Tiedotearkisto: 2002

Kesän UV-säteily oli Suomessa poikkeuksellisen voimakasta

16.9.2002 12:00

16.9. vietetään kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää. Päivän tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomio otsonikatoon, sen seurauksiin ja torjumiseen.

Kuluneena kesänä auringon ultraviolettisäteily (UV-säteily) oli poikkeuksellisen voimakasta Suomessa. Ilmakehän otsonimäärät olivat touko-kesäkuussa 7-15 prosenttia alle pitkäaikaisten normaalien keskiarvojen. Otsonipoikkeama johtui osittain sääoloista, osittain siitä, että freoni- ja halonipäästöt vähensivät yleisesti otsonimääriä. Kesän säätiedotuksissa huomautettiin poikkeavasta UV-säteilystä yhteensä 30 kertaa. Huomautuksia annetaan tavallisesti kesäisin vain muutamia. UV-säteilyä voimistivat Etelä- ja Keski-Suomessa tavallista pilvettömämmät päivät.

Keväisin otsonikatoa on havaittu Suomenkin yläpuolisessa arktisessa stratosfäärissä seitsemänä vuotena viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tämä on voimistanut auringon haitallista UV-säteilyä 10 prosenttia verrattuna 1970-luvun lopun arvoihin.

Otsonikato
Maapallon ilmakehä koostuu lukuisista eri kaasuista. Otsonia (O3) esiintyy pieninä määrinä ilmakehän keskikerroksessa eli stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Otsonikerros suojelee maapallon eliöstöä UV-säteilyltä, joka muuten vahingoittaisi kasveja ja eläimiä. Otsonikerroksen paksuus vaihtelee luonnostaan vuodenaikojen mukaan.

Otsonikerrosta heikentävät aineet sisältävät joko klooria (Cl) tai bromia (Br). Koska aineet ovat haihtuvia ja hyvin pysyviä, ne pääsevät stratosfääriin asti. Näiden aineiden lisääntyneet pitoisuudet ovat ohentaneet otsonikerrosta keskimäärin 10 prosenttia vuosikymmenessä.

Otsonikerroksen ohentuessa UV-säteily on lisääntynyt maanpinnan lähellä. Maanpintaan ulottuva UV-säteily lisää ihosyöpää ja mahdollisesti myös silmäsairauksia, heikentää ihmisten ja eläinten vastustuskykyä ja heikentää kasvien kasvuolosuhteita maalla ja meressä.

Otsonikerros ei ole toipunut
Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöjärjestö (UNEP) julkaisevat neljän vuoden välein laajan tieteellisen raportin otsonikerroksen tilasta. Vuoden 2002 raportti on valmistumassa, ja sen mukaan otsonikerros ei ole vielä toipumassa. Etelämantereen otsonikato on voimistunut ja alue on laajentunut muun muassa Etelä-Amerikan eteläosiin. Klooriyhdisteiden pitoisuuden kasvu on taittumassa, sen sijaan bromiyhdisteiden pitoisuus on edelleen kasvussa ilmakehässä. UV-säteilyn on havaittu voimistuneen useilla alueilla, kuten Euroopassa.

Otsonikerroksen täydelliseen elpymiseen menee vielä kauan, sillä kerran ilmakehään päässeet haitalliset aineet vaikuttavat siellä vielä vuosikausia. Siksi laajamittaista otsonikatoa ja siten lisääntynyttä UV-säteilyä on odotettavissa ainakin seuraavien 20 vuoden aikana. Otsonikerroksen odotetaan elpyvän vasta vuoden 2050 tienoilla, mikäli kaikki maat rajoittavat aineiden käyttöä sopimusten mukaisesti.

Otsonikerroksen suojelu edistyy myös kehitysmaissa
Otsonikerrosta suojellaan maailmanlaajuisesti 1980-luvuilla tehdyillä kansainvälisillä sitoumuksilla, joita ovat niin sanottu Wienin sopimus ja siihen liittyvä Montrealin pöytäkirja. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet lopettamaan asteittain otsonikerrosta heikentävien aineiden, kuten freonien ja halonien, käytön. Teollisuusmaissa haitallisimpien aineiden käytöstä on jo lähes kokonaan luovuttu Montrealin pöytäkirjan mukaisesti.

Teollisuusmaat ovat avustaneet kehitysmaiden hankkeita YK:n otsonirahastosta myönnettävillä avustuksilla. Otsonirahaston suuruudesta sovitaan joka kolmas vuosi. Tämänvuotisissa otsonikerroksen suojelun kansainvälisissä neuvotteluissa 25.-29.11.2002 tärkein asia on otsonirahastosta sopiminen vuosiksi 2003 - 2005. Rahaston kyky vastata kehitysmaiden tuleviin tarpeisiin joutuu koetukselle, sillä merkittävä määrä kehitysmaita koskevista päästörajoituksista tulee voimaan tai tiukkenee vuosina 2002 - 2005.

Tulevissa neuvotteluissa tärkeä asia on myös estää otsonikerrosta heikentävillä aineilla käytävä laiton kauppa, joka on suurimpia ongelmia otsonikerroksen suojelussa. Laitonta kauppaa on pyritty estämään muun muassa maakohtaisilla viennin ja tuonnin lupajärjestelmillä ja tullikoodien tarkennuksilla.

Lue lisää otsonista Ilmatieteen laitoksen tutkimus-sivuilta ja otsonikerroksesta Ympäristöhallinnon verkkosivuilta

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos
gsm 050 563 5172, puh. (09) 1929 4150

Ylitarkastaja Else Peuranen, ympäristöministeriö
puh. (09) 160 39732

DI Eliisa Irpola, Suomen ympäristökeskus
puh. (09) 40300 525