 |
|
|
|
Ilmastonmuutos | Miksi ilmasto muuttuu | Kasvihuonekaasut
Kasvihuonekaasut
Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja otsoni (O3). Ilmakehän valtakaasut typpi ja happi eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasuilla molekyylin rakenne on sellainen, että ne kykenevät imemään lämpösäteilyä tietyillä aallonpituuksilla. Kasvihuonekaasumolekyyli voi muuttaa saamansa energian uudelleen säteilyksi, jolloin osa säteilyn energiasta palaa takaisin maan pintaa lämmittämään.
Vesihöyry tärkein luonnollinen kasvihuonekaasu
Ilmakehän alimmissa kerroksissa voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka yksinään selittää luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttamasta maapallon lämmityksestä yli puolet. Hyvänä kakkosena seuraa hiilidioksidi.
Ihmiskunta tuottaa lisää kasvihuonekaasuja
Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää koko ajan. Kuvasta nähdään, kuinka hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin määrät ovat kasvaneet viimeisten parin vuosisadan aikana. Sitä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina tuhansia vuosia.
Edellä lueteltujen kaasujen lisäksi ihmiset ovat tuottaneet ilmakehään kokonaan uusia, siellä luonnostaan esiintymättömiä kaasuja, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjä.
Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvunopeutta ei voida ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen. On kuitenkin luotu vaihtoehtoisia skenaarioita kaasujen pitoisuuden tulevalle kehitykselle (esim. IPCC:n SRES-skenaariot). Näitä voidaan käyttää ilmastomallilaskelmien pohjana tulevia ilmastonmuutoksia ennustettaessa.
Hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksien vaihtelu ilmakehässä viimeksi kuluneen 10 000 vuoden aikana (isot kuvat) sekä vuodesta 1750 nykypäivään (pienet kuvat). Arvot perustuvat jäätikkökairausten tuloksiin (eriväriset merkit) sekä suoraan ilmakehästä tehtyihin mittauksiin (punaiset käyrät). Hiilidioksidin määrä on ilmaistu tilavuuden miljoonasosina (ppm), muitten kaasujen tilavuuden miljardisosina (ppb). Kunkin kaasun pitoisuuden kasvua vastaava säteilypakote on esitetty isojen kuvien oikean reunan asteikolla. (IPCC, 2007).
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|