Tiedote - Lauha ja vesisateinen sydäntalvi päättyi pakkasiin

Kuva: Anneli Nordlund

Matalapaineet toivat etenkin joulu- ja tammikuussa Atlantilta lauhaa ilmaa Suomeen. Helmikuun puoliväliin saakka talvi olikin poikkeuksellisen leuto. Helmikuun lopun paukkupakkaset laskivat kuitenkin jonkin verran talven keskilämpötilaa, joka oli silti yleisesti 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Viimeksi tätä lauhempi talvi oli 1994-1995. Tämän talven keskilämpötilat vaihtelivat lounaissaariston 0 asteesta Lapin -8 .... -9 asteeseen.

Talven sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskiarvoihin nähden sateisen tammikuun takia. Joulu- ja tammikuussa sateesta huomattavan suuri osa tuli vetenä. Vesisadepäiviä oli suuressa osassa maata enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuodesta 1971 lähtien. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä satoi vettä, tihkua tai räntää tänä talvena peräti 34 päivänä, kun keskimäärin vesisadepäiviä on etelärannikolla koko talvena 16 kappaletta. Myös maan keskiosassa Jyväskylässä oli vesisadepäiviä 29, kun keskiarvo on 8 kappaletta.

Lumipeite oli joulu- ja tammikuussa maan etelä- ja keskiosassa melko ohut lauhojen vesisateisten päivien vuoksi. Etelä- ja länsirannikon tuntumassa maa oli pitkiä jaksoja jopa täysin lumeton. Tammikuun lopussa lumipeite kasvoi runsaiden lumisateiden myötä ja maan itä- ja pohjoisosassa lunta on siitä lähtien ollut 50-100 senttimetriä. Länsirannikon maakunnissa lunta on kuitenkin selvästi vähemmän, paikoin jopa alle 10 senttiä. Näin suuret maan itä- ja länsiosan lumensyvyyden erot ovat tyypillisiä juuri lauhoina talvina.

Talvi kiristi otettaan vähitellen helmikuussa

Myös helmikuu oli keskimääräistä lauhempi, vaikka siitä tulikin selvästi kylmempi kuin joulu- ja tammikuu. Helmikuun alkupuoli oli vielä lauha, mutta sää kylmeni jo ennen kuukauden puoliväliä. Helmikuun alin lämpötila -35,4 astetta mitattiin kuun 15. päivänä Enontekiön Hetassa. Se ei kuitenkaan lyönyt Sallassa tammikuun lopulla mitattua tämän talven tähänastista pakkasennätystä, joka oli -36,5 astetta.Sää kylmeni laajoilla alueilla selvästi vielä helmikuun viimeisellä viikolla, jolloin Suomeen virtasi pohjoisesta erittäin kylmää ja kuivaa ilmaa. Selkeässä säässä lämpötilat laskivat öisin Lapissa alimmillaan alle -30 asteeseen ja etelässä -20 asteeseen. Päiväsaikaan lämpötilat nousivat kuitenkin auringonsäteilyn vaikutuksesta 10-15 asteella.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan loppukuun pakkasista huolimatta helmikuun keskilämpötila oli koko maassa hieman tavallista korkeampi. Maan eteläosassa helmikuun keskilämpötila oli -4...-7 astetta. Pohjoisemmaksi mentäessä lämpötila poikkesi enemmän keskimääräisestä. Lapissa noin -10 asteen keskilämpötilat olivat kolmisen astetta keskimääräistä korkeammat.

Matalapaineita oli Suomen alueella helmikuussa selvästi vähemmän kuin joulukuussa ja tammikuussa. Helmikuussa myrskysi 4., 10. ja 13. päivinä. Myrsky koetteli 4. helmikuuta Perämeren seutuja, kun taas 10. ja 13. päivän myrsky keskittyi eteläisille merialueille. Itätuuli kinosti lunta huomattavasti eteläisimmässä Suomessa 13. helmikuuta ja haittasi sekä tie- että lentoliikennettä.

Helmikuun sademäärät jäivät kuitenkin aurinkoisen loppukuun vuoksi melko pieniksi eikä lumipeite juuri kasvanut. Sadetta kertyi koko maassa tyypillisesti 10-25 millimetriä, mikä on noin puolet helmikuun keskimääräisestä sademäärästä. Yli 30 millimetriä satoi lähinnä maan lounaisosassa ja Länsi-Lapissa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu, puhelin (09) 1929 3505

Talven 2004-2005 koosteHelmikuun säätilastojaTalven lumet

Ilmastopalvelusta saa lisätietoa nopeasti myös numerosta 0600 10601(3,01 EUR/min + pvm)Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)