Jäätalvi 2008 - 2009 oli leuto ja keskimääräistä lyhyempi

Lokakuu oli tavanomaista lämpimämpi ja merivesi oli lokakuun lopussa paikoin asteen keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuu oli lämpöoloiltaan myös tavanomaista lauhempi. Jäätyminen Perämeren pohjoisosassa alkoi hiukan marraskuun puolivälin jälkeen noin kolme viikkoa normaalia myöhemmin.

Joulukuun alussa jäätä oli vain Perämeren pohjoisosan sisäsaaristossa. Joulukuu oli syksyn tavoin selvästi keskimääräistä lauhempi eikä jään määrä juuri lisääntynyt. Vuoden päättyessä jäätä oli vain Perämeren pohjoisosassa sekä Kokkolan ja Vaasan sisäsaaristossa. Suomenlahdella jäätä oli vain vähän Viipurin ja Pietarin edustoilla. 

Tammikuun alussa sää kylmeni ja jäätä muodostui Perämeren pohjoisosiin ja Suomenlahden pohjukkaan. Kemin ja Oulun edustoilla jää oli 10-30 cm paksua. Perämeren pohjukan jäätilanne oli kahdesta kolmeen viikkoa pitkäaikaisia keskiarvoja jäljessä. Myös meriveden pintalämpötilat olivat Suomen merialueilla noin asteen verran tavanomaista korkeampia. 

Noin viikon kestäneen pakkasjakson jälkeen sää alkoi lauhtua. Sää kylmeni taas kuun puolivälissä, mutta lauhtui jälleen. Kuun 30. päivänä virtasi koillisesta Suomeen kylmää ilmaa. Tammikuun jäi kuitenkin keskimääräistä leudommaksi. Tammikuun lopussa jäätä oli Perämerellä keski- ja eteläosien ulappa-alueita lukuun ottamatta kaikkialla. Merenkurkussa oli ohutta uutta jäätä, samoin kuin Selkämeren rannikon edustalla. Suomenlahdella jäätä oli sisäsaaristossa. Helsingin edustalla jäätyminen alkoi helmikuun alussa kuusi viikkoa normaalia myöhemmin. Ulapalla Suomenlahden itäosassa uusi jää ulottui idästä Lavansaariin. Meriveden lämpötilat olivat edelleen puolesta asteesta asteeseen keskimääräistä korkeampia.

Helmikuusta muodostui tavanomaisen talvinen kuukausi. Kuun puolivälissä sää kylmeni hetkellisesti ja jään määrä lisääntyi. Helmikuun 20. päivänä jäällinen alue laajeni 110 000 km2 laajuiseksi, mikä oli talven laajin tilanne. Tämä tapahtui viikon keskimääräistä aikaisemmin. Tuolloin Perämeri ja Merenkurkku olivat jään peittämiä. Selkämeren rannikoiden edustoilla oli 10-30 meripeninkulman leveydeltä ohutta jäätä ja uutta jäätä. Saaristomeri oli ohuessa jäässä. Suomenlahden rannikoilla oli ohutta jäätä sisäsaaristossa. Itäisellä Suomenlahdella oli 5-25 cm paksua kiintojäätä Helsingistä itään. Viipurinlahdella ja Pietarin edustoilla oli 20-40 cm paksua kiintojäätä. Suomenlahden ulappa-alueilla oli ohutta jäätä ja uutta jäätä. Jään reuna kulki Hankoniemestä Helsingin majakan kautta Kalbådagrundiin ja edelleen Vaindlon kautta Kundaan. Keskisellä Itämerellä, Ruotsin rannikolla, oli ohutta jäätä Öölannista pohjoiseen. Väinämeri oli 15-30 cm paksussa tasaisessa jäässä ja Riianlahden pohjoisosassa oli 5-15 cm paksua ajojäätä.

Maaliskuun alkaessa Suomi kuului korkeapaineen alueeseen, joka ulottui Itämereltä Kuolan niemimaalle. Sää oli tuolloin varsin kylmää. Korkeapaine kuitenkin väistyi, jolloin maahan virtasi lauhempaa ilmaa lounaasta. Maaliskuun 21. päivänä tuulet heikkenivät ja kääntyivät luoteen puolelle, jolloin Suomeen levisi kylmää ilmaa - jään määrä alkoi uudestaan lisääntyä. Vuoden aikaan nähden kylmää oli maassamme maaliskuun 23.-27. päivinä. Jäällisen alueen laajuus nousi tuolloin 86 000 km²:iin. Maaliskuun lopussa etelästä alkoi levitä lauhempaa ilmaa ja sää lämpeni selvästi. 

Huhtikuun alussa sää oli ajankohtaan nähden lämmintä – jäät haurastuivat ja sulivat nopeasti Suomenlahdella ja Selkämerellä. Suomenlahti ja Selkämeri olivat jäättömiä 19. huhtikuuta ja viimeiset jäät Suomenlahdelta, Viipurinlahdelta, sulivat toukokuun 2. päivänä. 

Perämeren ranta-alueet olivat avovettä 19.5. Tuolloin Perämeren pohjoisosan ulapalla oli vielä 20-50 cm paksua ajojäätä linjan Ulkokalla – Kemi 1 – Malören – Farstugrunden – Falkens grund – Ulkokalla rajaamalla alueella. Loput jäät sulivat Perämereltä toukokuun lopulla ja Perämeri oli jäätön 27. toukokuuta.

Jäätalven kesto Perämeren pohjoisosassa oli kolme viikkoa, Perämeren eteläosassa neljä viikkoa ja Merenkurkussa lähes viisi viikkoa keskimääräistä lyhyempi. Selkämerellä ja Saaristomerellä jäätalvi oli noin kolme viikkoa ja Suomenlahdella noin puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi. 

Kiintojään suurin paksuus Suomen alueilla Perämerellä oli 50-70 cm, Selkämerellä 15-45 cm, Saaristomerellä 10-30 cm ja Suomenlahdella 15-30 cm. Ulapan jään paksuus Perämerellä oli 20-50 cm, Selkämerellä 3-10 cm ja Suomenlahdella 10-25 cm. 

Jouni Vainio ja Patrick Eriksson
Ilmatieteen laitos, Jääpalvelu

Helmikuun 20. päivänä jäällinen alue laajeni 110 000 km2 laajuiseksi, mikä oli talven laajin tilanne