Ilmastokeskuksen hankkeet

Ilmastokeskus-yksikön käynnissä olevat hankkeet:

ADAPT (2012-2016). Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimushanke, joka liittyy metsien kasvun ja hoidon sopeuttamiseen huomioiden ilmaston muutoksen tuomat riskit. Päähuomio kohdistuu myrskyihin, routaan, lumikuormiin ja metsäpaloherkkyyteen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

Data Evaluation for Climate Models (2016-2018). Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke, jossa luodaan puitteet ilmastomalliaineistojen käyttöön euroopanlaajuisessa tulevaisuuden ilmastotietopankissa (Copernicus Climate Change Service, C3S). Rahoittaja: EU/ECMWF. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

CLIPS (CLImate services supporting Public activities and Safety, 2016–2018). Hanke kehittää yhdessä kansalaisten kanssa uusia 0–46 vuorokauden mittaisia vaikutusennusteita tukemaan sääolosuhteisiin varautumista. Hanke keskittyy yhtä lailla Suomen kaupunki-, maaseutu- ja merialueille. Keskeiset käytössä olevat aineistot ovat Ilmatieteen laitoksen oma havaintodata, ECMWF:n uusanalyysit ja pitkän ajan ennustetuotteet sekä PRONTO-tietokanta. CLIPS-hankkeessa pyritään tavoittamaan kansalaisia Ilmatieteen laitoksen ja Ilmasto-opas.fi-sivuston viestintäkanavien kautta ja saamaan heidät mukaan palveluiden kehittämiseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

CONBIO (2016). Hankkeen tavoitteena on (1) arvioida jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia yhdistää puuntuotokseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja monimuotoisuuden suojeluun liittyviä tavoitteita, ja (2) analysoida kognitiivis-behavioraalisten politiikkatyökalujen tehokkuutta, nopeutta ja polkuriippuvuutta, kun metsänomistajien valintoja pyritään tuuppaamaan ilmastomuutosta hillitseviksi ja siihen sopeutuviksi. Ilmatieteen laitos tutkii kuivuuden ja tuulituhojen esiintymistä tulevaisuudessa eri ilmastoskenaarioiden mukaan ja analysoi näiden roolia jatkuvan kasvatuksen malleissa. Rahoitus: HENVI. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä

CORE-CLIMAX (2013-2016) keskittyy ilmaston ja ilmastopalveluiden kannalta oleellisten satelliittien havaitsemien parametrien laadun varmistamisen ja niiden nykyisen käyttöasteen hyvyyden määrittämiseen. Tämä tieto on oleellinen numeeristen säämallien avulla tuotetuissa reanalyyseissä ja data assimilaatiossa. Hankkeessa verrataan maailmalaajuisia reanalyysejä alueellisiin. Edellä mainittujen tietojen hyödyntämistä ja potentiaalia mm. ilmastotutkimuksessa ja ilmastopalvelussa kartoitetaan käyttäjäkyselyllä. Rahoittaja: EU.

COST PROFOUND (2014-2018).Hankkeen keskeisin tavoite on parantaa edellytyksiämme arvioida ympäristön tilan muutoksen vaikutuksia Euroopan metsiin. Käsiteltäviä aiheita ovat aineistotarpeet, metsien tilan ja kehityksen mallintaminen mukaan lukien mallien tarkkuus. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

ELASTINEN (2015-2016). Hanke tuottaa tietoa ja etsii ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää-, talous- ja ilmastoriskejä. Tavoitteena on myös vähentää riskeihin liittyvää suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta ja parantaa kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus, Gaia Consulting Oy ja Helsingin yliopisto. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

ERMOND (Ecosystem Resilience for Mitigation of Natural Disasters) (2015-2017). Hankkeen tavoitteina on a) tehdä katsaus luonnonkatastrofeista pohjoismaissa ja kuinka ekosysteemien ennallistamisella voidaan vähentää luonnonkatastrofien aiheuttamia riskejä, b) tehdä alueellisia tapaustutkimuksia strategisesta ekosysteemien resilienssin lisäämisestä ja c) tehdä suosituksia ekosysteemien resilienssin lisäämisestä Pohjoismaissa. Rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteyshenkilö: Karoliina Pilli-Sihvola.

EXWE/SAFIR2018 (2015-2018). Hankkeen tavoitteena on syventää nykyisten ja suunniteltujen voimalaitospaikkojen ympäristöolosuhteiden ymmärtämistä keskittyen ilmakehän, Itämeren ja avaruussään ääri-ilmiöihin. Lisäksi tavoitteena on tukea todennäköisyysperusteista riskianalyysiä ja kehittää ympäristövaikutusten mallinnusta. Hankkeessa tutkitaan ydinvoimalaitosten kannalta kriittisten sääilmiöiden esiintymistä muuttuvassa ilmastossa, meriveden korkeuden vaihteluita voimalaitospaikoilla eri aikaskaaloissa, peräkkäisten aurinkomyrskyjen vaikutuksia ja päästöjen leviämismallinnusta. Hankkeen tulokset laajentavat tietämystä ydinvoimalaitosten mahdollisista ulkoisista riskeistä. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

EU-MACS (2016-2018) hanke analysoi ilmastopalvelumarkkinoiden rakennetta ja taustavoimia sekä markkinoiden esteitä ja mahdollisuuksia. Ilmastopalvelut käsittävät ilmastotutkimukseen perustuvan tiedon tuottamisen, jakamisen ja käsitteellistämisen päätöksenteon tarpeisiin. Hankkeen analyysi tähtää ilmastopalvelumarkkinoiden, joissa on sekä yksityisen että julkisen markkinoiden ominaisuuksia, kehittymisen ja innovaatiopotentiaalin ymmärtämiseen. Tätä arvioidaan luonnontieteellisestä, teknisestä, laillisesta, eettisestä, hallinnollisesta ja yhteiskunnallis-taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeeseen osallistuu laaja joukko sidosryhmiä finanssi-, turismi- ja kaupunkisuunnittelusektoreilta monin eri tavoin. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels 

FORBIO (2015–2020). Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset sekä sopeutua ilmastonmuutokseen ja myös muihin biotalouteen vaikuttaviin muutoksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto (koordinaattori) ja Kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan Metsäinstituutti. Rahoittaja: Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

ILMAPUSKURI (2013-2016). Hankkeessa tutkitaan kuinka maataloudessa sopeutumistoimilla voidaan parantaa tuotantojärjestelmiä ja -menetelmiä niin tila-, alue- kuin kansallisella tasolla. Hanke tuottaa oleellisen tärkeää tietoa siitä, miten maatalouden haavoittuvuutta voidaan vähentää ja puskurointi- ja palautumiskykyä (resilienssi) parantaa, kun ilmastonmuutos etenee ja säävaihtelut ja sään ääri-ilmiöiden esiintyvyys ja voimakkuus muuttuvat. Hanke toteutetaan yhdessä MTT:n kanssa. Rahoittaja: MMM. Yhteyshenkilö: Kimmo Ruosteenoja.

iSCAPE (Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe, 2016-2019). iSCAPE-hanke pohjautuu älykkään kaupungin käsitteelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvia strategioita, joiden avulla kaupunkien suunnittelijat voisivat työssään mm. edistää parempaa ilmanlaatua. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi etsitään kaupunkilaisten osallistamisesta (ns. Living Lab -lähestymistapa) ja suoraan ilmanlaatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, miten kaupunkilaiset voisivat itse tuottaa ilmanlaatuun liittyvää ympäristötietoa. Erityisesti panostetaan siihen, että yhteistyön tuloksia voidaan soveltaa kaupunkisuunnittelussa tukemaan kaupunkien kestävää kehitystä. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.

NORDRESS (2015-2019) on pohjoismaisen NordForskin sosiaalisen turvallisuuden tutkimusohjelman osaamiskeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi luonnonriskien varalta. Mukana on 15 tutkimuslaitosta ja yliopistoa kaikista Pohjoismaista, joista koostuva tutkijaverkosto tutkii yhteiskunnallista kestävyyttä yksilöiden, yhteiskunnan, infrastruktuurien ja instituutioiden näkökulmasta. Rahoittajat: Suomen Akatemia, The Norwegian Directorate for Civil Protection, The Swedish Civil Contingencies Agency, Icelandic Centre for Research ja Nordforsk. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

PLUMES (Epävarmuudet ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten arvioissa, 2014-2018). Konsortionhankkeen (SYKE, LUKE ja IL) tavoitteena on kehittää keskeisten epävarmuuksien käsittelyä analysoitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, niihin sopeutumista ja haavoittuvuutta. IL tuottaa hankkeessa päivitettyjä ilmastoskenaarioita Suomelle, laatii päivittäisiä hila-aineistoja useille ilmastomuuttujille, arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen, tarjoaa opastusta tulosten käyttäjille ja välittää ajantasaista tietoa ilmasto-opas.fi –sivustolle. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

RAIN (Risk Analysis of Infrastructure Networks in Response to Extreme Weather, 2013-2016). Hankkeen tavoitteena on vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutusta liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkoihin. Hankkeessa kehitetään varoitusjärjestelmiä, työkaluja tukemaan päätöksentekoa ja teknisiä ratkaisuja palauttamaan nopeasti järjestelmien toimintakyky.. Ilmatieteen laitos osallistuu hankkeessa sään ääri-ilmiöiden tunnistamiseen sekä niihin liittyvien vahinkojen ennustettavuuden ja todennäköisyyden arvioimiseen nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilö: Andrea Vajda.

SIETO (2017-2018). Hankkeessa toteutetaan kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laaditaan suunnitelmat tulevien riskinarviointien laatimiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi. Hanke tukee kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vastaa sää- ja ilmastoriskien hallinnan kansalliseen, EU-tason ja globaaliin ohjaukseen. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta

TWASE (2015-2018). Hankkeen tavoitteena on identifoida ja arvioida sidosryhmien tarpeet Arktisen muutoksen edessä, parantaa sää-, jää- ja meripalveluita ja arvioida niiden hyötyjä Arktisella alueella sekä parantaa alueen varautumista ilmastonmuutokseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

ViVoTiVi (Ilmastonmuutos – Visuaalista voimaa tiedeviestintään, 2013–2016). Hankkeen tavoitteena on parantaa edellytyksiä tuoda ajankohtaista ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä Ilmasto-opas.fi-sivustolle uusia palveluita, joissa sovelletaan tehokkaita tiedon visualisointikeinoja ja lisätään käyttäjien vuorovaikutusmahdollisuuksia. Rahoittaja: Tieteen tiedotus ry. Yhteyshenkilö: Sanna Luhtala.

VN TEA MERSU (päättyy 30.4.2017) arvioi merenkulun ympäristö- ja ilmastosääntelyn vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle. Hankkeessa käsitellään erityisesti meriklusteria, talvimerenkulkua, logistiikkaa ja cleantechia. Analyysit pohjautuvat toimijahaastatteluihin sekä erilaisiin merenkulun päästömalleihin ja makrotalouden malleihin. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Riina Haavisto

27.11.2017