Jäätalvi 2013-2014 oli leuto

Talven laajimman jäätilanteen mukaan luokiteltuna jäätalvi 2013-2014 oli leuto. Helmikuun 7. päivänä, kolmisen viikkoa keskimääräistä aikaisemmin, saavutettiin jäätalven laajin tilanne, jolloin jäätä esiintyi 100 000 km² alueella.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä 2013 oli Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Tavanomaista lämpimämpää kesää seurasi tavanomaista lämpimämpi syksy. Marraskuun aikana merialueita koetteli kuusi myrskyä, jotka sotkivat merivettä siten, että kuukauden lopussa merivesien pintalämpötilat Suomea ympäröivillä merialueilla olivat noin asteesta runsaaseen puoleentoista astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampia. 

Marraskuun lopulla sää kylmeni ja Perämeren pohjoisimpiin lahden pohjukoihin alkoi muodostua uutta jäätä, mutta Suomenlahden perukka oli vielä täysin jäätön. Ajankohtaan nähden jäätilanne oli tavanomainen. Kylmänä jatkuva sää sai jään määrän lisääntymään ja ensimmäinen suomalainen jäänmurtaja lähti Itsenäisyyspäivän jälkeen pohjoiseen – tavanomaiseen aikaan. Joulukuun kymmenentenä päivänä jäällisen alueen laajuus oli 13 000 km². 

Tämän jälkeen sää lauhtui, tuuli kääntyi eteläiseksi ja sää alkoi lämmetä - jään määrä ei enää lisääntynyt. Jäät liikkuivat pohjoiseen ja muodostivat paksumman jääkentän reunaan sohjovyön. Joulukuu 2013 oli koko maassa selvästi tavanomaista lauhempi. Kuukauden jälkipuolisko oli jopa poikkeuksellisen lauha. Lauhan sään etelänpuoleiset tuulet pakkasivat Perämeren vähät jäät tiiviiksi kentäksi Perämeren koillisnurkkaan. Vuoden lopussa jäällisen alueen laajuus oli alle 8 000 km². Kaikkineen joulukuu oli Suomea ympäröivillä merialueilla erittäin lauha. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna joulukuu oli eteläisillä merialueilla lähes neljä astetta ja Perämerellä lähes kuusi astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Joulukuun puolivälissä alkanut leuto sääjakso jatkui tammikuussa ja tammikuun alku oli suuressa osassa Suomea poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden ensimmäisen kolmanneksen lopulla sää vihdoin kylmeni ja loppuosa tammikuuta oli tavanomaista kylmempi, paikoin jopa harvinaisen kylmä. Merialueilla kylmä sää sai jäätymisen alkamaan ja jäällisen alueen laajuus kasvoi nopeasti. Tammikuun lopussa jäätä esiintyi jo 90 000 km² alueella. 

Vaikka tammikuun hyytävän kylmät säät saivat jään määrän lisääntymään nopeasti Itämerellä, niin jäät olivat ajankohtaan nähden ohuempia. Perämeren pohjukassa jäät olivat puolimetrisiä, mutta muualla Suomen rannikkoalueilla jäät olivat noin 15 cm paksua. 

Helmikuun alussa pakkanen jatkui ja helmikuun 7. päivänä saavutettiin jäätalven 2013-2014 huippukohta. Tällöin jäätä esiintyi 100 000 km² alueella. Perämeri ja Merenkurkku olivat lähes kauttaaltaan jäässä. Selkämerellä saaristo oli kiintojäässä. Saaristomeri oli ohuen jään kattama. Suomenlahdella saaristo oli kiintojäässä ja ulapan ohuet ajojäät olivat pakkaantuneet Suomen rannikon edustalle. Itäisellä Suomenlahdella jäät olivat Somerin itäpuolella. Lisäksi Riianlahdella oli ohutta jäätä.

Tämän jälkeen pakkaset lauhtuivat ja jään paksuuden kasvu hidastui. Etelänpuoleiset tuulet työnsivät jääkentät kasaan. Helmikuu oli Suomea ympäröivillä merialueilla epätavallisen lauha – kuukauden keskilämpötila oli neljästä kahdeksaan astetta vertailukautta korkeampi.

Helmikuun päättyessä jäätä oli vain 40 000 km² alueella. Jääkentät olivat tiiviisti pakkautuneet Perämeren pohjoisosaan ja Suomenlahden koillisnurkkaan. Vastaavanlainen vähäjäinen maaliskuun alku on aiemmin koettu vuosina 1992 ja 2008. 

Myös maaliskuu oli koko Suomessa tavanomaista lauhempi. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha kahdella ensimmäisellä viikolla ja jälleen viimeisellä viikolla, mutta kolmannella viikolla oli tavanomaista kylmempää. Suomea ympäröivillä merialueilla kuukauden keskilämpötila oli kolmesta lähes viiteen astetta keskiarvoja korkeampi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa.

Jäällisen alueen pinta-ala laski tasaisesti maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja väheni noin 23 000 km²:iin. Sää kylmeni ja maaliskuun kolmannen viikon aikana jäällisen alueen laajuus nousi 44 000 km²:iin. Sään uudelleen lauhduttua oli Maaliskuun päättyessä jäätä epätavallisen vähän, vain vajaan 20 000 km² alueella. Suomenlahdella oli tuolloin jäätä vain koillisosassa, Vaasan saariston jäät olivat jo haurastuneet, mutta Perämeren pohjukassa jatkui talvi.

Tavanomaista lauhempaa maaliskuuta seurasi keskimääräistä lämpimämpi huhtikuu. Merialueilla huhtikuu oli runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuussa jäät sulivat melko tasaisesti, mutta hitaasti. Huhtikuun lopussa jäätä oli 6 300 km² alueella. Perämeren pohjukassa oli 30-60 cm paksua kiintojäätä ja kiintojään ulkopuolella Kemin ja Oulun edustoilla 15-60 cm paksua ahtautunutta hyvin tiheää ajojäätä. Perämerta lukuun ottamatta muut merialueet olivat jäättömiä. Jään hitaaseen sulamiseen huhtikuussa lienee vaikuttanut se, että Perämerellä noin 70 cm paksuksi kasvaneet rantajäät olivat lähes koko paksuudeltaan teräsjäätä. 

Toukokuu alkoi tavanomaista viileämpänä ja Perämeren jäät sulivat hitaasti. Silti viimeiset jäät sulivat ja Itämeri oli jäätön toukokuun 14. päivänä, lähes kaksi viikkoa keskimääräistä aiemmin.

Ensijäätyminen tapahtui Perämerellä ja Selkämerellä noin 2-4 viikkoa keskimääräistä myöhemmin ja Suomenlahdella noin kaksi viikkoa myöhemmin. Lopullinen jään katoaminen puolestaan tapahtui Perämerellä noin 4-6 viikkoa keskimääräistä aiemmin, Selkämerellä 2-4 viikkoa aiemmin ja Suomenlahdella 3-4 viikkoa aiemmin. Perämeren pohjoisimmissa osissa jään lopullinen katoaminen tapahtui vajaan viikon keskimääräistä aikaisemmin.

Kiintojään suurin paksuus vaihteli Perämerellä välillä 50-65 cm, Selkämerellä 25-40 cm, Saaristomerellä 20-40 cm ja Suomenlahdella 20-40 cm. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30-60 cm ja Suomenlahdella 15-30 cm.

Alusten jäissä kuljettava matka oli 7.2.2014 Pietarista 84 mpk ja Kemistä 171 mpk jään reunaan.

Jouni Vainio

Ilmatieteen laitos

Itämeren jääpeite oli laajimmillaan helmikuun seitsemäntenä, jolloin jäätä oli 100 000 km2 alueella. Punaisella alusten jäissä kuljettavat matkat.