Mitä meteorologi tekee?

Sääennusteita tekee noin viidesosa meteorologiasta valmistuneista, jotka ovat töissä Ilmatieteen laitoksella. Nykyään monet meteorologisen koulutuksen saaneista tekevät tieteellistä tutkimusta ja heillä virkanimikkeenä on usein tutkija.

Tutkimus- ja sääpäivystystyö työllistävät eniten. Sen lisäksi osa meteorologiaa opiskelleista kehittää palveluita tai hoitaa hallinnollisia asioita tai asiakasyhteistyötä. Jonkin verran on konsulttitehtäviä koti- ja ulkomailla.

Muiden kuin päivystävien meteorologien työ on virka-aikaista ja päivittäiset tehtävät vaihtelevat. Tutkimuksessa työnkuvaan kuuluu matkustusta sekä kotimaassa että ulkomaille.
 
 
meteorologit pohdiskelevat sääennustetta yhdessä sääpäivystyksessä tietokonenäyttöjen ympäröimänä. Kuvaaja M. Ratilainen
 
Kuva M. Ratilainen
 

Säätä päivystetään kellon ympäri

Päivittäiseen meteorologin työhön voi liittyä esimerkiksi:
  • sääennustusmallista tulevien tietojen muokkausta
  • sääkarttojen tekoa
  • ennustetekstien kirjoitusta
  • puhelinpalvelua
  • vallitsevan sään seurantaa.
 
Sää on joka päivä erilainen, mikä tarjoaa haastetta ja jatkuvuutta meteorologin työhön.

Ennustavan meteorologin työ on muuttunut ja edelleen muuttumassa automaation myötä. Nykyään tehdään vähemmän lopputuotteita (esimerkiksi ennustetekstejä) ja enemmän keskitytään tuotantoketjun alkuosaan, jossa on oleellista ennustusmallien antamien tietojen valinta ja muokkaus. Tuotteet syntyvät meteorologin muokkaamista tiedoista entistä automaattisemmin.
 
Päivystystä on vuorokauden ympäri vuoroissa, jotka voivat olla aamu-, ilta- tai yöpainotteisia. Monet päivystystyötä tekevät ovat jonkin verran töissä myös virka-aikaan, jolloin osallistutaan projekteille ja tutkimukseen. Tyypillisesti päivystävällä meteorologilla on n. 4–5 vuoroa töitä ja sen jälkeen 2–3 vuorokautta vapaata. Vuorosarja päättyy usein yövuoroon, joita on yleensä 3–5 kertaa kuukaudessa.
 
 
meteorologeja työnsä ääressä sääpäivystyksessä. Paljon tietokoneita. Kuvaaja A. Halas
 
Kuva A. Halas

Työtä on enemmän, kun säässä tapahtuu

Jos ennustetaan vaarallista säätä (esimerkiksi voimakkaita tuulia tai lumipyryä) tulee meteorologille huomattavasti kiireisempi työpäivä. Sään seuranta vie tavallista enemmän aikaa, ja lisäksi on ylimääräisiä tehtäviä, esimerkiksi viranomaisille tehdään erityistiedotteita. Tällöin voi päivystysvuoroissa olla tavallista enemmän väkeä.

Vaarallisen sään lisäksi on myös muita kiireisiä erityistilanteita, esimerkiksi tuetaan meripelastusta ajelehtimislaskelmien avulla tai säteilytilanteissa lasketaan säteilyn leviämistä.

Päivystyksen asiakkaita ovat:
  • viranomaiset
  • elinkeinoelämä
  • siviili-ilmailu
  • puolustusvoimat
  • suuri yleisö eli kansalaiset.
Meteorologit antavat myös asiantuntijalausuntoja muun muassa tiedotusvälineille.
 

Millaiselle henkilölle meteorologin ammatti sopii?

Meteorologin pitää olla ennen kaikkea kiinnostunut säästä.

Muita vaatimuksia tai etuja meteorologiksi aikovalle:

  • kiinnostus luonnontieteisiin esimerkiksi fysiikkaan
  • matemaattista lahjakkuutta
  • kyky tehdä nopeita päätöksiä
  • kiireen- ja stressinsietokykyä
  • kyky tehdä itsenäistä työtä ja toisaalta yhteistyötä kollegojen ja asiakkaiden kanssa.
  • hyvät viestintätaidot
  • hyvä fyysinen kunto ja vuorotyöhön sopiva terveys
  • joustavuutta, koska toisinaan joutuu paikkaamaan sairastuneen kollegan vuoroja lyhyellä varoitusajalla
  • kielitaitoa erityisesti tutkimuksessa ja konsulttitehtävissä
  • tietoteknistä asiantuntemusta tuotekehitystehtävissä


Lisäksi päivystävä meteorologi ja hänen läheisensä joutuvat myös hyväksymään, että vapaapäivät ja -ajat eivät ole samaan aikaan kuin perinteistä työaikaa noudattavilla.

 
 
meteorologi karttojensa ääressä miettimässä ennustetta. Kuvaaja A. Halas
 
Kuva  A. Halas

Missä voi opiskella meteorologiksi?

Meteorologiaa voi lukea Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelupaikkaa haetaan fysiikan laitokselta, jossa pääaineeksi voi valita meteorologian. Meteorologia kuuluu ilmakehätieteiden osastoon.
 
Opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi. Nykyään monet tutkijat jatkavat tohtoreiksi asti.
 

Meteorologia on pitkälti matematiikkaa ja fysiikkaa

Ilmakehän fysikaalisten ilmiöiden perustuntemus on kaikille meteorologeille tärkeää. Tämän vuoksi kannattaa olla tarkkana jo kouluaikana fysiikan tunneilla. Myös matematiikkaa tarvitaan opiskelussa paljon.

Matemaattisten ja tietoteknisten apuvälineiden hallinta avaa tällä alalla paljon ovia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kielitaidon merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Vieraista kielistä tarvitaan eniten englantia jo opiskeluaikana. Osassa päivystysyksiköitä on ruotsin taito välttämätön. Äidinkielenään ruotsia puhuvia tai vahvana toisena käyttökielenä ruotsia puhuvia tarvittaisiin päivystyksiin lisää.
 

Lisätietoa

meteorologian opintoihin hakemisesta ja opinnoista

ilmakehätieteiden osastosta.