Tiedote - Heinäkuussa huippuhelteitä ja runsaasti salamoita
Kuva: Eija Vallinheimo
Heinäkuun korkein lämpötila, 33,3, astetta mitattiin Varsinais-Suomessa, Mietoisilla 15.7. Tämä arvo sivuaa Jyväskylässä 28.7.1994 mitattua lukemaa. Korkein Suomessa havaittu lämpötila on kuitenkin vuosien 1961-2003 aikana mitattu Outokummussa 8.7.1972, jolloin elohopea kipusi 33,6 asteeseen. Turussa 9.7.1914 mitattu 35,9 astetta on edelleen Suomen lämpöennätys.
Heinäkuun keskilämpötilat olivat hyvin korkeita. Yleisesti keskilämpötilat olivat 19...20 astetta. Pohjois-Lapissakin kuukausikeskilämpötila oli 14...18 astetta. Koko maassa oli siten 3-4 astetta vertailukauden 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpää. Kuukausikeskilämpötilat olivat Lappia myöten parhaimmillaan toiseksi lämpimimpiä 1900-luvun alusta lähtien pidetyissä tilastoissa. Monin paikoin kulunut heinäkuu ja vuoden 1972 heinäkuu olivat yhtä lämpimät. Lappeenrannassa vuonna 1925 saavutettu koko maan kuukausikeskilämpötilaennätys, 22,1 astetta, kuitenkin säilytti asemansa.
Hellepäiviä oli eniten Puumalassa ja Tohmajärvellä, missä saavutettiin uusi Suomen heinäkuun hellepäivien ennätysmäärä, 22 päivää. Myös muun muassa Ilomantsissa, Heinolassa ja Rovaniemen kaupungissa hellepäiviä oli 21 kappaletta, joka sivuaa Turun aikaisempaa koko maan ennätyslukua vuodelta 1994. Hellepäiviä oli koko maassa yleisesti 12-20 kappaletta, joten niitä oli 3 -kertaisesti pitkän ajan keskiarvoon nähden.
Heinäkuun viimeinen päivä oli äärimmäisen harvinainen, koska hellettä oli kaikkialla Suomessa, niin merialueilla kuin Pohjois-Lapissakin, Kilpisjärveä lukuun ottamatta.Jo heinäkuun loppuun mennessä Utin 18 peräkkäistä hellepäivää ovat ennätykselliset. Aikaisemmat pisimmät noin kahden viikon yhtämittaiset helteet on koettu kesinä 1988 ja 1972.
Sademäärissä suuria vaihteluitaKuukauden sademäärissä oli suuria vaihteluita. Sademäärät vaihtelivat enimmäkseen 15 ja 100 millimetrin välillä. Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan vähiten, 15-25 millimetriä, satoi etelä- ja lounaisrannikolla. Nämä sateet olivat vain alle kolmasosan heinäkuun pitkän ajan keskiarvosta. Tämän takia paikoin jo yli vuosi sitten alkanut kuivuus jatkoi pahenemistaan.
Ukkoskuurot sen sijaan ryöpsäyttivät runsaita sateita erityisesti Keski-Suomen maakunnassa, Oulun läänin etelä- ja länsiosassa sekä Lapin eteläosassa. Myös muualla maassa tuli paikoin runsaitakin sadekuuroja. Kuukauden viimeisen päivän ukkoset kaatosateineen aiheuttivat tulvia Pohjanmaan rannikolla. Suurimmat kuukausisateet saatiin muun muassa Pohjois-Satakunnassa, jossa sademääräksi mitattiin hieman yli 100 millimetriä. Tuulet olivat ukkosten aiheuttamia paikallisia koviakin puuskia lukuun ottamatta heikonlaiset.
Kokonaissalamamäärä kohosi kolminkertaiseksiHeinäkuun loppupuolen hellekautena ukkosia esiintyi lähes päivittäin. Voimakkaita ukkospäiviä oli heinäkuussa enemmän kuin viime vuosina koko kesän aikana. Voimakkain ukkonen oli 19. heinäkuuta, jolloin salamoita paikannettiin yli 21 000. Samana päivänä mitattiin Kaustisen tienoilla myös suurin salamatiheys, noin 150 salamaa 100 neliökilometriä kohti. Kaustisella koko kuukauden lukemaksi tulee lähes 300 salamaa. Luku on poikkeuksellisen korkea, mutta ennätyslukema on Siilinjärveltä heinäkuulta 1994, jolloin paikannettiin yli 400 salamaa 100 neliökilometriä kohti.
Kuukauden kokonaissalamamäärä, yli 170 000, on hieman yli kolminkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Muutamasta viime vuodesta poiketen salamointi keskittyi selvimmin Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen Tampereen ja Oulun välille. Paikallinen ukkospäivien lukumäärä mainitulla alueella oli noin 12, joka on sama kuin pitkäaikainen kesän keskiarvo koko maassa. Aikaisemmin salamoinnin painopiste on ollut kaakossa ja idässä.
Lisätietoja:
Ilmastopalvelu, puhelin 0600 1 0601 (3,01 EUR/min + pvm)Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)