuttia pitempään. Suomessa mahdolliset metsätuhot rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. - Downburst

Sähkömagneettinen säteily

on mm. silmin havaittavaa valoa. Sähkömagneettisen säteilyn avulla tapahtuvat TV- ja radiolähetykset sekä matkapuhelimien viestinvälitys. Valon voidaan ajatella koostuvan massattomista valohiukkasista eli fotoneista, jotka kulkevat valon nopeudella (noin 300 000 km/s). Valoa voidaan pitää myös aaltoliikkeenä, jolloin aallonpituus määrä valon värin. Silmin näkyvän valon aallonpituus on noin 400-700 nm (nanometriä). Jos aallonpituus on hieman lyhyempi kuin näkyvällä valolla, kyseessä on ultraviolettisäteily (UV). Aallonpituuden edelleen lyhentyessä saavutetaan röntgen- ja gammasäteily (0,01-10 nm). Mitä lyhyempi säteilyn aallonpituus sitä enemmän säteilyllä on energiaa. Näkyvää valoa pitempiaaltoinen säteily on infrapunasäteilyä. Vielä pitempiaaltoiset säteilyt ovat radioaaltoja. Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuden sijasta käytetään usein säteilyn taajuutta kuvaamaan säteilyn voimakkuutta. Taajuus kertoo kuinka monta aallonvärähdystä sekunnissa tapahtuu. Taajuus ilmoitetaan hertseinä (Hz). Yksi hertsi on yksi värähdys sekunnissa. Tyypillisen radiolähetyksen taajuus on noin 100 MHz (megahertsiä). - Electromagnetic radiation

Säteilypakote

Ilmastosysteemiin imeytyvän auringonsäteilyn ja Maasta avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn erotusta kutsutaan Maan säteilytaseeksi. Tämän taseen muutos on ilmastomuutoksen säteilypakote. Se voi aiheutua sekä lyhytaaltoisen että pitkäaaltoisen säteilyn muutoksista. Edellisessä tapauksessa kyseessä voi olla Auringosta tulevan säteilyn vaihteluista. Jälkimmäisen tapauksen aiheuttaa esimerkiksi ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien muutos. Kaikista kasvihuonekaasuista hiilidioksidi aiheuttaa noin 60 % kokonaissäteilypakotteesta - Radiative forcing

Sää

on säämuuttujien (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila määrätyssä paikassa tiettynä hetkenä. - Weather

Sääennuste

on ilmakehän tulevan tilan arvio eri pituisina aikaväleinä. Ennusteessa annetaan tietoja lämpötilasta, tuulesta, ilmanpaineesta, kosteudesta sateen todennäköisyydestä jne. eri alueille. Tyypillisin ennusteväli on 12-48 tuntia. Pisimmät luotettavat ennusteet ovat 5-10 päivää. Ennuste perustuu tavallisesti ilmakehän liikkeitä hallitsevaan tietokonemalliin, joka laskee säätekijöiden arvot ennustevälille lähtien niiden havaituista nykyarvoista. Yleisöä varten tietokone-ennusteen muokkaa meteorologi. - Weather Forecast

Sääkartta

näyttää tärkeimmät meteorologiset suureet (lämpötila, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus, matala- ja korkeapainealueet, säärintamat jne.) tiettynä aikana tietylle alueelle. Kartassa esimerkiksi saman ilmanpaineen alueet yhdistetään viivalla, niin sanotulla isobaarilla. - Weather Map

Säämies

on puolustusvoimissa varusmies, joka on koulutettu tykistön ballistiikan säätehtäviin ja ilmavoimissa lentosääpalvelutyöhön. Koulutusta annetaan myös sääaliupseerin tehtäviin. Nykyisin koulutus tapahtuu Niinisalossa ja kestää nelisen viikkoa. - Weatherman

Säärintama

on kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapinta. Kylmän säärintaman yhteydessä ilmamassa tunkeutuu kiilan tavoin lämpimän alle, lämpimän säärintaman yhteydessä lämpimämpi ilmamassa kohoaa alle kiilamaisena jäävän kylmemmän ilmamassa yläpuolelle. Kylmään rintamaan liittyy voimakkaita kuuro- ja ukkospilviä ja puuskaista tuulta, lämpimään rintamaan tasaisia tuulia. - Weather front

Sääsatelliitti

on joko geostationäärinen tai naparatainen. Edelliset kiertävät maapalloa päiväntasaajan tasossa samaa vauhtia kuin maapallokin noin 36 000 km korkeudella (esim. Meteosat). Jälkimmäiset kulkevat lähes napojen kautta kulkevaa rataa tyypillisesti 850 km korkeudella. Satelliiteissa on näkyvän valon ja infrapunasäteilyn mittareita. Edellisen rekisteröinneistä voidaan päätellä pilvisyyden määrä ja jälkimmäisen tuloksista lämpötila. - Weather satellite

Säätalo

oli Ilmatieteen laitoksen päärakennus Helsingin Kaisaniemessä (Vuorikatu 24 A) 1966-2005. Nykyinen toimitalo - Dynamicum - sijaitsee Kumpulassa. - Weather House

Säätsunami

Säätsunamiksi tai meteotsunamiksi kutsutaan nopeita vedenkorkeusvaihteluita, jotka aiheutuvat useimmiten ilmakehän ja merenpinnan välille syntyvästä ilmapaineeseen perustuvasta vuorovaikutuksesta. Siinä meren päällä esimerkiksi ukkosrintamaan liittyvä jyrkkä ilmanpaineen muutos siirtää energiaa ilmakehästä mereen kasvattaen meressä samalla nopeudella liikkuvaa tsunamia eli tulva-aaltoa. Säätsunamit ovat harvinaisia ja niiden tuhot ovat selvästi maanjäristysten aiheuttamien tsunamien tuhoja vähäisempiä. Suurimmat havaitut säätsunamit ovat synnyttäneet usean metrin korkuisia aaltoja. Säätsunameja on havaittu matalilla merialueilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa tunnettuja esiintymispaikkoja ovat mm. Baleaarien saaret ja Adrianmeren rannikko Välimeressä. Suomessakin niitä on havaittu. Aallonkorkeus on ollut suurimmillaan noin metrin. - Meteotsunami

Säätutka

on mikroaaltotutka, joka mittaa kuinka suuri osa lähetetystä signaalista heijastuu takaisin ja milloin. Mikroaallot heijastuvat sadepisaroista ja lumihiutaleista. Signaalin palaamiseen menevä aika kertoo kuinka kaukana tutkasta kaiun aiheuttanut kohde on. Lisäksi heijastuksen aiheuttajan liikenopeus saadaan selville tutkasäteiden vaihe-erosta Doppler-periaatteella. Kun antennia käännetään eri suuntiin, saadaan kartta siitä, missä sataa. Ilmatieteen laitos ylläpitää kahdeksan säätutkan verkostoa, joiden näkökenttä kattaa lähes koko Suomen. Tutkaverkon uusiminen aloitettiin vuonna 2009. Uudet tutkat toimivat kaksoispolarisaatiotutkina, jotka antavat aikaisempaa tarkempaa tietoa sateen ominaisuuksista. - Weather radar