 |
|
|
|
Ilmastonmuutos | Vaikutuksia | Vaikutuksia Suomessa - Maa- ja metsätalous
Maa- ja metsätalous
Kylmä ilmasto ja sen säävaihtelut omalta osaltaan säätelevät millaista maa- ja metsätaloutta Suomessa voidaan harjoittaa. Ilmastonmuutoksen myötä pitenevä kasvukausi lisää metsien kasvua ja helpottaa maanviljelyä, mutta vaikutukset eivät ole pelkästään positiivisia. Esimerkiksi tuholaiset lisääntyvät ilmaston lämmetessä.
Maatalous
Poliittiset ja taloudelliset tekijät
Nykyaikaisen maatalouden merkittävin piirre on poliittisten ja taloudellisten tekijöiden suuri vaikutus maatalouselinkeinoon. Ilmastonmuutoksen edetessä merkittävimmät vaikutukset eivät tule muuttuvasta ilmastosta, vaan taloudellisista ja poliittisista tekijöistä. Muun muassa Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) vaikuttaa Suomen maatalouteen lähitulevaisuudessa enemmän kuin ilmastonmuutos. Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurempia, mutta silloinkin yhteiskunnallisilla tekijöillä on suuri vaikutus.
Kasvukauden piteneminen ja hiilidioksidin lisääntyminen
Ilmaston lämmetessä kasvukausi pitenee ja sen aikana kertyvä lämpösumma kasvaa, mikä helpottaa Suomen maatalouden olosuhteita. Kasvukauden piteneminen ja lämpötilan kohoaminen mahdollistavat sellaisten lajien viljelyn, joissa satopotentiaali on nykyistä korkeampi. Pidemmän kasvukauden tehokas hyödyntäminen vaatii uusien lajikkeiden kehittämistä ja käyttöottoa. Viljan viljelyyn sekä puutarhatuotantoon soveltuvien alueiden rajat siirtyvät pohjoisemmaksi.
Hiilidioksidi on kasvien yhteyttämisen raaka-aine. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen lisää yhteyttämistä ja kasvua.
Kuivuus ja rankkasateet
Äärevämmäksi muuttuva veden kiertokulku hankaloittaa viljelyä. Kuivuusjaksot kasvukauden alussa haittaavat kevätviljojen kasvua. Toisaalta rankkasateet aiheuttavat tähkäidäntää ja lakoontumista. Lisäksi puiminen vaikeutuu, jos rankkasateiden lisääntyessä pelloilla on paljon vettä.
Tuholaiset
Suomessa jo esiintyvien tuhoeläinten lisääntyminen helpottuu lämpimämmän ilmaston ja pidemmän kasvukauden ansiosta. Lisäksi etelästä voi tulla tuholaisia, jotka aiemmin eivät kovien talvipakkasten vuoksi ole Suomessa voineet talvehtia. Leudompien talvien ansiosta tämä tulevaisuudessa onnistuu. Myös sienitautien ja erilaisten kasvitautiepidemioiden, kuten perunaruton, riski voi kasvaa. Lisäksi epidemioiden esiintyminen voi aikaistua.
Yhteisvaikutukset
Suomen maatalouden sopeutuminen uusiin ilmasto-olosuhteisiin voi olla hyvinkin nopeaa ja maatalouselinkeino voi hyötyä, mikäli poliittiset ja taloudelliset tekijät tekijät sekä ilmastonmuutos vaikuttavat positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi toimenpiteet, jotka vähentävät ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia tai lisäävät hyödyllisiä vaikutuksia tehdään samanaikaisesti ilmastonmuutoksesta hyötyvän lajikkeen kysynnän kasvun kanssa, Suomen maatalous voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta merkittävästi.
Metsätalous
Metsän kasvu
Ilmaston lämmetessä metsän kasvu lisääntyy koko maassa. Suurinta kasvun lisääntyminen tulee olemaan Pohjois-Suomessa, missä lisäys on useita kymmeniä prosentteja. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla kasvu voi olla jopa kaksinkertaista nykyiseen verrattuna. Etelä-Suomessa kasvu tulee lisääntymään 10-20 %. Koko maan tasolla puuston kasvu tulee lisääntymään kokonaisuudessaan noin 40 %. Luvut on laskettu käyttämällä ilmastoskenaariota, jossa hiilidioksidipäästöjen rajoittamaton kasvu jatkuu koko kuluvan vuosisadan.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen metsätalouteen on simuloitu Joensuun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen malleissa tämän vuosisadan jälkimmäiselle puoliskolle.
Lajikohtaiset muutokset
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eri puulajien yleisyyteen. Etelä-Suomessa kuusivaltaisuus vähenee, mikä johtuu kuivuusjaksojen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kuusi selviytyy parhaiten kosteilla ja soisilla alueilla, joilla se pystyy kilpailemaan koivun ja muiden lehtipuiden kanssa. Kuivemmilla alueilla koivu ja mänty menestyvät paremmin. Kasvuolosuhteiden lisäksi olisi osattava ennakoida myös puun ja metsien käytön tulevaisuuden tarpeet, jotta tarkkoja ennusteita eri puulajien suhteista voisi laatia.
Kuusen, männyn ja koivun kasvun muutos (%) jaksolle 2070-2099 nykytilanteeseen verrattuna. Sinisen sävyt kuvaavat alenevaa kasvua. Kasvun lisääntymistä kuvaavat värit vihreästä keltaisen kautta ruskeaan. Vihreä kuvaa vähäistä ja ruskea merkittävää kasvun lisääntymistä. Mitä tummempi väritys on, sitä suurempi on muutos nykytilanteeseen verrattuna. Lähde: Joensuun yliopisto ja Metla
Hakkuukertymä
Potentiaalinen hakkuukertymä kasvaa puun kasvun lisääntymisen vuoksi. Etelä-Suomessa hakkuukertymä voi lisääntyä yli 50 % ja Pohjois-Suomessa jopa 170 % vuosisadan jälkipuoliskolla nykyiseen verrattuna. Pohjois-Suomen hakkuukertymä tulee olemaan kaksi kolmasosaa Etelä-Suomen vastaavasta. Koko maan tasolla potentiaalinen hakkuukertymä lisääntyy noin 80 %.
Tuulikaadot ja tuholaiset
Vaikkei ilmastonmuutos lisäisikään tuulisuutta, puiden tuulikaadot voivat lisääntyä pelkästään routaisuuden, ja siten puiden heikomman "ankkuroinnin", vähentymisen vuoksi. Moni Suomessa jo tällä hetkellä esiintyvistä metsätuhoja aiheuttavista tuholaisista voi lisääntyä voimakkaasti ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidetessä. Tällä hetkellä tuholaiset pystyvät tuottamaan yhden jälkeläissukupolven kesässä. Muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa jälkeläissukupolvia voi tulla kaksi tai jopa kolme kesässä. Tuulikaatojen ja tuholaisten aiheuttamilla vahingoilla voi olla taloudellisesti merkittäviä vaikutuksia.
Routaisuus
Roudan määrää kasvattavat pakkasjaksot, kun taas paksu lumipeite toimii tehokkaana eristeenä hidastaen roudan muodostumista. Ilmaston muuttuessa keskimäärin roudan muodostuminen vähenee. Routimisen vähentyminen talvella vaikeuttaa sekä metsätöitä että puunkorjuuta. Toisaalta puunkorjuu helpottuu mikäli maa on roudassa, mutta lumipeite on normaalia ohuempaa. Lue lisää roudasta.
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|