Joulunajan säät

Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Silti joulunalun kiihkein odotus maan eteläosassa kohdistuu kysymykseen: "Onko joulu valkoinen?"

Valkean joulun todennäköisyys

Vasemmalla valkean joulun (24.-26.12.) todennäköisyys vertailukaudella 1981-2010. Oikealla lumensyvyyksiä jouluaattoaamuina Helsingissä ja Sodankylässä.
 

Helsingin Kaisaniemessä lumetonta on jouluaattoaamuna keskimäärin joka kolmas vuosi. Kolme peräkkäistä mustaa jouluaattoa on koettu kolme kertaa Kaisaniemen mittaushistorian aikana; vuosina 1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008. Täysin lumetonta ei kuitenkaan jokainen noista joulunajoista ollut, vaan vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta saatiin jo jouluaamuksi. Vuonna 1929 Tapaninpäivän aamuna lunta olikin jo 25 cm. Vuosina 2006-2008 koko joulun pyhät vietettiin kuitenkin ilman peittävää lumipeitettä.

Sodankylässä lunta on ollut maassa aseman mittaushistorian aikana jokaisena jouluaattona.

Jouluaaton lämpötila ja lumipeite

Ylin lämpötila Alin lämpötila Lumensyvyys
Jouluaaton keskimääräiset lämpötilat ja joulun ajan lumensyvyys vertailukaudella 1981-2010.

Jouluaaton säät eri puolilla maata 1981 lähtien

Joulupäivän aamun lumensyvyys

2013 2012 2011  
 
Lumensyvyys mitataan klo 8 aamulla

Joulun ajan lämpötilat

2013

Jouluaaton ylin Jouluyön alin Joulupäivän ylin 26.12. yön alin tapaninpäivän ylin

 

2012

Jouluaaton ylin Jouluyön alin Joulupäivän ylin 26.12. yön alin tapaninpäivän ylin

 

2011

Jouluaaton ylin Jouluyön alin Joulupäivän ylin 26.12. yön alin tapaninpäivän ylin

Vuonna 2011 joulunaika oli maan eteläosassa poikkeuksellisen lauha. Joulunajan ylin lämpötila mitattiin tapaninpäivänä Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiön saarella 9,9 astetta. Helsinki Kaisaniemessä  ja Hanko Tvärminnessä rikkoontuivat joulukuun aikaisemmat vuodelta 2006 olevat lämpöennätykset. Tapanin ja Hannunpäivän myrskyistä lisätietoja joulukuun sivuilla ja joulukuun 2011 Ilmastokatsaus-lehdessä.

170 vuoden joulusäät Helsingissä

Jouluaaton iltapäivän lämpötila ja lumensyvyys Helsingin Kaisaniemessä. Lumensyvyyden mittaukset alkoivat vuonna 1911.

Kylmiä jouluja

2000-luku

Vuosituhannen alun kylmin jouluyö koettiin vuonna 2002. Tuolloin pakkanen paukkui maan etelä- ja keskiosassa 20 ja 28 asteen ja Lapissa 30 ja 35 asteen välillä. Kuitenkin jo ensimmäisenä joulupäivänä pakkanen heikkeni merkittävästi. Maan etelä- ja keskiosassa jouluntienoo 2010 oli 2000-luvun kylmin ja muutamilla asemilla jopa koko mittaushistorian kylmin. Pakkasta oli aattoyönä 25 - 34 astetta ja joulupäivänäkin monin paikoin liki 25 astetta. Jouluyönä lämpötila laski vielä Itä-Suomessa lähes -30 asteeseen, mutta Tapanin päivänä sää alkoi jo lauhtumaan.

Edellisten vuosikymmenten jouluja

Vuonna 1995 koko joulu oli harvinaisen kylmä koko maassa. Jouluaamuna pakkasta oli yleisesti 30 - 39 astetta, vain rannikoilla pakkasta oli hieman vähemmän, ja pakkanen pysytteli maan eteläosassakin koko joulun pyhät 12 ja 28 asteen välillä. Myös seuraavana jouluna, 1996 pakkanen kiristyi Tapaninpäivän aamuun asti. Tapaninpäivänä sää lauhtui nopeasti aivan ennätystahtiin. Kun aamulla pakkasta oli vielä Helsingin keskustassa 24 ja Helsinki-Vantaalla 27 astetta, niin illalla ja iltayöstä lämpötila oli jo liki nolla-astetta. Seuraavana päivänä, 27.12.1996 oli etelärannikolla jo suojaa. Myös Lapissa pakkanen heikkeni, mm. Sodankylässä noin 25 astetta päätyen 10 pakkasasteeseen.

Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja oli vuosina 1967, 1978 ja 1986. Yksi kylmimmistä joulun tienoista elettiin vuonna 1915, mutta senkin löi laudalta joulun 1995 kovat pakkaset lähes koko maassa. 

Alin joulun tienoon lämpötila, -43 astetta, on mitattu Sodankylässä vuonna 1947.

Leutoja jouluja

Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut maan eteläosassa kuuden ja kahdeksan, maan keskiosassa neljän ja kuuden lämpöasteen välille, ja ompa Lapissa päästy jopa kolmeen lämpöasteeseen. Tällainen ennätyksellisen lauha joulu koettiin vuonna 2006, jolloin joulun tienoo oli yksi lauhimmista yli sadan vuoden aikana. Korkein mitattu lämpötila oli 8,9 astetta Ahvenanmaalla Jomalabyssä, manner-Suomen korkein lämpötila oli 8,3 astetta. Jouluaatto laajasti maan etelä- ja keskiosassa mittaushistorian lämpimin. Tätä edeltäva ennätyslauha joulu oli vuonna 1974. Pohjois-Suomessa lauhoja jouluja on ollut muun muassa vuosina 1963, 1992 ja 2007.

Vuonna 2011 koettiin etelässä ennätyslauha Tapaninpäivä, kun ylin mitattu lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiön saarella 9,9 astetta. Helsinki Kaisaniemessä ja Hanko Tvärminnessä rikkoontuivat joulukuun aikaisemmat vuodelta 2006 olevat lämpöennätykset.

Joulun tienoon lumipeite

Tyypillinen lumipeitteen paksuus
Jouluna pohjoisessa lunta on tyypillisesti liki 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessakin 5-10 senttiä.

Niukka lumipeite
Ilmaston lämpeneminen on viemässä alkutalven lumia myöhäisemmäksi ja joulun lumipeitteen suhteen on koettu turhankin jännittäviä aikoja. Näin kävi erityisen selvästi 2006, kun maa oli paljas ennätyksellisen laajasti vielä jouluna. Lumitilannekartat  osoittavat, miten kriittinen lumitilanne oli aina Etelä-Lappia myöten. Vielä 2006 jouluakin niukemmin lunta oli seuraavana jouluna vuonna 2007. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut myös vuosina 1972, 1992, 2000 ja 2013. Jouluna 2000 lunta oli lähes koko maassa, lumipeite oli Lapissakin paksuimmillaan vain 10 senttimetriä. Vuosina 1972, 1992 ja 2013 maan etelä- ja keskiosa on ollut lähes kokonaan lumeton, mutta Lapissa lunta on ollut melko tavanoaminen määrä.

Paljon lunta
Joulut ovat olleet runsaslumisia vuosina 1915, 1965, 1973, 1980,1981 ja 2010. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu. Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä - Tuusulan Ruotsinkylässä jopa 85 senttiä.

Lounaassa tavallisesti lunta niukasti
Lounais-Suomi ja etelärannikko ovat tyypillisesti joulun aikaan vähälumisimpia seutuja. Saaristossa joulu on valkea vain joka toinen vuosi, mutta sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita.