 |
|
|
|
Organisaatio | Historia | Selim Lemström -kirja
Selim Lemströmin keskeinen saavutus:
Polaarivuoden 1882 - 1883 observatorio Sodankylässä
Selim Lemström (1838-1904) liittyy Suomen 1800-luvun geofysiikan tutkimuksen suurponnistukseen, joka oli osallistuminen Ensimmäiseen kansainväliseen Polaarivuoteen 1882-1883. Hankkeeseen osallistui 12 valtiota, joista Suomi oli yhtenä virallisena edustajana vaikka kuuluikin tuolloin Venäjän keisarikuntaan.
Polaarivuoden aikana pystytettiin 14 miehitettyä havaintoasemaa napaseuduille. Yksi asemista oli Sodankylässä, missä toimi täysimittainen magneettis-meteorologinen observatorio 1882 - 1883 ja lisäksi käytössä oli apuasema Ivalon Kultalassa aina vuoteen 1884.
Kaikkiaan Ensimmäinen Polaarivuosi oli 1800-luvun laajin kansainvälinen tiedehanke. Siihen osallistui noin 1000 tiedemiestä.
Suomen osanotto Polaarivuoden ohjelmaan oli paljolti Lemströmin ansiota. Hänellä oli hyvät suhteet valtiovaltaan ja laaja kansainvälinen tutkijaverkosto käytössään. Suomen Polaarivuoden ohjelmaan osallistui 6 henkilöä täydellä työpanoksella. Kustannukset olivat nykyrahassa noin 300 000 euroa.
Polaarivuoden aikana Sodankylässä tehtiin yli 300 000 havaintoa erilaisista meteorologista kohteista, magneettikentän vaihteluista, ilmasähköstä ja revontulista. Havainto- ja tutkimustoimintaa johti Lemström Helsingin yliopistosta yhdessä Suomen Tiedeseuran Meteorologisen Päälaitoksen (nyk. Ilmatieteen laitos) kanssa. Laaja havaintomateriaali julkaistiin neljänä niteenä 1890-luvulla.
Polaarivuoden geofysikaalisilla mittauksilla oli suuri tieteellinen merkitys 1800-luvun tiedeyhteisölle. Aineisto on edelleenkin käyttökelpoista ja niitä on siirretty paljolti sähköiseen muotoon tutkimuskäyttöön.
Polaarivuoden saavutukset olivat alan tutkimuksen kannalta erittäin merkityksellisiä. Ne laajensivat olennaisesti ilmatieteellisten ja geofysikaalisten observatoriomittausten aluetta Helsingin observatorion ulkopuolelle. Suomi tuli tunnetuksi alan kansainvälisessä tiedeyhteisössä Venäjän observatorio-organisaatioista riippumattomana itsenäisenä toimijana.
Lemströmin revontulitutkimus: aikansa arvostamaa tiedettä
Lemströmin oma tieteellinen kiinnostus kohdistui revontuliin ja ilman sähköisiin ominaisuuksiin kuten salamoihin ja ilmasähköön yleensä. Tutkimuksiinsa Lemström sai paljon vaikutteita ruotsalaiselta fyysikolta Erik Edlundilta (1819-1888).
Lemströmin teorioiden mukaan revontulet ovat osa ilmakehän sähköistä järjestelmää yhdessä salamoinnin kanssa. Revontulet edustavat ilmasähkön hidasta purkausta, salamat nopeita. Lemströmin revontuliteoria vastasi hyvin alan tiedeyhteisössä vallannutta käsitystä revontulien perimmäisestä olemuksesta 1800-luvun viimeisen neljänneksen aikana.
Teoriat ja revontulia havainnollistavat eksperimentit Lemström julkaisi ranskankielellä ilmestyneessä kirjassaan "L'aurore Boréale" (1886). Kirja sai hyvän vastaanoton aikansa tiedemaailmassa ja Lemströmiä ja hänen ruotsalaista kolleegaansa Edlundia pidettiin alan johtavina teoreetikkoina.
Lemströmin revontuliteoriat jäivät unohduksiin, kun revontuli-ilmiö kyettiin paremmin selittämään osana kosmista avaruussäätapahtumaa Auringon ja Maan välisenä vuorovaikutusilmiönä maapallon ioni- ja magneettikehissä. Nykyään Lemströmin teoriat on katsottava revontulitutkimuksen pitkän evoluution sukupuuttoon päättyneiksi kehityshaaroiksi.
Polaarivuoden perinteet jatkuvat 2000-luvulla
Lemströmin tiedehistoriallinen merkitys on pysyvä, vaikka hänen revontuliteoriansa eivät jääneet elämään. Polaarivuoden observatoriosta on suora kehityslinja nykyisiin Sodankylän tutkimusyksikköihin: Oulun yliopiston geofysiikan observatorioon ja IL:n Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskukseen.
Vuosina 2007 - 2009 toteutuva kansainvälinen Polaarivuosi (International Polar Year; IPY) sarjassaan jo neljäs polaarivuosien perinteessä. Tulevan Polaarivuoden aikana ensimmäisestä Polaarivuodesta tulee kuluneeksi 125 vuotta, toisesta 75 vuotta ja kolmannesta (Kansainvälinen geofysiikan vuosi) 50 vuotta.
Kirja Selim Lemströmin elämästä julkaistu
Valtiotieteen tohtori Ilkka Seppisen kirjoittama teos "Selim Lemström - Aleksanterin yliopiston fysiikan professorina 1878 - 1904 toimineen geofyysikon elämä ja työ" on valmistunut. Kirjan voi ostaa Ilmatieteen laitoksen kirjastosta.
Kirjan on julkaissut Ilmatieteen laitos. Kirjaa varten Opetusministeriö myönsi huhtikuussa 2005 erillismäärärahan. Kirjan valmistumista ovat tukeneet Ilmatieteen laitoksen lisäksi myös Helsingin yliopisto ja Suomen Fyysikkoseura.
Lisätietoja
tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna
puh. (09) 1929 4649
Lue lisää
Neljäs Polaarivuosi Ilmatieteen laitoksessa Napa-alueiden ympäristötutkimusta 2007-2009
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|
| 
Selim Lemström - Aleksanterin yliopiston fysiikan professorina 1878 - 1904 toimineen geofyysikon elämä ja työ.
|
|
|
|