Ilmakehä-ABC

Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.

Sanastoa on päivitetty viimeksi 06.11.2017. Hakusanoja on 396 kpl. Uusin sana on "Sulkukorkeapaine".

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  R  S  T  U  V  W  Y  Z  Ä  Kaikki

Vaisala Oyj

on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Keskeiset asiakasryhmät ovat ilmatieteen laitokset, tutkimuslaitokset, puolustusvoimat, lento- ja tieliikenneviranomaiset, luonnonvaroja valvovat viranomaiset, vakuutusyhtiöt ja energialaitokset sekä teollisuus. Vaisala on maailmanlaajuinen markkinajohtaja yläilmahavainnoissa, lento- ja tiesääjärjestelmissä sekä ammattikäyttöön tarkoitetuissa suhteellisen kosteuden ja barometrisen paineen mittauslaitteissa. Yhtiöllä on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa. Yhtiö on perustettu vuonna 1944 ja sen henkilöstön määrä on noin 1200. Vaisala Oyj:n perusti Prof. Vilho Väisälä.

Valaisevat yöpilvet

ovat kesäöinä pohjoisella taivaalla auringonlaskun jälkeen havaittavia kirkkaita harsomaisia pilvimuodostelmia. Ne syntyvät mesosfäärissä noin 80 km korkeudella leijailevista jääkiteistä. Pilvimuodot ovat ohuita, vain 0,5 - 2 km, mutta laajuudeltaan jopa moninkertaisesti Suomen pinta-alaa suurempia. - Noctilucent clouds

Valaistusvoimakkuus

ilmoittaa valolähteiden valomäärän. Sen mittana käytetään luksi-yksikköä (lx) siten, että yksi luksi (joskus kirjoitetaan lux) vastaa 0,00146 watin säteilytehoa neliömetriä kohden mitattuna säteilyn aaltopituuden 555 nanometrin kohdalta.
Muutamia luksi-arvoja: suora auringonvalo 100 000 lx, kirkas päivänvalo 10 000 lx, hämärä 10 lx, täysikuu 0,1 lx, normaali sisävalaistus 100 lx. - Amount of light

Valuma-alue

Alue, jolta vedet virtaavat puheena olevaan vesistöön (esim. järveen tai mereen).

Vastasäteily

on ilmakehän kasvihuoneilmiöstä johtuva pitkäaaltoinen lämpösäteily, joka kohdistuu maanpintaan, sen lähteinä ovat pilvet ja kasvihuonekaasut (lähinnä vesihöyry ja hiilidioksidi). Paikallisesti vastasäteily riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja kosteudesta, mutta maapallon laajuisessa keskiarvossa se on mittausten mukaan noin 330 wattia neliömetriä kohden. Vastasäteilyn voimakkuutta seurataan sääsemilla yleisesti erityisellä lämpösäteilymittarilla. - Counterradiation, Backradiation

Vedenkorkeus

Meren tai järven pinnan korkeus maan suhteen. Merenpinnan vedenkorkeus ilmoitetaan yleisimmin suhteessa teoreettiseen keskiveteen ja sitä mitataan mareografeilla.

Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat sääolot, erityisesti tuuli ja ilmanpaineen vaihtelut. Vuoroveden merkitys on vähäinen. Suomen rannikolla vedenkorkeus vaihtelee enimmillään hieman yli 3 metriä, vaihteluiden suuruus riippuu paikkakunnasta.

Verhopilvi

Tasainen harmaa pilvikerros, jonka alaraja on 2–5 km korkeudessa. Aurinko häämöttää usein himmeästi verhopilven läpi. Verhopilvi on ohuempi kuin laaja sadepilvi mutta paksumpi kuin harsopilvi. - Altostratus (As)

Vertailukausi

on ilmastotutkimuksissa käytetty 30 vuoden jakso, johon esimerkiksi yksittäisen vuoden ilmastollisia keskiarvoja (esim lämpötila) verrataan haluttaessa tietoa onko keskiarvo yli vai alle pitkän ajan keskiarvon. Viimeisin vertailukausi kattaa aikavälin 1981–2010. - Climatological Normal Period

Vesihöyry

on veden kaasumainen olomuoto. Sitä ei voi nähdä muun ilman joukossa. Vesihöyryn tiivistyessä lämpötilan laskiessa syntyy vesipisaroita kuten kastetta. - Water vapour

Vesikehä

eli hydrosfääri muodostuu maapallon pintavesistä, jäätiköistä ja pohjavesistä. - Hydrosphere

Vihreä välähdys

on harvinainen välähdyksen kaltainen valoilmiö, joka havaitaan auringossa sen ollessa juuri häviämässä horisontin alle aavalla merellä tai laajan tasangon taa. Kyseessä on kangastuksen kaltainen ilmiö ja sen näkymiseksi vaaditaan, että ilma on puhdas ja kirkas.
Auringon säteet, joissa on kaikkia värejä, taipuvat ilmakehässä hieman eri tavalla. Taipuminen on voimakkainta lähellä horisonttia. Auringosta muodostuu ikäänkuin kaksi kiekkoa, jotka ovat osittain päällekkäin. Ylempi on (sini)vihreä ja alempi punainen. Punaisen kiekon häipyessä taivaanrannan alle hetkeksi jää näkyviin auringonkiekon vihreä osanen, ns. vihreä välähdys, joka näkyy muutaman sekunnin ennenkuin aurinko katoaa horisonttiin. - Green flash

Virtuaalilämpötila

on se laskennallinen (virtuaalinen) lämpötila, joka kuivalla ilmalla pitäisi vallita, jotta sen tiheys ja paine olisivat samat kuin vallitsevassa kosteassa ilmassa. Yleensä virtuaalilämpötila on korkeintaan muutaman asteen korkeampi kuin oikea lämpötila. Näin eliminoidaan kosteuden vaikutus tietyissä ilmakehän tilaa kuvaavissa fysikaalisissa laeissa. - Virtual temperature

Virvatuli

Virvatulet eli aarnivalkeat ovat tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan liekin kaltainen. Soilla havaittu sininen tai vihertävä liekki johtuu teorian mukaan suokaasuista (metaani), joita syntyy eloperäisen aineksen lahoamisesta. Liekit ovat ilmeisesti kylmempiä kuin tavallinen tuli, eivätkä polta ympäristöään. - Will-o'-the-wisp

Viuhkasalama

muodostuu ukkospilven keskiosasta ylöspäin suuntautuvasta kartionmuotoisesta salamasta. Se etenee nopeudella noin 100 km/s ja sen isku kestää alle sekunnin. Salama ehtii nousta 40-50 km korkeuteen maanpinnasta. Viuhkasalamoita on nähty korkealla lentävistä lentokoneista, mutta myös maanpinnalta valokuvattuna. Blue Jet

Vuodenaikaisennuste

on eri vuodenaikojen (esim. kesä) yleistä säätilaa kuvaava pitkäaikaisennuste. Niitä laatii mm. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF). Niissä arvioidaan esimerkiksi, onko ajanjakson lämpötila tai sademäärä saman ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ylä- vai alapuolella. Pitkien ennusteiden käytettävyyteen vaikuttavat mm. vuodenaika, säätyyppi, maantieteellinen sijainti sekä korkeus ilmakehässä. Ennusteiden käyttöarvo on kuitenkin vielä yleensä alhainen. - Seasonal Forecast

Vuoksi

on vuorovesi-ilmiössä korkean veden vaihe eli nousuvesi. - High tide

Vuorovesi

on Kuun ja Auringon vetovoimavaikutuksesta aiheutuva ilmiö valtamerissä, joka näkyy rannikoilla säännöllisenä veden korkeuden vaihteluina. Korkean veden (vuoksi) ja matalan veden (luode) vaiheet toistuvat kaksi kertaa vuorokauden aikana noin 12 tunnin välein. Vuorovesi-ilmiö havaitaan myös maapallon ilma- ja kivikehässä. - Tide

Vyörypilvi

Ukkospilven edessä oleva, matalalle ulottuva makkaramainen pilvi, joka syntyy ukkospilvestä laskeutuvan, maanpinnalla leviävän kylmän ilmavirtauksen alueen etuosaan. - Arcus cloud

Väisälä, Vilho

(1889-1969). Vilho Väisälä kehitti vuonna 1931 radioluotaimen, jolla mitataan ilman lämpötilaa, painetta, kosteutta ja tuulen nopeutta. Toimi Helsingin yliopiston meteorologian professorina 1948-1956. Vilho Väisälä perusti vuonna 1944 Vaisala Oy:n valmistamaan ja kehittämään sääoloja mittaavia laitteita. Väisälän nimi liittyy erottamattomasti kotimaassa ja kansainvälisesti aerologisen mittaustekniikan kehitykseen. Teoreettisella puolella hänen nimensä tulee liittymään ilmakehän ja valtamerien dynamiikassa keskeiseen, kerrostuneisuutta kuvaavaan Väisälä (tai Brunt-Väisälä) taajuuteen, jonka V. Väisälä esitti vuonna 1925. Kyseinen taajuus on myös käytössä maapallon ionosfäärin, Auringon ja tähtien kerrosrakenteiden tutkimuksissa.