Tiedotearkisto: 2004

Säävuosi 2004 yleisilmeeltään sateinen

31.12.2004 12:00

Kuluneen vuoden säästä nousevat esiin erityisesti heinäkuun lopun ja elokuun alun poikkeuksellisen runsaat sateet. Lämpötiloiltaan vuosi oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Kuva: Kirsti Kotro

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuun viimeisellä viikolla satoi muutamassa päivässä yli 100 millimetriä vyöhykkeellä, joka ulottui Kainuun eteläosasta Pohjois-Savon ja Päijänteen seudun poikki aina Keski-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle asti. Elokuun 3. päivä Oravaisissa satoi noin seitsemän tunnin aikana yli 150 millimetriä. Rankkasateet nostivat sisävesien pintoja merkittävästi. Tulvavahingot olivat suuret muun muassa Vöyrin, Oravaisten ja Lapuan kunnassa.

Vuoden 2004 sademäärät kipusivat yleisesti 600-900 millimetriin. Vain huhtikuussa satoi vähän koko maassa. Jopa Lapissa satoi paikoin yli 700 millimetriä, mikä on Lapissa poikkeuksellisen paljon. Ainoastaan Utsjoella ja Inarin kunnan pohjoisosassa vuoden sadekertymä jäi alle 500 millimetrin. Suurimmat vuosisadekertymät olivat Pohjois-Karjalan vaaraseudulla, jossa sadetta kertyi yli 900 millimetriä. Lieksan Kivipurossa mitattiin vuoden sadekertymäksi lähes ennätykselliset 1003 millimetriä. Näillä Suomen toiseksi sateisimmilla seuduilla keskimääräinen vuosisadanta on 700-800 millimetriä. Tämän vuoden sademäärät eivät kuitenkaan ylitä Suomen ennätystä, joka on vuodelta 1981. Tuolloin vettä satoi 1109 millimetriä vuoden aikana Espoon Nupurissa.

Kulunut vuosi hiukan keskimääräistä lämpimämpi
Koko vuoden keskilämpötila oli maan etelä- ja itäosassa noin puoli astetta, Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa noin yhden asteen keskimääräistä korkeampi.
Toukokuun alussa sää jatkui koko maassa useamman päivän poikkeuksellisen lämpimänä. Etelässä näitä varhaisia hellepäiviä oli jopa neljä peräkkäin. Lämpöaaltoa seurasi kuitenkin hyvin nopeasti voimakas kylmeneminen. Heinäkuussa helteet keskittyivät ainoastaan Pohjois-Lappiin, ja vasta elokuun alkupäivinä oli hellettä uudelleen myös maan etelä- ja keskiosassa lähes viikon ajan. Hellepäiviä oli koko kesän aikana Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta selkeästi tavanomaista vähemmän.

Koko maan kesän lämpöennätys, 29,8 astetta, saavutettiin Inarin Sevettijärvellä heinäkuun 3. päivänä. Vuoden alin lämpötila, -38,7, mitattiin 11. helmikuuta Sallan Naruskassa.

Salamoinniltaan tavanomainen kesä
Kesän aikana Suomen alueella paikannettiin 140 000 salamaa, mikä jää hieman alle pitkän ajan keskiarvon. Kaudelle oli luonteenomaista salamoinnin vähyys Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Suurin vuorokauden salamatiheys mitattiin pohjoisimmassa Lapissa. Runsain salamointi ajoittui heinäkuun alusta elokuun loppupuolelle.

Vuoden aikana vähän myrskyjä
Vuoden aikana myrskyjä esiintyi merialueillamme ainoastaan tammi- ja maaliskuussa sekä marras- ja joulukuussa. Tuulen nopeuksien perusteella merkittävimmät myrskyt olivat maaliskuun 2.-3. päivänä läntisillä merialueilla. Tuolloin pohjoistuulen suurin 10 minuutin keskinopeus oli Merenkurkussa Valassaarilla 29 metriä sekunnissa. Eniten myrskypäiviä, viisi kappaletta, oli marraskuussa. Joulukuussa myrskypäiviä oli neljä, joista joulua edeltänyt myrsky oli voimakkain. Tuulen nopeudeksi mitattiin 23. joulukuuta Pohjois-Itämerellä Utössä enimmillään 27 metriä sekunnissa.

Kesällä 2004 esiintyi myös lukuisia trombeja, joista 20. elokuuta Kontiolahdella liikkunut pyörremyrsky oli voimakkain. Edellinen vastaavan kokoinen trombi ylitti Mikkelin kesäkuussa 1998.

Joulukuu tavallista sateisempi ja lauhempi
Myös joulukuussa satoi yleisesti tavallista enemmän, sillä sademäärä vaihteli 50-90 millimetrin välillä. Eniten sadetta kertyi maan lounaisosassa, missä sadesumma oli monin paikoin yli 100 millimetriä, Kemiössä jopa 150 millimetriä, ja Turussa 133 millimetriä. Myös Lapissa sademäärät olivat monin paikoin kaksinkertaiset pitkän ajan keskiarvoon nähden.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuu oli lämpöoloiltaan selkeästi tavallista lauhempi. Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme ja Lapin läänissä jopa 4...6 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötila oli rannikoilla vähän nolla-asteen yläpuolella. Muualla maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä joulukuun keskilämpötila vaihteli -1 ja -5 asteen, Lapin läänissä sekä Koillismaalla -5 ja - 9 asteen välillä. Kulunutta vuotta lauhempi joulukuu oli viimeksi maan etelä- ja keskiosassa vuonna 2000 ja Lapissa vuonna 1994. Leudoimmat joulukuut ovat koko maassa olleet vuosina 1974 ja 1972.

Voimakas myrsky pyryineen koettiin juuri ennen joulua. Tuolloin märkä lumisade ja kova tuuli kaatoivat puita sähkölinjoille. Joulukuussa kovat tuulet aiheuttivat sähkökatkoja maan eri puolilla ainakin kolmeen otteeseen. Pohjois-Pohjanmaata koeteltiin 10. päivän tienoilla, maan lounaisosaa 23. päivänä ja Etelä-Pohjanmaan vuoro oli 30. joulukuuta.

Joulukuun aikana koko maa oli kahteen otteeseen lumipeitteen verhoama. Lunta oli koko maassa heti kuukauden alussa, mutta kuukauden puolivälissä lumiraja oli peruuttanut linjalle Porvoo-Vaasa, jonka lounaispuolella maa oli paljas. Juuri ennen joulua lunta pyrytti myös maan eteläosassa, joten koko maassa vietettiin valkeaa joulua. Kuukauden lopun lumisateet vahvistivat lumipeitettä etenkin Pohjois-Lapissa. Esimerkiksi Kittilässä on joulukuun päättyessä jo yli puolen metrin paksuinen hanki. Maan etelä- ja keskiosassa vettä satoi kuitenkin joulukuun 30. päivänä. Lounaisosassa maata vettä kertyi jopa 15-25 millimetriä.

Lue lisää
Vuoden 2004 säätilastoista
Joulukuun säätilastoista
Talven lumitilanteesta

Lisätietoja:

Ilmastopalvelusta numerosta 0600 10601 (3,01 EUR/min + pvm)
Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)