Tiedotearkisto: 2003

Merialueiden sääpalvelua kehitetty 20 vuotta

7.10.2003 12:00

Lokakuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta merialueiden sääpalvelun kehittämisprojektin käynnistymisestä. Ilmatieteen laitoksen, Merenkulkulaitoksen ja Merentutkimuslaitoksen aloitteesta kehittämisprojektia varten koottiin vuonna 1983 työryhmä, joka koostui edellä mainittujen laitosten edustajien lisäksi merenkulun keskeisimpien osapuolien edustajista.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ryhmän tavoitteeksi asetettiin käyttäjien vaatimukset täyttävät merisääpalvelut. Työryhmä kartoitti tuolloin edustamiensa tahojen merisääpalvelujen tarpeet, joiden pohjalta tehtiin useita parannusehdotuksia, joiden toteutumista seurataan. Ryhmän esitykset käsitellään johtoryhmässä, jossa päätöksen tekevät mainittujen kolmen laitoksen johto, liikenne- ja viestintäministeriön edustaja ja työryhmän puheenjohtaja. Työryhmän ehdotusten pohjalta on tehty monia merialueiden sääpalveluun liittyviä parannuksia. Ilmatieteen laitos on tärkeä merisäätietojen ja Merentutkimuslaitos tärkeä meritietojen tuottaja. Parannukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea havaintotoiminnan kehittämiseen, ennusteiden tuotantoon ja tiedon välittämiseen tarvitsijoille.

Ilmatieteen laitos välittää merisäätietoja
Ilmatieteen laitoksen tuottamat merisäätiedot ovat osa merisäätietojen käyttäjille suunnattua turvallisuuspalvelua. Palvelujen käyttäjät saavat Ilmatieteen laitoksesta viralliset, voimassa olevat sää- ja tuulivaroitukset sekä ympäri vuorokauden valvottua säätietoa. Yksi tärkeimmistä etapeista on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ollut merisääpuhelimen perustaminen ja sen sovellusten kehittäminen. Puhelimesta käyttäjät saavat merialueilta ajantasaista tietoa säästä, vedenkorkeudesta ja aallokosta. Tämän on mahdollistanut merisäähavaintoverkosto, jonka kattavuus on parantunut juuri kehitystyön ansiosta. Tuoreimpia puhelinpalveluja edustavat erilaiset kännykkäpalvelut, jotka kattavat koko Euroopan merialueet ja Suomen suurimmat järvet. Kännykkään on saatavissa ennusteita sekä havaintotietoja usealla eri kielellä tekstiviesti- ja WAP-palveluina.

Perustettu työryhmä selvitti myös tiedotusvälineiden tarjoamat käyttömahdollisuudet. Merenkulun turvallisuutta ja palvelua ovatkin parantaneet huomattavasti merisääennusteet, jotka ovat saaneet kiinteän lähetysajan YLE:n Radio Suomen ja Radio Vegan kanavilta.

Merentutkimuslaitoksesta aallokko-, vedenkorkeus- ja jäätietoja
Merentutkimuslaitos aloitti jäätietojen päivittäisen tiedottamisen Suomessa jo 1900-luvun alussa. Myös vedenkorkeustietoja on välitetty muutaman kerran päivässä jo pitkään. Muiden merta koskevien havaintojen toimittaminen käyttäjille oli 1980-luvun alkuun asti hidasta. Automaattinen tietojenkeräys- ja siirtojärjestelmä kehittyi voimakkaasti vuosina 1982-1986, jonka jälkeen oli mahdollisuus reaaliaikaisen vedenkorkeustiedon siirtämiseen. Vielä tuolloin korkeiden tiedonsiirtokustannuksien takia reaaliaikaiseen palveluun ei siirrytty.

Vuonna 1995 matkustajalaiva Estonian uppoamisen jälkeen saatiin ensimmäinen jatkuvatoiminen aallonmittauspoiju Pohjoiselle Itämerelle ja samaan aikaan myös vedenkorkeuden lähes reaaliaikainen välittäminen tuli kustannusten puolesta realistiseksi. Aallokkoennustus muuttui päivittäiseksi. Internetin kehitys vuosikymmenen lopussa tarjosi uuden tehokkaan kanavan tietojen välittämiselle myös suurelle yleisölle.

Kehitystyö jatkuu edelleen
Merialueiden sääpalvelujen kehittämistyö jatkuu edelleen aktiivisesti. Uusia haasteita Ilmatieteen laitokselle ja Merentutkimuslaitokselle asettavat myös vaaditut turvallisuuspalvelut, joiden tulee vastata voimaan astuneita uusia lakeja ja sopimuksia. Painopiste tällä hetkellä on uuden meripelastuslain edellyttämien palveluiden kehittämisessä. Myös ilmakehä- ja merimallien yhteensovittaminen, eri kanavien kautta välitettävät merisääpalvelut ja koulutus asettavat haasteita nykypäivän kehitystyölle.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, ylimeteorologi Marja-Leena Komulainen, puh. (09) 1929 3320,
marja-leena.komulainen@fmi.fi
Merentutkimuslaitos, erikoistutkija Kimmo Kahma
puh. (09) 613 94 429,
kimmo.kahma@fimr.fi

Merentutkimuslaitoksen tiedotteet ovat nähtävissä osoitteessa: www.merentutkimuslaitos.fi

Vädertjänsten för sjöfaranden - 20 år av utveckling

I oktober är det jämnt 20 år sedan man startade ett projekt för utveckling av sjövädertjänsten. Då tillsattes en arbetsgrupp, där sjöfartens centrala parter fanns representerade. Meteorologiska institutet, Sjöfartsverket och Havsforskningsinstitutet deltog i verksamheten.

Arbetsgruppens mål var en sjövädertjänst, där användarkraven beaktats. Arbetsgruppens medlemmar kartlade, var och en på sitt håll, sjövädertjänstens olika behov och utgående från dessa gjorde man förbättringsförslag, vars förverkligande uppföljdes. Tack vare arbetsgruppen har det gjorts flere förbättringar av sjövädertjänsten. Meteorologiska institutet, som producent av sjöväderobservationer och Havsforskningsinstitutet, som producent av sjöobservationer, har båda varit viktiga parter i sammanhanget.

Meteorologiska institutet förmedlar uppgifter om sjövädret
Meteorologiska institutets uppgifter om sjövädret är en del av den tjänst som skall göra sjöfarten tryggare. I tjänsten ingår officiella väder- och vindvarningar samt uppgifter om vädret, som på institutet övervakas dygnet runt. En av de viktigaste etapperna under 20-års perioden var utvecklingen av telefonsjövädret med dess tillämpningar. Via telefonen kan användare få senaste uppgifter om väder, havsvattenstånd och våghöjd på de olika sjödistrikten. Det här har möjliggjorts tack vare ett nät av sjöväderobservationer , som genom arbetsgruppens förtjänst har blivit täckande. Den senaste utvecklingen inom telefontjänsterna representeras av vädertjänster via GSM-telefonen. GSM- tjänsterna täcker alla sjödistrikt i Europa och större sjöar i Finland. Genom GSM-telefonen får man väderprognoser och -observationer på flere språk, både som SMS- och WAP-tjänster.

Arbetsgruppen kartlade också de möjligheter, som informationskanalerna gav. Sjöväderprognoser sänds vid fasta tider i Radio Vega och Radio Suomi och det här har förbättrat säkerheten till sjöss.

Havsforskningsinstitutet ger uppgifter om våghöjd, havsvattenstånd och isläge
Sedan 1900-talets början har Havsforskningsinstitutet stått för dagliga uppgifter om isläget. Också uppgifter om havsvattenstånd har förmedlats under en lång tid. Förmedlingen av andra uppgifter har däremot varit långsam fram till 1980-talets början. Den automatiska datauppsamlingen och transporten genomgick en kraftig utveckling åren 1982 - 1986, och först härefter det blev möjligt att i realtid förmedla uppgifter om havsvattennivån. Men man övergick ännu inte till realtidstjänster på grund av de höga kostnaderna för datatransporten.

År 1995, efter katastrofen med passagerarfartyget Estonia, installerades en boj på norra Östersjön. Bojen gör kontinuerliga mätningar av våghöjden. Vid samma tid blev det ur kostnadssynpunkt realistiskt att förmedla uppgifter i realtid om havsvattennivån. Prognosen av våghöjd blev dagliga rapporter. Utvecklingen av Internet vid årtiondets slut erbjöd en ny effektiv kanal för förmedling av data till den stora allmänheten.

Utvecklingsarbete pågår
Sjövädertjänsten utvecklas fortgående. I takt med att nya lagar och avtal träder i kraft vad gäller tjänster, som skall göra sjöfarten tryggare, ställs Meteorologiska institutet och Havsforskningsinstitutet inför nya utmaningar. För närvarande ligger tyngdpunkten på utveckling av de tjänster, som den nya sjöräddningslagen förutsätter. Samordning av modeller för atmosfär och hav, nya kanaler för förmedling av sjövädertjänster och skolning är de främsta utmaningarna i dagens utvecklingsarbete.