Tiedotearkisto: 2004

Sään ääri-ilmiöt haasteellisia ennustaa

5.8.2004 12:00

Viime viikkojen epätavalliset säät ovat hämmentäneet suomalaisia. Epätavallisen rankkojen sateiden lisäksi kysymyksiä herättivät myös sääennusteet, jotka muuttuivat nopeasti muutamana päivänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan viimeviikkoiset rankkasateet olivat ääri-ilmiö, joiden ennustaminen on haasteellista.

Kuva: Heikki Pohjola

Sään ennustaminen perustuu nykyisin pitkälti tietokoneella laskettuihin numeerisiin ennusteisiin. Ilmakehämallien avulla jäljitellään ilmakehän toimintaa ja arvioidaan, kuinka sääilmiöt käyttäytyvät lähitulevaisuudessa. Ilmakehä on kuitenkin niin monimutkainen, että malleissa joudutaan tekemään yksinkertaistuksia. - Heinäkuun lopun tilanne oli lämpötilojen ja suurien ilmankosteuksien suhteen erityisen herkkä. Säänennustusmallien peräkkäisissä ennusteissa tämä näkyi suurena vaihteluna ennusteesta seuraavaan. Mallilaskelmien erot vaikuttivat luonnollisesti myös sääennusteiden sisältöön, sanoo tutkimuspäällikkö Juhani Damski Ilmatieteen laitoksesta.

Maapallon säitä ohjaileva ilmakehä on monimutkainen systeemi, jonka kaikkia oikkuja ihminen ei koskaan pysty ennustamaan. Talvisin matalapaineiden liikeradat ovat varmemmin ennakoitavissa, sillä silloin matalapaineet ja niiden sadealueet ovat selväpiirteisempiä ja ne liikkuvat yleensä suuremmalla nopeudella kuin kesällä. Erityisen haasteellisia ennustettavia olivat viime viikkojen kaltaiset kesäiset matalapaineet, jotka saapuivat Suomeen etelän ja kaakon suunnalta. Suomeen kaakosta tulevien matalapaineiden seurantaa hankaloittaa myös naapurimaiden harvempi havaintoverkosto.

Matalapaineisiin liittyy kesällä usein myös voimakkaita sadekuuroja ja ukkosia, jotka voivat vaikuttaa itse matalapaineen jatkokehitykseen. Kuurot voivat myös jakautua hyvin epätasaisesti, jolloin paikallisesti voi sataa useita tunteja rankasti, kun taas muutaman kilometrin päässä voi paistaa aurinko.

Sääennustusmallien viimeaikainen kehitys on ollut varsin merkittävää erityisesti paikallisen erottelukyvyn suhteen. Samalla on voitu ottaa käyttöön myös melko luotettavia yli viikon pituisia todennäköisyysennusteita, joiden pohjalta myös sään ääri-ilmiöt tulevat paremmin ennustettaviksi. Uusien satelliitti- ja tutkahavaintojen laaja-alainen hyödyntäminen numeeristen ennustusmallien lähtötietoina tekee mahdolliseksi laatia tarkempia tietokonepohjaisia sääennusteita.

Ilmatieteen laitoksessa tehdään laajaa tutkimustyötä sääennustusmallien kehittämiseksi. Ilmatieteen laitoksen kehittämispäällikkö Pertti Nurmi kertoo, että 1980-luvun alussa ennustettavuus oli viisi vuorokautta, kun tänä päivänä ennustettavuus lähestyy kahdeksaa vuorokautta. Sään ääri-ilmiöiden ennustettavuus on kuitenkin parantunut hitaammin kuin sään ennustettavuus keskimäärin. Tästä syystä sään ääri-ilmiöiden ennustusmenetelmien kehittäminen on keskeinen maailmanlaajuinen tutkimuskohde.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen viestintä:
Tiedottaja Eija Vallinheimo
Puh. (09) 1929 2231
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@fmi.fi

Lue lisää sääennustusmalleista