Tiedotearkisto: 2004

Ilmastonmuutokseen sopeuduttava Suomessakin

8.10.2004 12:00

Ilmatieteen laitos haluaa kiinnittää huomiota siihen, että ihmisen toiminta on jo johtanut ilmaston maailmanlaajuiseen lämpenemiseen. Ilmatieteen laitoksen käynnistämä Ilmastojärjestelmän mallitus -hanke tekee mahdolliseksi ennustaa, kuinka ilmastonmuutos etenee. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ilmastonmuutoksen vaikutus- ja sopeutumistutkijoiden kanssa.

Kuva: Achim Drebs

- Ilmastonmuutos on jo todellisuutta, siksi myös suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisätietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toteaa. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia sekä yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumista muuttuvaan ilmastoon käsiteltiin Ilmatieteen laitoksen järjestämässä seminaarissa perjantaina 8. lokakuuta.

- Ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat johtaneet selvästi havaittuun ilmaston lämpenemiseen. Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on ollut muuta maailmaa voimakkaampaa. Tästä osoituksena on se, että jäätiköt ovat kutistuneet, merijää ohentunut ja lumipeitteinen vuodenaika lyhentynyt, Taalas korosti tilaisuudessa. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen odotetaan kiihtyvän edelleen lähivuosikymmeninä. Kuluvalla vuosisadalla pohjoisten alueiden lämpenemisen odotetaan olevan noin kaksi kertaa suurempaa kuin muilla alueilla.

Ilmastonmuutoksella on haitallisia vaikutuksia väestöön, talouteen, rakennettuun ympäristöön, kasvillisuuteen ja eläimiin. Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, on arvioinut, että jo viimeisten kahden vuosikymmenen aikana säästä aiheutuneiden tuhojen kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Nykyinen yhteiskunta on entistä haavoittuvampi poikkeuksellisten sääolojen edessä. Muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuminen edellyttää yhteiskunnalta monenlaisia päätöksiä. Ilmatieteen laitos tuottaa ilmastonmuutoksen asiantuntijana monipuolista tieteellistä tietoa suomalaisen yhteiskunnan eri lohkoille päätöksentekoa, suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä varten. Ilmatieteen laitoksen seminaarissa vaihdettiin näkemyksiä siitä, minkälaista tietoa ja tutkimusta yhteiskunta tarvitsee selvitäkseen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista haasteista.

Ilmastomalli seuraa ilmastonmuutoksen etenemistä
Ilmatieteen laitos ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat lisänneet resursseja ilmastonmuutostutkimukseen tuottaakseen tietoa ilmastonmuutoksesta suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuuden ilmastoa kuvaavia malleja kehitetään Suomessa aktiivisesti. Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Merentutkimuslaitos ovat solmineet yhteistyösopimuksen Hampurissa sijaitsevan Max Planck Instituutin kanssa. Instituutti on yksi maailman johtavista ilmastomallikeskuksista.

- Ilmastomallien avulla tuotetaan tietoa Suomen ilmaston keskimääräisolojen muutoksen lisäksi myös äkillisistä sään vaihteluista ja sään ääri-ilmiöistä, joista aiheutuvat suurimmat aineelliset vauriot. Esimerkkejä Suomessakin koetuista sään ääri-ilmiöistä ovat vuosien 2001 ja 2002 rajut myrskyt, kesän 2004 rankkasateista aiheutuneet tulvat sekä myrskyihin liittyneet voimakkaat merenpinnan kohoamiset, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Heikki Järvinen kertoi.

Ilmatieteen laitoksen käynnistämässä Ilmastojärjestelmän mallitus -hankkeessa tehdään pitkäjänteistä ja monitieteellistä tutkimusta, jonka tulokset kytkeytyvät läheisesti yhteiskunnallisiin käytännön sovellutuksiin. Suomi osallistuu hankkeessa hiukkasia, kasvihuonekaasujen taseita, stratosfääriä ja UV-säteilyä koskevien mallikomponenttien kehitystyöhön. Ilmatieteen laitos tuottaa yhteistyössä Helsingin ja Kuopion yliopistojen kanssa hankkeeseen myös ilmakehän pienhiukkasia kuvaavan osamallin. Hankkeen tavoitteena on merkittävästi pienentää pienhiukkasiin, pilviin ja säteilynkulkuun liittyviä ilmastomallituksen epävarmuuksia.

- Aerosolihiukkasten vaikutus maapallon säteilytasapainoon on yksi kaikkein epävarmemmista ilmastonmuutokseen liittyvistä tekijöistä. Syy tähän on pitkälti ollut se, että aerosolihiukkasten muodostumis- ja kasvumekanismeista ei ole ollut paljon tutkittua tietoa, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta totesi. Viime vuosina Ilmatieteen laitos sekä Helsingin ja Kuopion yliopistot ovat yhteistyössä selvittäneet näitä mekanismeja. Metsien on tutkimuksissa havaittu toimivan merkittävinä hiukkaslähteinä. Aerosolihiukkasten on havaittu kasvavan ja myöhemmin muodostavan pilvipisaroita, mikä vaikuttaa ilmastoa jäähdyttävästi. Konkreettisena tavoitteena on tuottaa pienhiukkasmallituksen alalla kansainvälinen läpimurto ja saada hankkeen tuottamia tuloksia osaksi Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, arviointiraportteja.

Liikenne- ja viestintäministeriö tukee Ilmastojärjestelmän mallitus -hanketta tutkimusrahoituksen kautta. Hankkeen tavoitteena on erityisesti lisätä ilmastonmuutostutkijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja vaikutustutkijoiden kanssa. Liikennesektorilla tehdään pitkäaikaisia investointeja, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi Suomen metsiin tutkitaan Joensuun yliopistossa. - Yhteistyöstä on paljon hyötyä, arvioi Joensuun yliopiston professori Seppo Kellomäki.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen metsiin
Professori Seppo Kellomäen mukaan ilmastonmuutos ei uhkaa Suomen metsiä, mutta metsäluonto voi muuttua kuitenkin voimakkaasti. - Joensuun yliopistossa tehdyt mallilaskelmat osoittavat, että havumetsävyöhyke siirtyy noin 400 kilometriä pohjoisemmaksi ja lehtipuiden osuus lisääntyy tulevaisuudessa voimakkaasti Etelä-Suomessa. Myös Pohjois-Suomessa lehtipuut valtaavat alaa, mutta mänty ja kuusi menestyvät vieläkin paremmin. Täysin uusia puulajeja Suomeen ei uskota leviävän, mutta toisaalta mikään Suomessa kasvavista puulajeista ei näyttäisi tutkimusten mukaan häviävän.

- Muuhun Eurooppaan verrattuna Pohjois-Euroopalla on todennäköisesti vihreä tulevaisuus: lämpöiset kesät, runsaat sateet ja pitkä kasvukausi yhdessä korkean hiilidioksidipitoisuuden kanssa voivat lisätä metsien kasvua. Suomessa kasvun lisäys painottuu pohjoiseen, jossa ilmastokin muuttuu eniten. Muualla Euroopassa kehitys voi olla päinvastainen, ja ilmastonmuutos voi monin paikoin Euroopassa suorastaan uhata metsien säilymistä. Euroopan metsätuhojen ja ilmastonmuutoksen välinen suhde on asia, joka aiheuttaa epävarmuutta metsien tulevaa kehitystä koskeviin ennusteisiin, Kellomäki totesi seminaarissa pitämässään puheenvuorossa.

Lisätietoja:

Ilmastonmuutos: Pääjohtaja Petteri Taalas/Ilmatieteen laitos,
puh. (09) 1929 2200
Ilmastomallitus: Tutkimusprofessori Heikki Järvinen/Ilmatieteen laitos,
puh. (09) 1929 4133
Aerosolit: Professori Markku Kulmala/Helsingin yliopisto,
puh. (09) 191 50756
Metsät: Professori Seppo Kellomäki/Joensuun yliopisto,
puh. (013) 251 3630