Ilmanlaatuportaali

Ilmanlaaturyhmä toimii myös kansallisena ilmanlaadun tietopankkina. Keräämme tietokantoihimme kaikki ilmanlaatuseurantatiedot koko Suomesta. Ilmatieteen laitoksen oman taustamittausverkon lisäksi kaupungit ja teollisuuslaitokset ovat vastuussa tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta omilla alueillaan. Näitä kuntien ja teollisuuslaitosten seuranta-asemia on satakunta neljässäkymmenessä suurimmassa kaupungissa tai huomattavan teollisuuskeskittymän ympäristössä.  Ilmatieteen laitos kerää mittaustiedot kaikilta näiltä asemilta ja koko Suomen pitoisuuksia voi seurata reaaliajassa (tunneittain) Ilmanlaatuportaalissa www.ilmanlaatu.fi. Ilmanlaatuportaali sisältää myös runsaasti taustatietoa ilmansaasteista, ilmanlaadun tilasta ja säädöksistä sekä saasteiden terveysvaikutuksista.

 

Suomen ilmanlaatu

Teemme kansallisia yhteenvetoja esimerkiksi saasteiden pitoisuustasoista ja ilmanlaadun kehittymisestä perustuen keräämäämme kansalliseen kattavaan aineistoon. Näitä yhteenvetoja julkaisemme yleensä Ilmanlaatuportaalissa.

Euroopan Unionissa on asetettu ilmansaasteiden pitoisuuksille raja-arvot, joita ei tule ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi. Nämä   ilmanlaatustandardit ovat varsin tiukat ja monilla Etelä- ja Keski-Euroopan mailla on vaikeuksia saavuttaa vaadittu ilmanlaadun taso. Useimpien saasteiden pitoisuudet ovat Suomessa kuitenkin moninverroin matalampia kuin ruuhkaisessa Keski- ja Etelä-Euroopassa, ja ilmanlaadun raja-arvotasojen ylittyminen on täällä varsin harvinaista.  Viime vuosikymmeninä Suomen ilmanlaatu on tullut yhä paremmaksi.

Teollisuuden, energiantuotannon ja maaliikenteen rikkipäästöjen väheneminen näkyy SO2-pitoisuuksien laskuna Suomen mittausasemilla.

 

Myös typpidioksidin pitoisuudet ovat vähenemään päin. Raja-arvon ylityksiä tapahtuu Suomessa vain Helsingin ruuhkaisimmissa katukuiluissa.

 

Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaa sankka  liikenteen nostattama katupöly. Keväisin pahimpaan katupölyaikaan kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksia.

Keväinen katupöly vaivaa myös Helsinkiä (ylempi kuva). Kuvanottohetkellä (27.3. 2007 12:00)  hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus oli noin  180 µg/m3 HSY:n Vallilan mittausasemalla.  Alempi kuva on kirkkaalta ja raikkaalta syyspäivältä (16. 10. 2009), jolloin PM10-pitoisuus oli noin 10 µg/m3. Kuvat: Pia Anttila.

 

Euroopan ympäristövirasto  on arvioinut, että suurimman riskin ihmisten terveydelle aiheuttavat pienhiukkaset (PM 2.5) erityisesti kaupunkialueilla.   EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon.

Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 pienhiukkasten raja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikkilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettamat huomattavasti tiukemmat suositukset. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.

 

Ilmanlaadun tietojärjestelmä

EU:n lainsäädännössä asetetaan tiukat vaatimukset jäsenmaiden ympäristön laadulle ja maat ovat velvollisia myös raportoimaan säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja kunkin maan ympäristön tilasta EU:lle.   Ilmanlaatuaineistomme on osa ympäristönsuojelun tietojärjestelmiä, niinpä vastuullamme on varsin mittavat Suomen ilmanlaatuun liittyvät raportointivelvoitteet Euroopan Unionin eri elimille.    

Ympäristön laatuun liittyvistä ongelmista ilmanlaadun heikkeneminen  lienee yksi tarkimmin seuratuista,  ja ihmisten oikeus saada tätä ajantasaista tietoa hengitysilman laadusta  on yksi EU:n ympäristönsuojelulainsäädännön kulmakiviä.  Suomessa tämä tiedotusvelvoite hoidetaan kansallisesti  Ilmanlaatuportaalin kautta. Lisäksi lähetämme kaikki ilmanlaatutiedot sähköisesti tunneittain myös Euroopan ympäristövirastolle, EEA:lle.   Lisäksi vuosittain raportoimme varsinaisen datan lisäksi myös ilmanlaadun arvioinnin tulokset eli vertailut raja-arvoihin, tavoitearvoihin ja kynnysarvoihin. Raja-arvoylitysten tapahtuessa kunnat ovat vastuussa pitoisuuksien alentamisesta.

Euroopanlaajuisten tietojen kerääminen EEA:n tietokantaan mahdollistaa maanosanlaajuisten yhteenvetojen kokoamisen, mikä tieto toisaalta ohjaa Unionin ilmansuojelupolitiikkaa.

Kuvat on kaapattu Euroopan ympäristöviraston (EEA) interaktiivisilta sivuilta:
http://www.eea.europa.eu/themes/air/air-quality/map/airbase/air-quality-statistics-at-reporting-stations.

 

 

28.11.2014

Yhteyshenkilöt

Ilmanlaatuportaali:
Pia Anttila
p. 029 539 5410
 

Ilmanlaatutietojen raportoinnit:
Mika Vestenius
p. 029 539 5474
 

 

sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi
fax (029) 539 5403
puhelinvaihde: (029) 539 1000