Uusimmat julkiset tiedotteet ja uutiset Ilmatieteen laitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/ Thu, 02 Sep 2010 19:09:06 +0300 http://ilmatieteenlaitos.fi/img/fmi/fmi-logo-fi-144x31.png http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/ 144 31 fi viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) webmaster@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 01 Sep 2010 12:35:00 +0300 5 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1283320934.html <p><b>Suomen kesä 2010 muistetaan yhä uudelleen otsikoihin nousseista helteistä ja rajuilmoista. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lämmittävän Suomen kesiä entisestään.</b></p> <p>Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuusjohtaja Juhani Damskin mukaan Suomen säätä ei edelleenkään tarvitse pelätä, mutta siihen pitää ja voi varautua.<br/> - Keskeisin varautumisen muoto on säävaroitukset, joita kannattaa seurata aina, kun toimintaan liittyy yhtään sääherkkyyttä. Tämä pätee niin yksittäisten ihmisten kuin yritysten ja viranomaisten toimintaankin. Tietoa on myös syytä päivittää usein, sillä varoituksetkin tarkentuvat edetessään. Lisävaroitukset, kuten harvinaiset viranomais- ja hätätiedotteet, tarkentavat varoituksia tiedoilla ilmiön voimakkuudesta ja esiintymisalueesta.<br/> Ilmatieteen laitos seuraa säätilannetta ympärivuorokautisesti ja kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. Tietoa varoituksista on tänä päivänä saatavilla ympärivuorokautisesti radion, tv:n, internetin tai kännyköiden välityksellä.</p> <p>- Hyvä osoite varoitusten seuraamiseen on ilmatieteenlaitos.fi. Päivystyksemme tekee tiivistä yhteistyötä myös toimittajien kanssa, joten medialla on usein hyvinkin ajantasaista tietoa esimerkiksi rajuilmoista ja niiden kehittymisestä.</p> <p><b>Kesät lämpenevät ilmaston muuttuessa</b><br/> Suomen kesien ennustetaan lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. <br/> - Ilmaston luonnollisen vaihtelun vuoksi kesien lämpeneminen on välillä hitaampaa, välillä nopeampaa. Kesät lämpenevät vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin 0,3 astetta vuosikymmenessä, myöhemmin nopeamminkin kasvihuonekaasujen päästökehityksestä riippuen, kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutusta Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Kirsti Jylhä.</p> <p>Heinäkuun 2010 kaltaiset helteet ovat kuitenkin harvinaisia myös lähitulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. - Vuosisadan lopullakaan keskimääräiset heinäkuut eivät ole yhtä lämpimiä kuin kuluneen kesän heinäkuu, mutta silloiset kuumimmat kesät lienevät nyt koettua selvästi tukalampia.</p> <p>Todennäköisyyslaskelmien mukaan nykyisessä, jo muuttuneessa ilmastossa viime kesän kaltainen hellekesä koettaisiin vain kerran elämässä. Ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisyys kasvaa ja tällainen kesä koettaisiin jopa kerran 10 - 15 vuodessa.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden mukaan ilmaston luontainen vaihtelevuus on helleaallolle tällä hetkellä vielä merkittävämpi selittävä tekijä kuin ilmastonmuutos, mutta helteessä voi olla pieni &quot;ilmastonmuutoslisä&quot;.</p> <p>- Yksittäisestä säätilanteesta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta, mutta tämä tilanne sopii käsityksiimme siitä, mihin suuntaan ilmasto on muuttumassa: hellepäivät yleistyvät ja hellejaksot pitenevät.<br/> - Kesien keskilämpötilat ovat viime vuosisadan aikana heilahdelleet ylös ja alas, mutta hidas kohoava trendi on jo havaittu, Kirsti Jylhä kertoo.</p> <p><b>Ukkospuuskissa äkillisiä vedenkorkeusvaihteluita</b><br/> Ilmatieteen laitos sai rajuilmojen aikaan kansalaisilta yhteydenottoja ja kysymyksiä myös äkillisistä vedenkorkeusvaihteluista. Kyse on Itämerellä tutusta ilmiöstä. Ukkosrintamiin liittyvä, merenpäällä etenevä laaja-alainen ilmanpaineen muutos (painerintama) siirtää energiaa ilmakehästä mereen aiheuttaen äkillisiä vedenkorkeusvaihteluita.<br/> - Ilmiö voi aiheuttaa nopeiden vedenkorkeusvaihteluiden kautta myös voimakkaita virtauksia kapeissa salmissa. Tilanteet voivat aiheuttaa hankaluuksia merenkulkijoille esimerkiksi pienellä syväysmarginaalilla liikennöitävillä väylillä, ryhmäpäällikkö Tapani Stipa kuvaa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Juhani Damski, puh. (09) 1929 3400<br/> Kirsti Jylhä, puh. (09) 1929 4125<br/> Tapani Stipa, puh. 040 505 8090</p> <p>Katso myös tutkija Laura Ronnun artikkeli <a href="http://hirlam.fmi.fi/suihkuvirtauksesta.html"> Suihkuvirtauksesta sulkukorkeapaineeseen</a></p> <p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,03 e/min+pvm)<br/> Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 01 Sep 2010 12:35:00 +0300 1283320934 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1283320830.html <p><b>Menneen kesän aikana rikottiin useita lämpöennätyksiä. Vielä elokuun alussakin lämpötila kipusi yli 33 asteen, loppukuusta sää viileni.</b></p> <p>Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu alkoi hyvin lämpimänä. Elokuun alku oli maan etelä- ja keskiosassa monilla mittausasemilla lämpimin tai yksi lämpimimmistä viiteenkymmeneen vuoteen. Elokuun vanha lämpöennätys 5.8.1912 Sulkavalla mitattu 33,2 astetta rikottiin, kun 7. elokuuta Heinolassa ja Puumalassa ja Lahdessa 8. elokuuta mitattiin 33,8 astetta.</p> <p>Hellepäiviä oli elokuussa koko maassa yhteensä 13. Kymmenen tai useampia hellepäiviä mitattiin useilla asemilla maan itä- ja kaakkoisosassa. Määrät ovat pitkäajan keskiarvoon nähden moninkertaisia, mutta eivät ennätyksellisiä.<br/> Samaan aikaan kun maan eteläosassa mitattiin 15.8. kuukauden viimeinen hellepäivä, maan pohjoisosassa alkoi jo terminen syksy eli vuorokauden keskilämpötila laski alle +10 asteen. Pohjois-Lapissa syksy alkoi tavanomaiseen aikaan, mutta osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta syksy saapui lähes kaksi viikkoa pitkäajan keskiarvoa aiemmin. Kuukauden loppupuolella sää muuttui myös maan eteläosassa tavanomaista viileämmäksi ja kuukauden alin lämpötila -4,7 astetta mitattiin 31.8. Lappeenrannan Konnunsuolla.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa 2-3 astetta keskimääräistä korkeampi, kun taas Pohjois-Lapissa keskilämpötila jäi tavanomaista alhaisemmaksi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Lapin 9 ja Etelä-Suomen runsaan 18 asteen välillä.</p> <p><b>Helteistä seurasi rajuilmoja</b></p> <p>Elokuun alkua värittivät voimakkaat rajuilmat. Suomen yli liikkui 4.8. ukkosalue, joka tuotti reilut 23 000 maasalamaa. Muutamaa päivää myöhemmin 8.8. paikannettiin jälleen lähes 25 000 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman vuorokausimäärät ovat hyvin harvinaisia, mutta eivät ennätyksellisiä. Eniten salamointia on havaittu nykytiedon valossa 29.6.1988, jolloin havaittiin noin 40 000 maasalamaa. Edellisen kerran yli 20 000 maasalamaan/vrk päästiin vuonna 2003.<br/> Elokuun ukkoset olivat voimakkaiden tuulien lisäksi myös salamoinniltaan paikallisesti poikkeuksellisia. Kesän suurin maasalamatiheys mitattiin Perhossa 8.8. (111 maasalamaa/100 neliökilometrillä), jota voidaan sanoa poikkeuksellisen rajuksi.</p> <p>Sateet jäivät elokuussa suuressa osassa maata rajuilmoista huolimatta vähiin, kuukausisademäärän ollessa paikoin alle 40 millimetriä. Maan etelä- ja itäosassa sekä Lapissa sademäärä oli monin paikoin alle puolet pitkän ajan keskiarvosta. Suurimmat sademäärät mitattiin Etelä-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta kohti Kainuuta yltävällä vyöhykkeellä, missä satoi monin paikoin puolitoistakertainen määrä verrattuna pitkäajan keskiarvoon. Kuukauden suurin sademäärä 185 millimetriä mitattiin Alajärvellä.<br/> Elokuun suurin vuorokauden sademäärä liittyi 4.8. rajuilmaan, kun Rautjärvi Simpele Kangaskosken havaintoasemalla mitattiin 70 millimetrin sadekertymä.</p> <p><b>Kesästä muistetaan helteet ja rajuilmat</b><br/> Kesä eli kesäkuusta elokuuhun ulottuva jakso oli Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, vain Pohjois-Lapissa koko kesän keskilämpötila jäi tavanomaista alemmaksi. Maan eteläosassa kesä oli 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja muutamilla asemilla kesä oli jopa koko mittaushistorian lämpimin. Kesän korkein keskilämpötila 18,5 astetta mitattiin Helsingin Kumpulassa.<br/> Viileänä alkaneesta ja loppuneesta kesästä teki poikkeuksellisen juhannuksena alkanut hellejakso, joka jatkui aina elokuun puoliväliin asti. Hellettä mitattiin jossain päin Suomea, toukokuun hellejakso mukaan lukien, 57 päivänä. Eniten hellepäivä oli Kouvola Utti Lentoportin havaintoasemalla yhteensä 48 kappaletta. Yhteensä kahdeksalla asemalla oli yli 40 hellepäivää, mikä on eniten yli 50 vuoteen.</p> <p><b>Pitkästä aikaa keskimääräistä rajumpi ukkoskausi</b><br/> Helteiden saattelemana kesällä koettiin useampi rajuilma. Puolentoista viikon ajalle sattuneita Asta, Veera, Lahja ja Sylvi -rajuilmoja voidaan yhteismäärältään pitää poikkeuksellisina.<br/> Ukkoskauden salamamäärä, 168 000, on selvästi yli pitkän jakson keskiarvon (138 000). Toukokuussa paikannettiin 16 000 maasalamaa (keskiarvo 8000), heinäkuussa 72 500 (keskiarvo 60 000), ja elokuussa noin 73 000 (keskiarvo 30 000). Kesäkuun salamamäärä, noin 6000, oli vain kuudesosa keskimääräisestä, joten koko kesän osalta ei hätyytelty ennätyksiä. Eniten kesän aikana salamoi Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa sekä Etelä- ja Itä-Lapissa.</p> <p><b>Auringonpaistetta ja sadetta</b><br/> Koko kesän sateissa oli suurta paikallista vaihtelua. Yleisesti sademäärä jäi maan etelä- ja itäosassa noin kolmanneksen pitkäajan keskiarvoista, pohjoisessa sen sijaan satoi kolmanneksi tavanomaista enemmän. Kesän suurin sademäärä 312 millimetriä mitattiin Ristijärvi Hiisijärven mittausasemalla. Pienimmillään koko kesän sademäärät jäivät alle 100 millimetriin.<br/> Auringonpaistetuntien määrä oli koko maassa melko tavanomainen vaihdellen Turun 940 ja Sodankylän 530 tunnin välillä.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_62.html">Elokuun säätilastot</a><br/> <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_191.html">Kesän säätilastot</a><br/> <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_182.html">Helletilastot</a></p> <p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,03 e/min+pvm)<br/> Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 01 Sep 2010 12:30:00 +0300 1283320830 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1283239151.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja eteläafrikkalaisen North-West yliopiston yhteinen ilmakehän mittauksiin keskittynyt tutkimushanke laajentui elokuussa kattamaan ilmakehän ja kasvillisuuden vuorovaikutuksia. Asemasta on muodostunut Afrikan mantereen monipuolisin ilmakehän tutkimusasema.</b></p> <p>Elokuussa erityisesti aerosolihiukkasiin ja ilmakemiaan liittyviä mittauksia laajennettiin ekosysteemin ja ilmakehän vuorovaikutuksia mittaavilla laitteilla. Lisäksi asemalle asennettiin ensimmäistä kertaa koko Afrikan mantereella aerosolihiukkasten kemiallista koostumusta reaaliaikaisesti mittaava massaspektrometri. Hiukkasmittausten tueksi aloitettiin myös erilaisten kaasumaisten orgaanisten yhdisteiden kerääminen.</p> <p>Noin 100 kilometrin päässä Johannesburgin itäpuolella sijaitseva alue mahdollistaa tuulen suunnasta riippuen sekä puhtaan savannin että noin 15 miljoonan asukkaan suurkaupungin saasteiden tutkimisen. Lisäksi alueen valintaan vaikuttivat käytännön syyt, kuten turvallisuus.</p> <p>- Erityisesti kehitysmaissa yhä suurempi osa väestöstä muuttaa kaupunkeihin, joten tulevaisuudessa urbaanien alueiden jo tälläkin hetkellä merkittävien päästöjen merkitys korostuu, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Lauri Laakso.</p> <p><b>Johannesburgin ilmansaasteiden vaikutusta ympäristöön tutkitaan</b></p> <p>Tutkimuksilla arvioidaan esimerkiksi Johannesburgin suurkaupungin alueellisia ja globaaleja ilmastovaikutuksia, ilmansaasteiden vaikutuksia ekosysteemiin eteläisen Afrikan tärkeimmällä viljantuotantoalueella sekä erityisesti alueen veden kiertokulkua. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat pienhiukkasten hapettuminen, savannipalojen tuottamat pienhiukkaset sekä paloissa vapautuva ilmastoa lämmittävä noki. Pitkällä aikavälillä havainnoilla pyritään ymmärtämään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuiviin ekosysteemeihin.<br/> Mittauksia käytetään myös satelliittimittausten sekä erilaisten ilmakehämallien tuottamien tulosten varmentamiseen ja kehittämiseen.</p> <p>Helsingin yliopisto aloitti vuonna 2005 ilmakehän mittauskapasiteetin kehittämiseen liittyvän hankkeen Etelä-Afrikan keskiosissa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> tutkija Lauri Laakso, (09) 1929 5427</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 31 Aug 2010 10:19:11 +0300 1283239151 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1282816751.html <p><b>Elokuun lopulla vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä 120 vuotta myöhemmin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden on väitetty olleen Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa.</b></p> <p>Vuoden 1890 sanomalehdissä uutisoitiin, että torstaina 28.8.1890 tuulien kovin vaihe alkoi Helsingissä noin kello 17. Myrsky sai aikaan suurimmat vahingot muutaman tunnin aikana, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina vielä pimeänkin tultua. Merellä aallokko oli kertomusten mukaan niin rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla selvästi korkeampi.</p> <p>Maa-alueilla myrsky vaati ainakin yhden ihmisen hengen ja sai aikaan mittavaa vahinkoa koko etelärannikolla ja myös sisämaassa muun muassa Hämeenlinnassa ja Kymenlaakson maakunnassa. Helsingissä sanomalehtien ja poliisin laskennoissa päädyttiin Kaisaniemen puistossa noin 950 kaatuneeseen puuhun. Aluetta kuvailtiinkin Uusi Suometar-lehdessä &quot;erämaaksi&quot;, jossa &quot;melkein kaikki puut [olivat] sortuneet - suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki&quot;. Lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot kirjoittamalla: &quot;Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella!&quot;</p> <p><b>Aineisto analysoitu uudelleen</b><br/> -Uudelleen analysoitujen pintapainekarttojen perusteella myrskymatalapaine liikkui Pohjois-Saksasta Itämerta pitkin kohti Suomea. Paine-eroista on pystytty päättelemään, että Pohjois-Itämerellä keskituuli oli arviolta 30-35 m/s eli mahdollisesti hirmumyrskylukemissa, kertoo myrskyä tutkinut meteorologi Pauli Jokinen.</p> <p>Maa-alueilla 10 minuutin keskituulen nopeudet olivat todennäköisesti ylimmillään 17-23 m/s. Helsingissä tehdyt tuulimittaukset osoittautuivat selvästi yliarvioiksi. Viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m/s, olikin jälkikäteen korjatun yhtälön perusteella noin 16 m/s.<br/> - Tämän jälkeen viideltä iltapäivällä tuulimittari putosi Kaisaniemessä talon katolta ja rikkoutui. Näin ollen tuulisimmalta jaksolta ei ole tehty tuulimittauksia vaan lukemat ovat ilmeisesti havainnontekijän arvioita. Lyhytikäiset puuskat olivat arviolta 27-40 m/s, mutta mahdollisten voimakkaimpien (ukkos)kuurojen yhteydessä puuskat ovat saattaneet olla valokuvien perusteella jopa yli 40 metriä sekunnissa, Pauli Jokinen toteaa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Meteorologi Pauli Jokinen, puh. (09) 1929 4127<br/> Ilmatieteen laitos ottaa mielellään vastaan mahdollisia valokuvia kyseisen myrskyn tuhoista.<br/> Tietoja voi lähettää sähköpostilla Pauli Jokiselle ( ).</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Sat, 28 Aug 2010 08:00:00 +0300 1282816751 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1282885357.html <p><b>Helsingissä järjestetään kaksi kansainvälistä säähavaintoteknologiaan liittyvää kokousta 30. elokuuta - 8. syyskuuta. Päivien tavoitteena on kehittää säähavaintojärjestelmiä ja -teknologioita, jotka auttaisivat mm. Pakistanin tulvien kaltaisiin luonnononnettomuuksiin varautumisessa.</b></p> <p>Säähavaintoja parantamalla voidaan säästää ihmishenkiä ja taloudellisia tappioita. Yksi kokouksen keskeisistä teemoista onkin keskustella entistä laajemman havaintoverkoston perustamisesta. Suunnitteilla olevan Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n WIGOS-ohjelman (WMO Integrated Global Observing System) tavoitteena on kerätä havaintoja myös meteorologialle läheisiltä aloilta, kuten hydrologiasta ja ilmanlaadusta. Meteorologisten laitosten ympärivuorokautinen toiminta mahdollistaisi näiden havaintojen entistä paremman hyödyntämisen esimerkiksi Pakistanin tulvien kaltaisissa tilanteissa. Havaintojen luotettavuus ja niiden hyödyntäminen ovat tyypillisiä haasteita kehitysmaissa. Suomen Ilmatieteen laitos on yksi suurimmista sääosaamisen viejistä kehitysmaihin. Ilmatieteen laitos on kehittänyt säähavaintoverkostoa viime aikoina mm. Perussa ja Vietnamissa.</p> <p>Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tavoitteena on huolehtia muun muassa siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa niiden viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta.<br/> Tavoitteen toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja tuotteiden vapaata vaihtoa jäsenmaiden kesken. Yhtenäiset ja laadukkaat havainnot parantavat säätuotteita ja -palveluita. WMO:n alaisen CIMOn (Commission for Instruments and Methods of Observation) järjestämän kokouksen tavoitteena on edistää ja helpottaa havaintotoiminnan kansainvälistä standardointia ja havaintojen yhteensopivuutta. CIMO-kokousta edeltää kolmipäiväinen tieteellinen TECO-kokous (Technical Conference on Meteorological and Environmental Instruments of Observation).</p> <p><b>Ympäristön havaintoasiantuntijoita koolla monesta maasta</b><br/> - Suomen Ilmatieteen laitos on mukana kokousten järjestämisessä. CIMO ja TECO ovat keskeisiä areenoita, joilla tuotetaan ohjeistusta WMO:n jäsenmaiden käyttöön sää- ja ympäristöhavainnoinnin tulevaisuutta ajatellen, toteaa Keijo Leminen Ilmatieteen laitoksesta.<br/> Kokoukseen osallistuu eri maiden ilmatieteen laitosten säähavainnointiin perehtyneiden ihmisten lisäksi tutkimuslaitosten ja kaupallisten yritysten edustajia. Mukana on maanpintahavainnointiin, yläilmakehän ja kaukokartoituksen osaamista, jota siirretään kokouksen avulla myös kehittyviin maihin.</p> <p>Kokousten ohella järjestetään kaupallinen Meteorex-messutapahtuma, jossa havaintolaitteiden valmistajat ja sääpalvelutuotteiden toimittajat esittelevät käyttäjille ilmakehän ja ympäristön havainnointiin soveltuvaa tarjontaa. Meteorex-messut pidetään 31.8.-2.9.</p> <p>Molemmat kokoukset ja messut järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa. Kokouksen järjestäjinä toimii Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja Ilmatieteen laitos.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Yksikön päällikkö Keijo Leminen, p. (09) 1929 5700</p> <p><a href="http://www.wmo.int/pages/prog/www/CIMO/cimo-teco-meteorex.html"> Teco- ja Cimo-kokoukset</a><br/> <a href="http://meteorex2010.fmi.fi">METEOREX-messut</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 27 Aug 2010 08:30:00 +0300 1282885357 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1282817177.html <p>Nurmijärvellä havaittiin 25. elokuuta klo 13.15 trombi, joka alustavien tietojen perusteella liikkui alueen yli koilliseen aiheuttaen vahinkoa noin kahden kilometrin matkalla. Trombi muun muassa kaatoi puita tielle ja hajotti ulkorakennuksia. Ilmatieteen laitoksen alustavien arvioiden mukaan trombin voimakkuus on ollut F1-luokkaa, jolloin tuulen nopeus on ylittänyt hetkellisesti 33 m/s.</p> <p>Tänä vuonna Ilmatieteen laitos on saanut tavanomaista vähemmän trombihavaintoja. Varmistettuja tapauksia on vasta viisi kappaletta, kun tyypillisesti trombeja havaintaan keskimäärin 14 vuosittain.</p> <p>Ilmatieteen laitokselle voi lähettää havaintoja <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/palaute/trombi.html">nettilomakkeen kautta</a>.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Thu, 26 Aug 2010 13:06:17 +0300 1282817177 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1282641436.html <p><b>Koillis-Siperiassa, Tiksissä sijaitseva kansainvälinen meteorologinen observatorio vihitään käyttöön keskiviikkona 25.8. Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat aseman kasvihuonekaasu- ja aerosolimittaukset, joista ensimmäiset tulokset on saatu heinäkuussa.</b></p> <p>Ilmatieteen laitos on yhdessä Venäjän ilmatieteen laitoksen ja USA:n kansallisen meri- ja ilmakehähallinnon NOAAn kanssa ajanmukaistanut Tiksin meteorologisen observatorion. Suomen Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat aseman kasvihuonekaasu- ja aerosolimittaukset. Laitos on toimittanut asemalle tarvittavan mittauskaluston ja kouluttanut paikallisia työntekijöitä laitteiston käyttöön. Myös tieteellinen yhteistyö osallistujien välillä on tiivistä. Tiksin mittausasema on tarkoitus liittää osaksi globaalia ilmakehän GAW-seurantaverkkoa (Global Atmosphere Watch).</p> <p>- Venäjällä ei ole aikaisemmin ollut yhtä intensiivistä ilmastoon vaikuttavien tekijöiden havaintotoimintaa, kuvaa asemaa erikoistutkija, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila.</p> <p>- Aerosolien eli pienhiukkasten ja kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat voimakkaimmin ilmastonmuutokseen. Uudelta asemalta saatavan mittaustiedon perusteella voidaan kehittää ilmastonmuutosennusteita ja ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen paikallisia ja globaaleja vaikutuksia.</p> <p><b>Kiinnostavat mittaukset alkaneet</b></p> <p>Ilmakehän pitoisuushavainnoista voidaan arvioida Siperian kylmimpien alueiden päästöjä. Tutkijoita kiinnostaa mm., kiihdyttääkö laajojen Siperian alueiden lämpeneminen itse itseään kasvattamalla lämmittävien kaasujen päästöjä. Erillisessä mittausyksikössä mitataan suoraan observatoriota ympäröivän tundra-alueen metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.</p> <p>Ensimmäiset viralliset mittaukset heinäkuulta osoittivat suurimpien pitoisuuksien tulleen merialueilta.<br/> - Suuria johtopäätöksiä tästä ei vielä voi vetää, mutta Jäämerestä näyttäisi siis tulevan päästöjä. Suuri kysymyshän on se, kiihdyttääkö ilmastonmuutos merenpohjassa hydraattina esiintyvän metaanin purkautumista ilmakehään. Mielenkiintoa näissä mittauksissa herättääkin erityisesti se, tulevatko suurimmat päästöt tundralta vai Jäämerestä, Tuomas Laurila sanoo.</p> <p>Heinäkuussa Tiksinkin lämpötilat kohosivat jopa yli 31 asteen. - Kuitenkin kesäisin routa sulaa vain puoleen metriin maanpinnasta.</p> <p>Tiksin aseman vihkiäisiin 25.8. osallistuu Ilmatieteen laitoksen, Venäjän ilmatieteen laitoksen ja NOAAn tutkijoita ja johtoa sekä mm. Jakutian tasavallan ja Tiksin kaupungin edustajia.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila. Aikaeron ja alueen haastavien puhelinyhteyksien vuoksi Tuomas Laurilan haastattelupyynnöt pyydetään Ilmatieteen laitoksen viestinnän kautta, puh. 1929 2232.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 24 Aug 2010 12:25:00 +0300 1282641436 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1282297068.html <p><b>Elokuussa hallat yleistyvät nopeasti öiden pidentyessä. Maan pohjoisosassa hallayöt eivät ole harvinaisia elokuun lopussa, mutta etelämpänä hallaa on tähän aikaan vuodesta harvemmin.</b></p> <p>Perjantain 20. elokuuta vastaisena yönä mitattiin hallaa paikoin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa sekä Keski-Lapissa. Alin lukema, -2,6 astetta, mitattiin Alajärven Möksyssä. Ylivieskan lentokentällä lämpötila laski myös kahden metrin korkeudessa pakkasen puolelle eli -0,8 asteeseen.</p> <p>Elokuussa hallat yleistyvät nopeasti öiden pidentyessä. Maan pohjoisosassa perjantain vastaisena yönä mitatut lämpötilat eivät ole mitenkään harvinaisia tähän aikaan vuodesta. Sen sijaan etelämpänä näin kylmät yöt ovat vielä tähän aikaan vuodesta harvinaisina, mutta poikkeuksellisesta tilanteesta ei voida puhua.</p> <p>Säähavaintoasemilla mitataan yön alin lämpötila kahden metrin korkeudelta sekä maanpinnan tasolta. Hallaa on silloin, kun lämpötila maanpinnan tasolla laskee pakkasen puolelle kasvukauden aikana. Kun lämpötila maanpinnan tasolla laskee alle -4 asteen, puhutaan ankarasta hallasta. Kun lämpötila kahden metrin korkeudella laskee alle nollan on pakkasta.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/">Sääennuste</a></p> <p>Ilmastopalvelu, puhelin 0600 1 0601 (3,01 EUR/min + pvm)<br/> Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 20 Aug 2010 12:37:48 +0300 1282297068 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1281698733.html <p><b>Ukkonen ja voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa yllättävän nopeita heilahduksia merenpinnan korkeudessa. Viimeaikaisten ukkosten yhteydessä Ilmatieteen laitos on pitkin Suomen rannikkoa havainnut poikkeuksellisen nopeita vedenkorkeuden vaihteluita ja voimakkaita virtauksia.</b></p> <p>Nopeasti liikkuvien matalapaineiden aiheuttamat meriveden pinnan heilahtelut voivat paikallisesti olla sekä nopeita että voimakkaita. Ilmiöön liittyneet virtaukset, erityisesti salmissa, ovat myös herättäneet rannikolla huomiota voimakkuudellaan. Matalissa lahdissa vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla selvästi suurempia kuin havaintoasemalla, ja salmissa vaihteluun liittyvät virtaukset voivat olla erittäin voimakkaita.</p> <p>Sunnuntai-iltana 8. elokuuta Suomenlahden ylittänyt ukkonen ja puuskarintama aiheuttivat nopeita vedenpinnan vaihteluja. Puuskarintamassa tuuli puhalsi kovimmillaan yli 25 m/s, jolloin Suomen rannikolla vesi ensin kohosi ja sitten laski rintaman siirryttyä mantereen ylle. Helsingissä havaittiin tuolloin hyvin nopeita vaihteluita. Haminan mittausasemalla vedenpinta nousi kello 21.30 alkaen nopeasti 20 cm, jonka jälkeen laski 43 senttimetriä 40 minuutissa.</p> <p>Myös heinäkuun 29. päivänä Helsingissä vedenkorkeus heitteli erittäin nopeasti rauhallisen jakson jälkeen. Helsingin havaintoasemalla vaihtelu oli tuolloin 30 cm:n luokkaa.</p> <p>Suomen länsirannikon ylitti sunnuntaina 8.8. ukkonen, johon liittyi voimakkaita tuulia. Tuulet painoivat vettä rantaan, minkä seurauksena vedenpinta kohosi nopeasti. Kaikilla Pohjanlahden mittausasemilla havaittiin vedenpinnan heilahtelu, alkaen eteläisimmillä asemilla heti puolen yön jälkeen. Vedenpinnan vaihtelu oli voimakkainta Pietarsaaren mittausasemalla, missä vesi kohosi kello<br/> 11-12 välisenä aikana 29 cm ja laski tämän jälkeen 36 cm tunnissa. Nämä nousu- ja laskunopeudet ovat ennätyksellisiä Pietarsaaressa. Tämän jälkeen heilahtelu jatkui vaimeammin tasaantuen muutaman tunnin kuluessa. Muutamaa päivää aiemmin 4.8. myös Vaasassa havaittiin ennätysnopea nousu, 31 cm tunnin aikana, joka liittyi alueen ylittäneeseen matalapaineeseen.</p> <p><a href="http://www.itameriportaali.fi/fi/ajankohtaista/itameri-tiedotteet/2010/fi_FI/korkeusvaihtelu/">Katso kuva Pietarsaaren merenpinnan korkeuden vaihtelusta 8.8.2010</a></p> <p><b>Matalapaineet aiheuttaneet puolen metrin heilahdukset</b><br/> Äkilliset vedenkorkeusvaihtelut syntyvät usein nopeasti liikkuvien matalapaineiden seurauksena. Suomessa meriveden korkeuden on havaittu laskevan tai nousevan enimmillään yli puoli metriä tunnin aikana.<br/> - Meteorologisten ilmiöiden aiheuttamia äkillisille vedenkorkeusvaihteluille tunnetaan useita mekanismeja. Tämänkaltaista ilmiötä ei aiemmin ole todennettu Suomen rannikolla, mikä kertoo myös kesän poikkeuksellisuudesta, toteaa Suomea kansainvälisissä merivaroitusjärjestelmissä edustava Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tapani Stipa.</p> <p>Nopeimpia vedenpinnan vaihteluja ei havaita mareografilla eli merivedenkorkeuden mittausasemalla, koska sen rakenne on suunniteltu suodattamaan pois nopeimmat vaihtelut, kuten aallokon. Vedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla noin -130 cm ja +200 cm välillä. Merenpinnan korkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuulen suunta ja nopeus, ilmanpaine ja virtaukset Tanskan salmissa.</p> <p><b>Vedenkorkeusvaihteluille otolliset olosuhteet viikonloppuna</b><br/> Tulevalle viikonlopulle (14.-15.8.) on ennustettu äkillisille vedenkorkeusvaihteluille otollisia olosuhteita. Ilmatieteen laitos kehottaa rannikolla liikkuvia ja merenkulkijoita varovaisuuteen ukkosrintamien yhteydessä.<br/> Ilmatieteen laitos pyytää viimeaikaisten myrskyjen yhteydessä äkillisiä vedenkorkeusmuutoksia havainneita ottamaan yhteyttä Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeuspalveluun. Erityisesti arviot ylimmästä ja matalimmasta vedenkorkeudesta sekä tapahtumaa todentavat valokuvat ovat tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen kannalta arvokkaita.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Äkilliset vedenkorkeuden vaihtelut:<br/> Tapani Stipa p. 040 505 8090</p> <p>Vedenkorkeuspalvelu, havaintoraportit:<br/> Antti Kangas, p. (09) 1929 6497<br/> Hanna Boman, p. (09) 1929 6438</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 13 Aug 2010 14:34:00 +0300 1281698733 http://ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1281426738.html <p><b>Suomen avomerialueilla mitattiin kuluvan kesän aikana tavallista korkeampia lämpötiloja. Virallisen luotaushistorian ennätyslämpötiloihin ei ole kuitenkaan tänä kesänä päästy.</b></p> <p>Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän kesän luotausmittaukset jäävät Suomen merialueilla toistaiseksi alle 22 asteen. Ilmatieteen laitoksen merimalleilla lasketun kuukausiennusteen perusteella todennäköisyys ennätyksen lyömiseen tulevien viikkojen aikana on pienehkö. Korkeimmat Suomen avomerialueilta luotauksin mitatut lämpötilat osuvat kesille 1988 ja 2003, jolloin useissa luotauspisteissä mitattiin jopa 10 metrin syvyyteen saakka yli 22 asteen lämpötiloja. Suojaisilla uimarannoilla uimaveden hellelämpötilat usein ylittävät muutamalla asteella avomeren lämpötilan.</p> <p>Meren pintalämpötilan jääminen ennätyksistä johtunee tuulisesta heinäkuun lopusta. Tuuli sekoitti veden pintakerrosta ja aiheutti useita kumpuamisia niin Suomen kuin Vironkin rannikolla. Viron rannikolta raportoitiin jopa 4 asteeseen laskeneita rannan läheisiä lämpötiloja voimakkaiden kumpuamisten seurauksena. Suomen puolella esim. Hangossa uimavesien lämpötila putosi muutamaksi päiväksi 10 asteeseen.</p> <p>Kumpuamiseksi kutsutaan tapahtumaa, jossa tuuli puhaltaa rannan läheisen pintaveden avomerelle ja nostaa pintaan syvemmän, kylmemmän vesimassan. Kumpuaminen yleensä näkyy myös veden selvänä kirkastumisena.</p> <p>Meren pintalämpötilojen odotetaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla seuraavien viikkojen aikana. Ilmatieteen laitoksen ennustusmallien mukaan kumpuamiset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia läntisen Suomenlahden rannikolla.</p> <p><b>Lisätietoja:</b></p> <p>Ryhmäpäällikkö Tapani Stipa, p. 040 505 8090</p> <p><a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_186.html">Pitkän ajan sääennuste</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml">http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 10 Aug 2010 11:02:00 +0300 1281426738