Tiedote - Otsonikerroksen paranemisesta ei selkeitä merkkejä
Kuva: Juha A. Karhu
Viime vuosikymmenininä havaittu, elokuusta loka-marraskuulle kestävä, otsonikerroksen katoaminen Etelämantereen ilmakehästä jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Etelämantereen otsonikatoa huomattavasti heikomman Arktisten alueiden otsonikadon odotetaan myös jatkuvan havaitun kaltaisena seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.
Väitöstyössä on tutkittu otsonikadon lähihistoriaa ja lähitulevaisuutta kolmiulotteisen kemia-kuljetusmallin avulla. Työssä käytetyllä mallilla on toteutettu tietokonesimulaatio, joka jäljittelee otsonitilannetta vuodesta 1980 vuoteen 2019. - Mallisimulaation pohjalta voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole näkyvissä selkeitä merkkejä otsonikerroksen paranemisesta. Mallitulosten pohjalta lasketut trendit osoittavat, että talvi- ja kevätjaksoina esiintyvät otsonikatojaksot pysyvät nykyisen kaltaisina vuoden 2019 loppuun, Juhani Damski toteaa. Kasvihuoneilmiön voimistumisesta seuraava stratosfäärin viileneminen ei kuitenkaan mallilaskelmien mukaan johda pohjoisen otsonikadon oleelliseen pahenemiseen seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. - Mallitulosten mukaan on edellisvuosien tapaan kuitenkin mahdollista, että ajoittaisia, suhteellisen voimakkaita otsonikatovuosia esiintyy pohjoisilla napa-alueilla myös lähitulevaisuudessa, Damski huomauttaa.
Otsonikadon perimmäinen syy on kylmissä olosuhteissa syntyvien helmiäispilvien mahdollistama otsonikatokemia. Helmiäispilvet eli polaaristratosfääripilvet mahdollistavat otsonikatoa aiheuttavien klooriyhdisteiden muuntumisen sellaiseen muotoon, että laaja-alainen otsonikato tulee mahdolliseksi. Väitöstyön tuloksien mukaan elokuun ja lokakuun välisenä aikana käytännössä kaikki Etelämantereen stratosfäärin kloori muuntuu otsonikadolle otolliseen muotoon. Pohjoisen pallonpuoliskon talvisessa ja keväisessä stratosfäärissä lämpötilat pysyvät Etelämannerta lämpimämpinä. Tästä johtuen laaja-alaista otsonikatoa ei pääse muodostumaan, vaikka kloorin asteittainen aktivoituminen mallisimulaation mukaan tapahtuukin lähes vuosittain aiheuttaen ajoittaisia, Etelämantereen otsonikatoa heikompia katojaksoja. Työssä esitetyt tulokset huomioivat ilmastonmuutokseen liittyvien kasvihuonekaasujen ja otsonikatoa aiheuttavien kaasujen pitoisuuksien muutokset.
Juhani Damski on syntynyt vuonna 1964 Mikkelissä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1983 Urheilupuiston lukiosta Mikkelistä. Damski väittelee 18.11. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Stratosfääriotsonin simulaatio kemia-kuljetusmallilla vuosille 1980-2019".
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Juhani Damskipuh. (09) 1929 4150juhani.damski@fmi.fi