Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 04.10.2016. Hakusanoja on 395 kpl. Uusin sana on "Roihupurkaus".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Taifuuni

hurrikaani

Tasauspäivä

sattuu vuoden aikana kaksi kertaa. Silloin on päivä ja yö kestoltaan yhtä pitkät kaikkialla maapalloa. Kevätpäiväntasaus on noin 21.3. ja syyspäiväntasaus on noin 22.9. - Equinox

Teoreettinen keskivesi

ks. Keskivesi.

Termiikki

eli konvektionosto syntyy auringon lämmittämän ilmapatsaan noustessa ylöspäin. Tällaisia tilanteita esiintyy erityisesti aurinkoisina kesäpäivinä mantereella. Termiikkivirtausta käyttävät hyväkseen purjelentokoneet ja suuret linnut. - Thermic Convection

Terminen kasvukausi

kasvukausi

Terminen vuodenaika

määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Termisen talven alkaessa vuorokauden keskilämpötilan on alitettava pysyvästi 0°C sekä päättyessä ylitettävä pysyvästi 0°C. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi +10°C, ja päättyy, kun se alittaa pysyvästi +10°C. Termisen kevään ja syksyn aikana vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät. - Thermal seasons

Termokliini

Lämpötilan harppauskerros eli vyöhyke, jossa meri- tai järviveden lämpötila muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä termokliini muodostuu keväällä pintaveden lämmitessä 10–20 metrin syvyyteen ja katoaa syksyllä. Kesän aikana termokliini estää pintavettä sekoittumasta syvempien kerrosten kanssa; talvella vesi pääsee sekoittumaan halokliiniin asti. - Thermocline

Termometri

lämpömittari

Termosfääri

ks. ilmakehä

Teräsjää

Kirkas teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle vähintään viisi senttiä.

Tihkusade

syntyy, kun vesipisarat ovat tiheässä ja tavallista pienempiä (halkaisijaltaan 0.2 - 0.5 mm), jolloin niiden liike seuraa ilmavirtojen liikkeitä. Puhutaan jäätävästä tihkusta (Freezing Drizzle), kun talvella tihkusade osuessaan maanpintaan jäätyy siihen ohueksi kerrokseksi. - Drizzle

Tiivistymisjuova

eli tiivistymisvana on lentokoneen perään syntyvä keinotekoinen pilvi. Lentopolttoaineen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry, joten lentokoneen pakokaasu on kosteaa. Kun pakokaasu jäähtyy ympäröivän ilman lämpötilaan, sen kosteudensitomiskyky pienenee, ja ylimääräinen kosteus tiivistyy jääkiteiksi. Pakokaasun epäpuhtaudet voivat auttaa kiteiden muodostumista toimimalla tiivistymisytiminä. Jos ympäröivä ilma on kuivaa, jääkiteet haihtuvat nopeasti, mutta sopivissa oloissa ne voivat säilyä tunteja.

Jotta tiivistymisjuova syntyisi, lentokoneen on siis lennettävä riittävän kylmässä eli riittävän korkealla, ja jotta juova olisi pitkäikäinen, ilman suhteellisen kosteuden tuolla korkeudella on oltava lähellä sataa prosenttia. - Condensation trail (Contrail)

Tornado

on nopeasti (ainakin 18 m/s) pyörivä ilmapilari halkaisijaltaan tyypillisesti muutamista kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Jos ilmapilari on kosketuksessa maahan tai veteen, se imaisee irtoainesta mukaansa, jolloin syntyy pilvestä alaspäin työntyvä suppilomainen torvimuodostelma. Merialueilla sitä kutsutaan vesipatsaaksi. Tornadon elinaika on yleensä muutamia minuutteja, mutta joskus se kestää jopa tunnin. Nimitystä tornado käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi. - Tornado

Trajektori

on hiukkasen kulkema reitti eli ratakäyrä. Yhdestä pisteestä lähtevän tai saapuvan kaasun tai hiukkasen trajektori voidaan laskea, kun tuulet tunnetaan. Trajektorilaskuilla on tärkeä merkitys arvioitaessa vaarallisten aineiden (esim. radioaktiivinen päästö) kulkeutumisreittiä eri säätilanteissa. - Trajectory

Trombi

on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen myrskypyörre, joita Suomessa tavataan kesäisin. Trombi syntyy yleensä ukkospilven yhteyteen. Pilven alapuolelle muodostuu sekä vaaka- että pystypyörteisyyttä, jotka yhdistyvät laajaksi pyörrepatsaaksi. Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, mutta voi yltyä jopa hirmumyrskyksikin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa trombit ovat voimakkaampia ja niitä kutsutaan tornadoiksi. - Tornado

Tropopaussi

on troposfäärin ja stratosfäärin rajapinta, joka on navoilla noin 8 km ja päiväntasaajalla noin 18 km korkeudella. Tropopaussiin päättyy ilmakehän lämpötilan lasku. Stratosfäärissä lämpötila pysyy melko vakiona UV-säteilyn absorptiovaikutuksesta otsonikerroksessa. - Tropopause

Troposfääri

Ilmakehän alin kerros maanpinnalta tropopaussiin. Sääilmiöt syntyvät troposfäärissä. Ks. myös ilmakehä.

Tuikkiminen

eli skintillaatio on tähtien valon voimakkuuden epäsäännöllinen vaihtelu. Se johtuu ilmakehän pyörteisyydestä, joka ohjaa tähden valonsäteet hieman eri suuntiin aiheuttaen niiden tuikkimista. - Scintillation

Turbulenssi

on ilman (tai muun kaasun tai nesteen) pyörteily, joka aiheuttaa muun muassa tuulen puuskaisuuden. - Turbulence

Tuuli

on ilman virtausta paikasta toiseen. Tuulen ominaisuuksiin kuuluvat nopeus ja suunta. Tuulen suunnaksi sanotaan sitä ilman suuntaa, mistä päin tuuli puhaltaa. - Wind

Tuulimittari

anemometri

Tykky

eli tykkylumi on puun latvukseen kasaantuva raskas lumikerrostuma, joka aiheuttaa usein lumituhoja puustossa erityisesti vaaraseutujen lakialueilla. - Crown snow-load

Typpi

on ilmakehän yleisin kaasu (N2). - Nitrogen

Typpioksidi

on typen ja hapen kemiallinen yhdiste, joita tunnetaan useita. Ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun kannalta merkittävimmät oksidit ovat dityppioksidi eli ilokaasu (N2O) sekä typpioksidi (NO2). Edellinen on merkittävä kasvihuonekaasu, jota syntyy lähinnä maa- ja metsätalouden prosesseissa. Noin 6 % kasvihuonekaasujen säteilypakotteista tulee ilokaasusta (tunnetaan myös nimellä typpioksiduuli). Typpioksidi on teollisuuden päästöistä syntyvä kaasumainen ympäristömyrkky, jolla on keskeinen osuus kaupunkien savusumuilmiön muodostumisessa. - Nitrogen oxide