Uusimmat julkiset tiedotteet ja uutiset Ilmatieteen laitokselta http://fmi.fi/uutiset Thu, 11 Mar 2010 20:54:02 +0200 http://fmi.fi/img/fmi/fmi-logo-fi-144x31.png http://fmi.fi/uutiset 144 31 fi viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) webmaster@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 05 Mar 2010 09:00:00 +0200 5 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1267767950.html <p><b>Talvimerenkulussa laivat kohtaavat tilanteita, joissa jäiden puristavuus aiheuttaa ongelmia laivaliikenteelle. 8. maaliskuuta alkavalla jäämatkalla merentutkimusalus Arandalla tutkitaan mm. jäiden puristavuutta Itämerellä.</b></p> <p>Merentutkimusalus Aranda lähtee uudelle tutkimusmatkalle 8. maaliskuuta. Arandan jäämatkalla tutkitaan merijään dynamiikkaa ja jään fysikaalisia ominaisuuksia, merijään ja meren rajakerroksen dynamiikkaa sekä merijään eliöstöä. Matkalla on tarkoitus tutkia erityisesti jäiden puristavuutta. Tutkimuslaitokset ja laivanvarustamot käynnistivät syyskuussa nelivuotisen Safewin-projektin, jonka tavoitteena on tutkia jäiden puristavuutta erityisesti Suomenlahdella. Tavoitteena on rakentaa ennustejärjestelmä, joka varoittaa laivaliikennettä tällaisista olosuhteista.</p> <p><b>Tavoitteena luoda jäiden puristavuuden ennustejärjestelmä</b><br/> Arandan matkan aikana tehdään erilaisia kenttämittauksia jäiden puristusvoimaan liittyen. Näiden havaintojen pohjalta muodostetaan fysikaalinen malli puristavuudesta, joka lisätään Ilmatieteen laitoksen muihin ennustemalleihin. Ennusteiden avulla laivat voivat välttää liikennettä jäiden puristuksen kannalta huonoissa olosuhteissa.<br/> - Tietyissä tilanteissa jääkentässä esiintyy niin suurta puristusta että jopa voimakkaimmilla aluksilla on suuria vaikeuksia edetä jäissä. Tänä talvena olosuhteet ovat sellaiset, että useat heikkotehoisemmat alukset ovat juuttuneet kiinni jäihin, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapala.</p> <p>- Hankkeessa ollaan rakentamassa ennustejärjestelmää ennen kaikkea Suomenlahdelle, jossa liikkuu talvisin huomattava määrä öljytankkereita. Vaikka jäätalvet leudontuvat ilmastonmuutoksen myötä, tällaisia puristustilanteita voi sattua edelleen jäiden liikkuessa enemmän juuri leutoina talvina. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta laivaliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta merkittäviä, Jari Haapala kertoo. Jäiden puristavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu Itämerellä ja muuallakin maailmassa ilmiö tunnetaan huonosti. Ilmatieteen laitos tuo projektiin sää- ja jääosaamista ja hanketta koordinoi Aalto yliopiston Meritekniikan tutkimusryhmä.</p> <p><b>Merijään eliöstö toinen matkan tutkimuskohde</b><br/> Matkalla tutkitaan myös merijäässä elävien bakteerien, levien ja alkueliöiden ekologiaa. Erityisesti tutkitaan niiden yhteyttämiskykyä ja sitä, millä tehokkuudella ne pystyvät sitomaan ilmakehästä hiilidioksidia. Tällä matkalla tehdään valo- ja tuotantomittauksia sekä kerätään DNA- ja solunäytteitä mikrobilajistosta ja niiden pigmenttirakenteesta. Näiden tulosten avulla voidaan arvioida jääpeitteen merkitystä Itämeren vuotuisessa tuotannossa.</p> <p>Arandan matka suuntautuu Itäiselle Suomenlahdelle. Matkalle osallistuu kaikkiaan 25 tutkijaa Suomesta, Saksasta, Ranskasta, Kanadasta ja Japanista. Suomalaiset tutkijat tulevat Ilmatieteen laitoksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Helsingin yliopistosta sekä Aalto yliopistosta. Aranda palaa takaisin Helsinkiin 18. maaliskuuta.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Jäiden puristavuus:<br/> Ilmatieteen laitos<br/> Arandan matkanjohtaja, erikoistutkija Jari Haapala, (09) 1929 6406</p> <p>Merijään ekosysteemitutkimukset:<br/> SYKE, tutkija Janne-Markus Rintala, puh. 040 182 3313</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 05 Mar 2010 09:00:00 +0200 1267767950 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1267680529.html <p><b>Suurin epävarmuus ilmastonmuutostutkimuksessa ja -ennusteissa liittyy tällä hetkellä ilmakehän pienhiukkasiin. Merkittävä osa tästä on aerosolihiukkasten syntymisen ymmärtäminen. Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat selvittäneet rikkihapon olevan tärkein pienhiukkasten syntymiseen vaikuttava aine. Tutkimustulokset julkaistaan 5. maaliskuuta ilmestyvässä Science-lehdessä.</b></p> <p>Eräs merkittävimmistä pienhiukkaslähteistä on niiden muodostuminen ilmakehässä kaasu-hiukkas -muuntuman seurauksena. Yleisesti tiedetään, että hiukkasten syntyyn liittyvät rikkihappomolekyylit. Kuitenkaan rikkihapon osuutta hiukkasmuodostukseen ei ole laboratoriokokein pystytty osoittamaan, vaan erilaiset laboratoriomittaukset ovat antaneet pääsääntöisesti yli miljoonakertaisesti liian pieniä muodostumisnopeuksia. Tätä ns. rikkihappomysteeriä on yritetty ratkaista useilla eri tavoilla. Nyt Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä on ratkaissut tämän mysteerin ja samalla todistanut, että rikkihappo on tärkein ilmakehän uusien hiukkasten syntymiseen vaikuttava aine.<br/> Tutkimus tehtiin käyttäen kahta eri virtauskammiota, joista toinen on Ilmatieteen laitoksen kammio. Avain mysteerin ratkaisemiseen on ollut se, että juuri syntyneet hiukkaset mitattiin uudella Helsingin yliopistossa kehitetyllä hiukkaslaskurilla, joka pystyy mittamaan yli kaksi kertaa pienempiä aerosolihiukkasia kuin aiemmat hiukkaslaskurit. Tällä uudella laitteella pystytään mittamaan juuri syntyneiden hiukkasten lukumäärä ja lukumäärän vaihtelu. Varhaisemmilla laitteilla tätä ei pystytty tekemään, vaan hiukkasten piti ensin kasvaa massaltaan jopa yli kymmenkertaiseksi. Tähän tarvittava kasvuaika pienillä rikkihappopitoisuuksilla on useissa vanhoissa mittauksissa ollut liian pitkä todellisen muodostumisnopeuden havaitsemiseksi.</p> <p>Tutkimuksessa on myös ensimmäistä kertaa pystytty laboratorio-oloissa toistamaan ilmakehässä havaitut hiukkasten syntynopeudet ilmakehässä havaituilla rikkihappopitoisuuksilla. Ilmakehän rikkihappopitoisuudet ovat tyypillisesti miljoonasta kymmeneen miljoonaan molekyyliin kuutiosenttimetrissä. Tämä on alle tuhannesmiljardisosa ilmakehän molekyylien kokonaislukumäärästä. Rikkihappopitoisuudet mitattiin kemialliseen ionisaatioon perustuvalla massaspektrometrilla.</p> <p>Aerosolit vaikuttavat Maan säteilytasapainoon suoraan heijastamalla ja absorboimalla auringon valoa sekä toimimalla pilvien tiivistymisytiminä. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla oletetaan olevan globaalia ilmastoa viilentävä vaikutus. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät pienhiukkasten ominaisuudet ovat hiukkasten koko, lukumäärä, kemiallinen koostumus ja optiset ominaisuudet, sekä näiden ominaisuuksien ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Ilmakehässä olevat hiukkaset voivat olla ihmisen toiminnan, kuten polttamisen, sinne tuottamia. Myös kasvillisuuden tuottamat höyryt osallistuvat pienhiukkasten syntyyn.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Ilmatieteen laitos:<br/> Tutkija Antti Hyvärinen, p. (09) 1929 5444<br/> Helsingin yliopisto:<br/> Tutkija Mikko Sipilä, p. 040 709 3103<br/> Professori Markku Kulmala, p. 040 596 2311</p> <p>Science, The Role of Sulphuric Acid in Atmospheric Nucleation:<br/> Mikko Sipilä, Torsten Berndt, Tuukka Petäjä, David Brus, Joonas Vanhanen, Frank Stratmann, Johanna Patokoski, Roy L. Mauldin III, Antti-Pekka Hyvärinen, Heikki Lihavainen, Markku Kulmala (2010)</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Thu, 04 Mar 2010 21:00:00 +0200 1267680529 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1267438228.html <p>Pitkä pakkasjakso ja paikoin harvinaisen runsas lumipeite ovat leimanneet kuluvaa talvea. Tämä talvi on osoittanut, että sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti yhteiskuntaan ja erityisesti kaikkien liikennemuotojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen Sää ja turvallisuus -palveluiden johtaja Juhani Damski muistuttaa, että viime vuosina yhteiskunnan sääherkkyys on kasvanut ja kasvaa edelleen.<br/> - Yhteiskunnan teknistyminen ja digitalisoituminen sekä kasvaneet logistiikka- ja nopeustarpeet tekevät yhteiskunnasta koko ajan sääherkemmän, Juhani Damski sanoo.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen mukaan talven 2009-2010 suurin syyllinen ongelmiin on ollut harvinaisen pitkä pakkasjakso eli suojasäiden puute. Pakkaslumi on pöllynnyt ja kinostunut useiden viikkojen ajan ja aiheuttanut mm. haasteita raideliikenteen vaihteille sekä tieliikenteessä.</p> <p>- Yksikin suojasääpäivä olisi muuttanut tilanteen huomattavasti helpommaksi, kuten kuluvana viikonloppuna nähtiin. Suojan myötä sääolosuhteet tuovat myös uusia haasteita, kuten liukkauden.</p> <p>- Meriliikenteen haasteet on aiheuttanut pitkälti tuuli. Se ahtoi jäät Suomenlahdella Suomen puolelle ja aiheutti näin jääkenttään voimakasta puristusta, Juhani Damski kuvaa<br/> .<br/> <b>Pakkasjakso harvinaisen pitkä</b><br/> Lämpötila pysytteli talvella 2009 - 2010 nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Suurimmassa osassa maata pakkasjakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten talven 1960 - 61.Talvikuukausien eli joulukuusta helmikuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila olikin koko maassa tavanomaista alempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa oli yli neljä astetta tavanomaista kylmempää. Länsirannikolla ja Lapissa poikkeama oli noin kaksi astetta. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaissaariston runsaasta -7 asteesta maan itä- ja pohjoisosan noin -14 asteeseen. Talvi oli suurimmassa osassa maata kylmin sitten talven 1986-1987. Kuitenkin Lapissa ovat myös talvet 2002-2003 ja 1997-1998 olleet kylmempiä kuin kulunut talvi. Keskimäärin ottaen näin kylmä talvi toistuu maan etelä- ja keskiosassa kerran 5 - 8 vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin kylmät talvet harvinaistuvat.</p> <p><b>Lunta helmikuun lopussa paikoin harvinaisen paljon</b><br/> Lunta oli helmikuun alussa pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Lapissa yleisesti yli puoli metriä, mutta maan itäosassa lunta oli tavanomaista vähemmän. Kuukauden aikana lumipeite kasvoi varsinkin maan itäosassa, jossa kasvu oli paikoin yli 30 cm. Kuukauden lopussa lunta olikin lähes koko maassa yli puoli metriä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Koillismaalla ja Keski-Lapissa lunta oli monin paikoin yli 70 senttimetriä. Erityisesti Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa oli lunta harvinaisen runsaasti.</p> <p>Helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Kuukauden keskilämpötila oli maan etelä- ja länsiosassa -7...-12, maan keski- ja itäosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -12...-16 sekä Lapissa yleensä -16...-18 astetta. Lukemat ovat suurimmassa osassa maata yli neljä astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Koko maan keskilämpötila oli -13,6 astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on<br/> -9,5 astetta. Keskimäärin ottaen näin kylmä helmikuu toistuu noin joka viides vuosi. Viimeksi kylmempi helmikuu on koettu vuonna 2007.</p> <p>Kuukauden ja samalla koko talven alin lämpötila oli -41,3 astetta, ja se mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta. Sitä ennen lämpötila oli laskenut maassamme -40 asteen alapuolelle viimeksi tammikuussa 2006.</p> <p>Kuukauden aikana satoi eniten maan itäosassa, Kainuussa ja Koillismaalla, jossa sadetta kertyi yli 40 millimetriä, paikoin yli 60 millimetriä. Niukimmille sateille jäätiin länsirannikolla, Pohjanmaalla sekä Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 30 millin, Länsi-Lapissa jopa alle 20 millin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eniten satoi maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa sadetta kertyi paikoin puolitoistakertainen määrä tavanomaisen nähden. Sen sijaan maan läntisimmässä osassa ja suurimmassa osassa Lappia satoi tavanomaista vähemmän, Lapissa paikoin alle puolet tavanomaisesta. Havaintoasemista runsassateisin oli Savonlinnan Savonranta, jossa sadetta kertyi kuukauden aikana 74 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä oli 19,7 millimetriä, ja se mitattiin Kangasniemen kirkonkylässä 1. päivänä.</p> <p><b>Lue lisää:</b><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_188.html">Talven 2009-2010 sääseuranta</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_52.html">Helmikuun säätilastoista</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_10.html">Lumitilastot</a></p> <p><b><a href="http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=353352&amp;lan=fi&amp;clan=fi#a1"><br/> Lumen vesiarvot ja lumikuormat / Suomen ympäristökeskus</a></b></p> <p><b>Lisätiedot:</b></p> <p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)<br/> Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,95 e/min + pvm)</p> <p><a href="http://twitter.com/meteorologit"> Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Mon, 01 Mar 2010 12:30:00 +0200 1267438228 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1267437943.html <p><b>Vaikka kuluva talvi on ollut keskimääräistä kylmempi Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa, tilanne on maailmanlaajuisesti päinvastainen.</b></p> <p>Eri puolilta maapalloa kerättyjen maanpintahavaintojen perusteella tammikuu 2010 oli USA:n kansallinen meri- ja ilmakehähallinto NOAAn mukaan neljänneksi lämpimin 1880-luvulta alkaneessa mittaushistoriassa. Satelliittimittausten mukaan tammikuun koko maapallon keskilämpötila oli puolestaan yli 30-vuotisen mittaushistorian korkein.</p> <p>Tämä on näkynyt keskimääräistä korkeampina keskilämpötiloina muun muassa Kanadassa, Grönlannissa ja pohjoisella Jäämerellä. Esimerkiksi Olympiakaupunki Vancouverissa, Kanadassa tammikuu 2010 oli leudoin yli 70 vuoteen. Myös muun muassa Pohjois-Afrikassa ja paikoitellen Aasiassa keskilämpötilat ovat olleet selvästi keskimääräistä korkeampia. Vastaavasti tavallista kylmempää on ollut Euroopassa ja Yhdysvaltojen itäosissa.</p> <p><b>El Niño-ilmiö lämpimyyden taustalla</b><br/> Lämpimän tammikuun syy löytyy Tyyneltä valtamereltä päiväntasaajan tietämiltä. Alueella vaikuttava El Niño-ilmiö pitää merenpinnan lämpötilan tavallista korkeampana ja nostaa globaalia keskilämpötilaa. El Niño-ilmiön ennustetaan jatkuvan ainakin kevääseen 2010 saakka. El Niño-ilmiö vaikuttaa Tyynen valtameren maiden säihin monin tavoin. Esimerkiksi Indonesiassa keväästä odotetaan El Niñon vuoksi keskimääräistä kuivempaa, kun taas Yhdysvaltojen eteläosissa kevät voi olla keskimääräistä sateisempi. Yhdysvaltojen pohjoisosissa El Niño nostanee lämpötiloja tavanomaista korkeammaksi myös keväällä ja lumisateet jäänevät keskimääräistä vähäisemmiksi. Pohjois-Euroopan säihin El Niñolla ei ole selvää havaittua vaikutusta.<br/> Vastaava lämpöpiikki havaittiin globaalissa keskilämpötilassa myös edellisen voimakkaan El Niñon aikana vuonna 1997 - 1998. Tuolloin El Niño huipentui huhtikuussa 1998. Vuosi 1998 olikin maailmanlaajuisesti yksi mittaushistorian lämpimimmistä.</p> <p><b>Lämpötilat näkyvät jääpeitteiden laajuudessa</b><br/> Talven lämpötilat ovat vaikuttaneet myös jääpeitteen laajuuteen. Suomen merialueilla jäätalvi on jo lähestymässä ankaran jäätalven rajaa. Sen sijaan Pohjoisella Jäämerellä, missä talvi on ollut tavallista leudompi, oli jääpeitteen laajuus tammikuussa neljänneksi pienin sitten vuoden 1979, jolloin satelliittimittaukset jääpeitteen laajuudesta on aloitettu. Jääpeitteen laajuus tammikuussa Pohjoisella Jäämerellä oli viimeksi ennätyspieni vuonna 2006.</p> <p><img src=http://fmi.fi/kuvat/kartta_noaa.jpg WIDTH=450 HEIGHT=330 BORDER=0 ALT="Noaa kartta"></p> <p>Lämpötilan poikkeamat maapallolla tammikuussa 2010 vertailukauden 1971-2000 suhteen. Siniset pallot: tavallista kylmempää allaolevan lämpötila-asteikon mukaan. Punaiset pallot: tavanomaista lämpimämpää. Lähde: <a href="http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/">NOAA (USA)</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Mon, 01 Mar 2010 12:30:00 +0200 1267437943 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1266905151.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen Kaupalliset palvelut ovat kehittäneet kännykkäpalvelun, jolla varoitetaan jalankulkijoita liukkaudesta. Palvelua testataan tänä talvena Tampereella.</b></p> <p>Uusi varoituspalvelu perustuu sään ennustamiseen ja varoitukset vastaanotetaan tekstiviestinä. Uutta palvelussa on se, että palvelu ei pohjaudu vain havaintotietoihin vaan varoitus liukkaista jalkakäytävistä voidaan lähettää palvelun tilanneille jo ennen kuin tiet muuttuvat liukkaiksi. Palvelun pohjana on jalankulkusäämalli, joka ottaa huomioon meteorologisen tilanteen esimerkiksi lämpötilan, sateen ja auringon säteilyn. Näiden tekijöiden perusteella lasketaan jalankulkuindeksi, joka on jaettu kolmeen luokkaan; normaaliin, liukkaaseen ja erittäin liukkaaseen. Varoitukset lähtevät palvelun tilanneille automaattisesti silloin, kun teiden on arvioitu olevan tai muuttuvan erittäin liukkaiksi. Erittäin liukasta on, kun jään päälle sataa vettä tai lunta tai lumi tamppaantuu kovaksi.</p> <p><b>Palvelu koekäytössä Tampereella</b><br/> Tampereen kaupunki kokeilee uutta liukkauden varoituspalvelua talvikaudella 2009 - 2010. Palvelussa on otettu huomioon myös Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon kautta saatavat liukkaushavaintotiedot. - Havaintotiedot ovat tärkeitä, sillä kadut voivat olla liukkaita myös muista syistä kuin meteorologisesta tilanteesta johtuen, myyntipäällikkö Elina Poijärvi Ilmatieteen laitoksesta toteaa.<br/> Palvelua testaa Tampereella tuhat palveluun ensimmäisenä rekisteröitynyttä käyttäjää. Palvelun tilanneet saavat varoituksen automaattisesti silloin, kun Tampereella on havaittu tai ennustettu liukkautta.</p> <p><b>Liukastumiset aiheuttavat suuria kustannuksia</b><br/> Sää- ja kelitietopalvelut tuottavat merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. Vuosittain yli 50 000 jalankulkijaa joutuu liukastumistapaturman uhriksi. Jalankulkijoiden sääpalvelut voivat tuottaa jopa suuria hyötyjä, sillä liukastumistapaturmat aiheuttavat vuosittain jopa miljardiluokan kustannukset yhteiskunnalle. - Tällaisten innovatiivisten kännykkäpalvelujen avulla voidaan saavuttaa kansantaloudellisesti merkittäviä hyötyjä ja parantaa näin turvallisuutta.</p> <p>Maakunnittain laaditut jalankulkutiedotteet ovat luettavissa myös Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla. Lisäksi Yleisradion maakuntaradiot ja aluetelevisiot lukevat tiedotteet lähetyksissään.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Myyntipäällikkö Elina Poijärvi, puh. (09) 1929 3143, elina.poijarvi@fmi.fi</p> <p><a href="http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2010/5ndQib0v6.html">Tampereen kaupungin tiedote aiheesta</a></p> <p><a href="http://fmi.fi/saa/varoituk_20.html">Jalankulkusää verkossa</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 23 Feb 2010 09:30:00 +0200 1266905151 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1266495035.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan ensi viikon hiihtolomien ajokelejä huonontavat lumisateet. Lunta on tällä hetkellä maan eteläosassa ja länsirannikolla keskimääräistä enemmän, muualla Itä-Suomea lukuun ottamatta ollaan lähellä pitkän ajan keskiarvoja.</b></p> <p>Lauantain (20.2.) ja sunnuntain välisenä yönä eteläiseen Suomeen saapuu etelästä lumisadealue. Sunnuntaina sadealue jatkaa pohjoiseen päin. Tuuli pöllyttää lunta ja ajokeli on huono tai erittäin huono maan etelä- ja keskiosassa. Lapissa on viikonloppuna edelleen monin paikoin selkeää ja hyvin kylmää. Myös etelässä tuuli lisää pakkasen purevuutta. Ensi viikolla sataa ajoittain lunta ja pakkanen heikkenee viikonlopusta.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lämpötilat ovat tyypillisesti hiihtolomien alkaessa helmikuun loppupuolella päivällä maan eteläosassa -1...-4 astetta ja muualla -5 asteen tuntumassa. Yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän. Maaliskuun alkupuolelle tultaessa päivälämpötilat alkavat jo maan eteläosassa kohota tyypillisesti nollan tietämille tai vähän sen yläpuolelle kun muualla maassa pakkasta on 1...3 astetta. Selkeinä aamuina pakkanen voi vielä maaliskuussakin olla kipakkaa, mutta päivällä aurinko lämmittää jo selvästi.</p> <p>Lunta helmi-maaliskuun vaihteessa on tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20 - 40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä ja pohjois- ja itäosassa 60-80 senttimetriä. Tänä talvena hiihtolomien alkaessa lunta on maan eteläosassa ja länsirannikolla noin 10 - 30 cm tavanomaista enemmän, kun taas paikoitellen Itä-Suomessa lunta on noin 20 cm keskimääräistä vähemmän. Muualla maassa lumensyvyydet ovat hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.</p> <p><b>Talven pakkasennätys rikottiin Sallassa</b><br/> Kuluvan talven pakkasennätys rikottiin torstain 18. helmikuuta vastaisena yönä, kun lämpötila laski Sallan Naruskassa -39,8 asteeseen. Talven aiempi pakkasennätys, -37,1 astetta, mitattiin Kuusamon lentoasemalla 8. tammikuuta. Tämän talven ennätyspakkanen on kovempi kuin kahden edellisen talven lukemat. Edellisen kerran näin kylmää on ollut helmikuussa 2007. Yli 40 asteen pakkasia ei Suomessa ole havaittu yli neljään vuoteen. Kaikkien aikojen pakkasennätys on kuitenkin vielä kaukana; kylmintä Suomessa oli 28. tammikuuta 1999, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -51,5 asteeseen.</p> <p>Kuluva talvi on ollut suurimmassa osassa maata keskimääräistä kylmempi. Lapissa talven tähänastinen keskilämpötila on kuitenkin ollut lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Viimeisen viidenkymmenen vuoden tilastoissa tämä talvi sijoittuu Lappia lukuun ottamatta pääosin kymmenen kylmimmän joukkoon. Edellisen kerran näin kylmää on ollut talvella 2002-2003.</p> <p><b>Merivesi laskee lauantain matalalle</b><br/> Voimakas matalapaine saapuu lauantaina ja tuuli voimistuu eteläisillä merialueilla kovaksi, mahdollisesti jopa myrskyksi. Meriveden keskimääräinen korkeus on ollut koko alkuvuoden poikkeuksellisen alhainen. Ilmatieteen laitos ennustaa, että itätuulen vaikutuksesta merivesi laskee Suomenlahdella lauantaina iltapäivällä keskimääräisen vuosiminimin tasolle; Itäisellä Suomenlahdella välille -75...-90 cm ja läntisellä Suomenlahdella -45...-60 senttimetrin tasolle. Lauantai-illasta sunnuntai-iltaan vedenkorkeus taas nousee, mutta jää sen jälkeenkin -30 cm tuntumaan. Muualla Suomen merialueilla merivedenkorkeus on alhainen, mutta sen ei ennusteta laskevan merkittävästi.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> <a href="http://twitter.com/meteorologit">Ilmatieteen laitoksen meteorologit seuraavat hiihtolomien säitä myös Twitterissä</a></p> <p><a href="http://fmi.fi/saa/varoituk.html">Voimassa olevat varoitukset</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_52.html">Helmikuun säätilastot</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/meri_10.html">Meriveden korkeus</a></p> <p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta: puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)<br/> Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,95 e/min + pvm)<br/> Meriveden korkeus: Johtava tutkija Pekka Alenius puh. 050 439 2887</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Thu, 18 Feb 2010 14:40:00 +0200 1266495035 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1266412366.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö on mukana hankkeessa, missä Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon rakennetaan uusi tutkimus- ja testauslaitteisto, jonka avulla ilman epäpuhtauksien haitallisuutta voidaan tutkia todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa.</b></p> <p>Kyseessä on merkittävä uusi avaus ilmansaasteiden terveysvaikutustutkimuksessa. Vastaavanlaisia laitteistoja on vain muutamia maailmassa.</p> <p>Laitteistossa hengitystien soluja altistetaan suoraan todellisille polttokattiloiden ja moottoreiden päästöille. Tuloksena saadaan tietoa päästöjen vaikutusmekanismeista elimistössä ja siitä, mitkä tekijät päästössä ovat haitallisimpia. Tiedon avulla päästöjen rajoittamistoimet voidaan kohdentaa oikein. Laitteisto vastaa EU:n pyrkimyksiin vähentää eläinkokeita ja lisätä soluilla tehtävää toksikologista testausta.</p> <p>Olemassa olevan päästöjen tutkimuksen laitteiston kanssa samaan linjastoon rakennetaan kammiot päästöjen ikäännyttämistä ja solujen altistusta varten. Tutkittava päästö laimennetaan ja johdetaan ikäännyttämiskammioon, missä simuloidaan ulkoilmassa tapahtuvaa muutuntaa, ja sen jälkeen solualtistuskammioon, missä päästö johdetaan soluille. Altistetuista soluista tehdään kattavat toksikologiset analyysit. Myös päästöjen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet määritetään tarkasti, jolloin ne voidaan yhdistää soluissa havaittuihin haitallisiin vaikutuksiin.</p> <p>- Uusi laitteistokokonaisuus rakennetaan päästötekniikan, ympäristöfysiikan ja toksikologian asiantuntemusta edustavien tutkimusryhmien yhteistyönä, kertoo hankkeen johtaja, professori Maija-Riitta Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta. - Palamisperäisten päästöjen terveyshaittojen tutkimukseen tarvitaan uusia menetelmiä, koska käytössä olevissa tutkimusmenetelmissä on puutteita.</p> <p>Laitteistoa voidaan hyödyntää muun muassa biopolttoaineisiin, nanohiukkasiin ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä.</p> <p>Laitteistolle on myönnetty Itä-Suomen lääninhallituksen kanavoimaa EU:n EAKR-rahoitusta 415 000 euroa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto tukee hanketta 60 000 eurolla.</p> <p>Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja VTT. Hanke on osa Kuopion kampuksella toimivan Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus KANTIVAn sekä Kuopion pienhiukkastutkimuskeskuksen Kcar:n toimintaa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Professori Kari Lehtinen, Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö, p. 040 867 7844<br/> Erikoissuunnittelija Soile Juuti, Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö, p. 040 565 1529<br/> Professori Maija-Riitta Hirvonen, inhalaatiotoksikologian laboratorio, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 050 352 5160<br/> Professori Jorma Jokiniemi, pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio, Itä-Suomen yliopisto ja VTT, p. 040 505 0668</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 17 Feb 2010 15:12:46 +0200 1266412366 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1266403052.html <p><b>Pitkään jatkunut pakkasjakso on saanut jäällisen alueen laajenemaan Suomea ympäröivillä merialueilla. Myös muualla Itämeren alueelle on muodostunut jäätä. Tällä hetkellä jäällisen alueen laajuus on jo 237 000 km².</b></p> <p>Ilmatieteen laitoksen mukaan jään pinta-ala on pakkasten jatkuessa kasvanut. Tällä hetkellä jäällisen alueen laajuus on jo 237 000 km². Selkämerelle ja Ahvenanmerelle on nopeasti muodostunut uutta jäätä ja jää on levinnyt myös Pohjoiselle Itämerelle. Myös Tanskan salmissa on ohutta jäätä. Perämerellä ja Suomenlahdella jäät ovat vahvistuneet entisestään.</p> <p><b>Jäätalvi muodostumassa ankaraksi</b><br/> Jääpalvelu luokittelee jäätalvet viiteen ankaruusluokkaan sen mukaan, kuinka laajalla alueella talven huippukohdassa jäätä esiintyy. Tällä hetkellä talvi kuuluu vielä keskimääräisten luokkaan, mutta on lähestymässä ankaran talven rajaa, joka on 279 000 km². Edellisen kunnollisen jäätalven eli talven 2002 - 2003 maksimilaajuus oli 232 000 km². Se saavutettiin 5. maaliskuuta 2003. Seitsemän vuotta sitten helmikuun puolivälissä jäällisen alueen laajuus oli 205 000 km².</p> <p>Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen 11. helmikuuta julkaiseman kuukausiennusteen mukaan sää jatkuu tavanomaista kylmempänä myös seuraavat neljä viikkoa. Tämä antaa edellytykset sille, että kuluva jäätalvi siirtyy ankarien luokkaan. Edellisen kerran jäätalven huippukohdassa jäätä oli enemmän kuin tällä hetkellä talvella 1996, jolloin 25. helmikuuta jäätä esiintyi 265 000 km² alueella. Edellinen ankara jäätalvi sijoittuu 1980-luvun puoliväliin, jolloin kolme peräkkäiset talvea 1985-1987 luokiteltiin ankariksi jäätalviksi.</p> <p><b>Lue lisää:</b><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/meri_9.html">Jäätilanne Itämerellä karttana</a></p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Tutkija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 17 Feb 2010 13:15:00 +0200 1266403052 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1265954063.html <p><b>Helsingin poliisilaitoksen venepoliisi, Ilmatieteen laitos, Suomenlahden merivartiosto, Tulli ja Viestintävirasto osallistuvat myös tänä vuonna VeneBåt10-näyttelyyn yhteisellä osastolla. Viranomaiset korostavat messuilla omaa rooliaan veneilykaudella teemalla Sinun turvanasi merellä. Osastolla esitellään mm. meripelastus-helikopterin pintapelastustoimintaa.</b></p> <p>Viranomaisista koostuvan osaston tärkeimpänä tavoitteena on tuoda esille vesilläliikkujia koskevaa ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa. Viranomaisten toiminnan tarkoituksena on taata, että merellä liikkuminen on veneilijöille mahdollisimman turvallista.</p> <p><b>Poliisi valvoo veneiden rekisteröintiä ja turvavarusteita</b><br/> Venerekisterin muutos lähestyy loppuaan. Laki vesikulkuneuvorekisteristä tuli voimaan 1.10.2007 ja lain siirtymäajaksi määriteltiin kolme vuotta. Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vesikulkuneuvon omistajan on saatettava rekisteritiedot tämän lain mukaiseksi 1.10.2010 mennessä. Ilmoitus on tehtävä rekisteritietojen muutosilmoituksella maistraattiin.</p> <p>Veneissä tulee olla myös määräysten mukaiset turvavarusteet. Rekisteröidyn vesikulkuneuvon tärkein perusvaruste on pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku jokaiselle vesikulkuneuvossa olijalle. Veneessä tulee olla myös tyhjennyspumppu tai muu väline veden poistamiseen, airo, mela tai ankkuri köysineen sekä hyväksytty käsisammutin, joka on EN 3-standardin mukainen ja on teholuokaltaan 8A 68B. Sammutin vaaditaan, jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kilowatin perämoottori.</p> <p><b>Kevyen polttoöljyn käyttö huviveneissä kiellettyä</b><br/> Vuodesta 2008 alkaen huviveneisiin ei ole enää saanut tankata kevyttä polttoöljyä. Tulli on tähän asti keskittänyt tarkastuksensa venepolttoaineasemien säiliöihin. Nyt alkaa kolmas purjehduskausi muuttuneen lainsäädännön aikana, joten on Tulli alkaa vähitellen valvoa määräystä myös huviveneiden osalta. Vanhan polttoaineen saa kuitenkin käyttää loppuun.</p> <p><b>Rajavartiolaitoksen asema johtavana meripelastusviranomaisena vahvistui vuoden 2010 alusta</b><br/> Tasavallan Presidentti vahvisti vuoden vaihteessa lain meripelastuslain muuttamisesta. Uudistetussa meripelastuslaissa määritellään nykyistä tarkemmin meripelastustoimi kansainvälisen merenkulkujärjestön toimintamallin mukaisesti. Rajavartiolaitoksen asema johtavana meripelastusviranomaisena täsmentyy lain muutoksen myötä.</p> <p>Viranomaiset ja muut toimijat ovat vuoden 2010 alusta velvoitettuja osallistumaan meripelastukseen korvauksetta. Valtio maksaa jatkossa korvauksen meripelastustehtävissä turmeltuneista tai hävinneistä työvälineistä, vaatteista ja varusteista myös omatoimisesti pelastustehtäviin osallistuneille yksityishenkilöille.</p> <p>Suomi liittyy alkuvuodesta 2010 alusta kansainvälisen COSPAS-SARSAT-ohjelman käyttäjäksi. COSPAS-SARSAT on kansainvälinen hätäviestejä välittävä järjestelmä. Järjestelmässä hätäilmoitus- ja paikannustiedot pyritään välittämään tehokkaasti kansainvälisen yhteisön käyttöön, mikä edesauttaa toimimista onnettomuustilanteissa kansainvälisillä merialueilla.</p> <p>Valtioneuvosto hyväksyi myös eräitä muutoksia meripelastuksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Vuoden 2010 alusta voimaan tuleva asetus sisältää muun muassa uudet säännökset hätäradioliikenteestä vastaavan henkilön kelpoisuusvaatimuksista ja Rajavartiolaitoksen osallistumisesta perustasoiseen ensihoitopalveluun merellä.</p> <p><b>Meriveden korkeusennusteet kehittyvät</b><br/> Ilmatieteen laitos tekee havaintojen lisäksi myös ennusteita Itämeren vedenkorkeudesta. Meriveden korkeuden suurista vaihteluista varoitetaan tarvittaessa. Meriveden korkeusennusteet ovat parantuneet voimakkaasti viime vuosien aikana. Ennusteessa tarvittavat säätiedot saadaan ilmakehämalleista, jotka on yhdistetty merimalleihin. Tuloksena saadaan ennusteita merivedenkorkeuden muutoksista seuraaville viidelle päivälle. Tällä hetkellä havain-totietoja on saatavissa 13 paikkakunnalta ja ennustepalvelua kehitetään automaattiseksi.</p> <p><b>Viestintävirastolta lupa meriradioliikenteeseen</b><br/> Viestintäviraston tavoitteena on osoittaa radiolaitteiden käyttäjille heidän tarkoituksiinsa mahdollisimman hyvin sopivia ja riittävän häiriöttömiä taajuuksia. Meriradioliikenteen taajuuksilla toimivien radiolähettimien hallussapito ja käyttö on luvanvaraista. Viestintävirasto myöntää aluksen radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön radioluvan, jos aluksen radioaseman hoitajalla on asianmukainen meriradioviestinnän pätevyystodistus. Pätevyystodistuksen saamiseksi on suoritettava asianmukainen pätevyystutkinto. Viestintävirasto järjestää meriradioviestinnän pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea.</p> <p>Pätevyystutkinnon voi suorittaa suomen-, ruotsin- tai englanninkielellä. Radio- ja telepäätelaitteiden valmistajien, maahantuojien ja myyjien tulee huolehtia siitä, että kuluttajille on tarjolla vain häiriöttömästi toimivia radio- ja telepäätelaitteita, kuten meriradiolaitteita. Viestintäviraston markkinavalvonta pyrkii varmistamaan, että kuluttajille on tarjolla ainoastaan vaatimukset täyttäviä laitteita.</p> <p>Messuosastolta 2f3. löytyy myös tuore Veneilyturvallisuus 2010-lehti.<br/> Venemessut järjestetään 12. - 21.2.2010 Helsingin Messukeskuksessa, Helsingissä. Messut ovat auki viikonloppuna klo 10 - 18, päätöspäivänä su 21.2. messut sulkeutuvat klo 17. Arkisin messut ovat avoinna klo 11-19.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Ilmatieteen laitos:<br/> Meteorologi Marja Aarnio, p. 09 1929 3333</p> <p>Poliisi:<br/> Helsingin venepoliisi, vanhempi konstaapeli Jukka Grönlund, p. 07 187 70111<br/> Helsingin venepoliisin yhteystiedot: , p. 071 877 4540</p> <p>Rajavartiolaitos:<br/> Suomenlahden merivartiosto, kaptl Keijo Parhiala, p. 071 872 6902</p> <p>Tulli:<br/> Tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck, p. 020 492 2055</p> <p>Viestintävirasto:<br/> Tarkastaja Ari Caselius, p. 09 6966 883, 040 510 0374 (radioluvat, pätevyystutkinnot ja -todistukset)<br/> Radiotarkastusyksikön apulaispäällikkö Kati Heikkinen, p. 09 6966 476, 040 550 7170 (radiolaitteiden vaatimustenmukaisuus)</p> <p><b>Ilmatieteen laitoksen ohjelmaa messuilla:</b><br/> Halli 3a4<br/> La 13.2. klo 15<br/> Tuuliatlas, bongaa parhaat tuulet: meteorologi Jenni Latikka<br/> Su 14.2. klo 12.30<br/> Veneilijä sää armoilla: meteorologi Jari Tuovinen<br/> Ti 16.2. klo 17<br/> Milloin kari muuttuu luodoksi: merentutkija Antti Kangas<br/> Halli 6 e35<br/> Ke 17.2. klo 15.30<br/> Veneilijä sään armoilla, meteorologi Tuomo Bergman<br/> To 18.2. klo 14.30<br/> Milloin kari muuttuu luodoksi, merentutkija Antti Kangas<br/> La 20.2. klo 14.00<br/> Tuuliatlas, bongaa parhaat tuulet, meteorologi Jenni Latikka</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 12 Feb 2010 07:54:23 +0200 1265954063