Tiedotearkisto: 2004

Ilmatieteen laitos mukana ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian valmisteluissa

27.10.2004 12:00

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu ehdotus ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumisstrategiasta on valmistunut. Ehdotuksessa on luotu näkemys Suomea kohtaavista ilmastollisista haasteista vuoteen 2080 saakka. Ilmatieteen laitos on huolehtinut selvityksessä ilmastonmuutokseen liittyvien vaihtoehtoisten kehityskulkujen, ilmastoskenaarioiden, esittämisestä.

Kuva: Ari-Juhani Punkka

Siitä huolimatta, että eri ilmastomallien tulokset poikkeavat yksityiskohdiltaan toisistaan, niiden sisältö on pääpiirteiltään samankaltainen. Kaikkien vaihtoehtoisten kehityskulkujen mukaan jonkinasteinen ilmastonmuutos on toteutumassa, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä saataisiinkin vähennettyä. Sopeutumisohjelmassa on hahmoteltu odotettavissa olevan ilmastomuutoksen suuruutta, vaikutuksia ja niihin sopeutumista.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat myös Suomessa
Maapallon ilmakehän kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidipitoisuuden, lisääntyminen lämmittää maapalloa. Ihmiskunnan toiminnasta johtuva muutos jatkuu tällä vuosisadalla kiihdyttäen jo käynnissä olevaa maapallon lämpenemistä. Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiassa todetaan, että Suomessa ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan keskimääräistä lämpötilaa, mutta samalla myös lisäävän sateita etenkin talvisin. Etelä- ja Lounais-Suomessa myös muutokset lumipeitteen kestossa ja paksuudessa tulevat olemaan suuria. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myös ilmastollisten ääri-ilmiöiden voimakkuutta ja esiintymistiheyttä. - Viime aikoina koetut myrskyt ja rankkasateet ovat sopusoinnussa ilmastoskenaarioiden kanssa, tutkimusprofessori Heikki Järvinen toteaa. Monet yhteiskunnan toiminnot ja ympäristö ovat haavoittuvia erityisesti sään ja ilmaston nopeiden ääritilanteiden muutoksille. Ilmastoa kuvaavat vaihtoehtoiset ennusteet on useimmiten laadittu keskilämpötilan ja keskimääräisen sademäärän muutoksista.
- Suomessa vuosikeskilämpötila on kohonnut 1800-luvun puolivälin jälkeen noin asteen, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta toteaa. Kaikkein voimakkainta lämpeneminen on ollut keväisin. Maalis-, huhti- ja toukokuun keskilämpötila on nykyään noin kaksi astetta korkeampi kuin 1800-luvun puolivälissä.

Säähavainnoilla tärkeä merkitys riskien arvioinnissa
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin yhteiskunnan eri aloihin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan luonnon ja ihmisen mukautumista odotettavissa oleviin ja jo tapahtuneisiin ilmastollisiin muutoksiin. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemaverkosto takaa ilmaston ajallisen ja alueellisen vaihtelun korkeatasoisen seurannan. Pitkät ja yhtenäiset havaintoaikasarjat ovat ilmastotutkimuksen kannalta tärkeitä. Säähavainnot luovat perustan, jonka pohjalta yhteiskunta voi suunnitella toimintoja ja arvioida säästä aiheutuvia riskejä myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Heikki Järvinen
puh. (09) 1929 4133
Vanhempi tutkija Heikki Tuomenvirta
puh. (09) 1929 4122

Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia Maa- ja metsätalousministeriön www-palvelussa