Tiedotearkisto: 2001

Otsonikato on voimistanut UV-säteilyä Euroopassa

29.11.2001 12:00

Suomessa UV-säteilyn vuosiannokset ovat kasvaneet tähän mennessä 10-15 prosenttia sitten 1970-luvun. Voimakasta freoni- ja halonpäästöistä johtuvaa otsonikatoa on havaittu viitenä keväänä vuoden 1994 jälkeen Suomenkin yläpuolisella Arktisella alueella. Tällöin ilmakehän kokonaisotsonimäärät ovat olleet 20-30 prosenttia alle normaalin ja noin 18 kilometrin korkeudella keski-ilmakehässä otsonikato on ollut 40-70 prosenttia normaalista. Otsonikato riippuu päästöjen lisäksi myös stratosfäärin sääoloista. Otsonikatomekanismin käynnistyy noin 20 kilometrin korkeudessa alle –78 C lämpötilassa. Esimerkiksi vuonna 2001 talvistratosfääri oli arktisella alueella liian lämmin otsonikadon synnylle.

Tiedot ilmenevät yli 100 Euroopan johtavan otsoni- ja UV-tutkijan julkaisemasta tiederaportista. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Petteri Taalas on yksi 3. joulukuuta Brysselissä julkaistavan raportin keskeisistä kirjoittajista.

Otsonin väheneminen Euroopan yllä alkoi 1970-luvulla. Keski-ilmakehässä sijaitsevan, Maan elämää suojaavan otsonin kato on suurinta kevät- ja talvikuukausina. Otsonikato lisää auringon UV-säteilyä, jonka kasvu on ollut heijastuksen vuoksi voimakkainta keväällä lumipeitteisillä alueilla. Etelämantereen keväinen otsonikato on voimistunut vuosittain 1980-luvun alun jälkeen. Katoalue oli laajimmillaan vuonna 2000, jolloin se ulottui pitkään Etelä-Amerikan eteläosien asuttujen alueiden ylle. Vuoden 2001 otsonikatoalue Etelämantereella on ollut myös laaja ja voimakkain tähän mennessä havaituista.

Tulevina vuosikymmeninä Ilmakehässä kasvava kasvihuonekaasupitoisuus tehostaa otsonikatoa Suomenkin yllä. Erityisesti hiilidioksidipitoisuuden kasvu jäähdyttää stratosfääriä, jolloin freonien ja halonien aiheuttama kemiallinen otsonikatomekanismi tehostuu. Toisaalta on havaittu stratosfäärin jäähtyminen ja toisaalta osoitettu, että ilmastonmuutos on lisännyt otsoniköyhän ilmamassan
kulkua tropiikista muun muassa Eurooppaa kohti.

Otsonikatoa voidaan rajoittaa

Suomi osallistuu aktiivisesti Etelämantereen otsonikatotutkimukseen Argentiinan kanssa tekemällä Marambion asemalla otsonimittauksia. Suomen ja Argentiinan ilmatieteiden laitosten pääjohtajat Erkki Jatila ja Ricardo Grunert allekirjoittivat 20.11. Buenos Airesissa vuosien 2002-2004 tutkimusyhteistyösopimuksen. Maiden ilmatieteen laitokset osallistuvat uudella sopimuskaudella laajoihin kansainvälisiin tutkimuskampanjoihin, tehostavat UV-säteilytutkimusta ja aloittavat ilmakehän hiukkasten mittaukset.

Otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöjä on rajoitettu Montrealin sopimuksella ja freonipäästöistä johtuva stratosfäärin klooripitoisuuden kasvu on saatu pysähtymään. Halonpäästöistä johtuva stratosfäärin bromipitoisuus kasvaa edelleen; stratosfäärin kloori- ja bromipitoisuuden odotetaan pysyvän korkealla lähivuosikymmenet. Otsonikerroksen tila parantunee vuoteen 2050 mennessä. Myös uuden sukupolven satelliittien avulla ilmakehän seuranta ja tutkimus ovat
lähivuosina saamassa uusia mahdollisuuksia.

Lisätietoja stratosfäärin otsonista.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Petteri Taalas, puhelin 050 563 5172