Tiedote - Onko Marsissa revontulia?

Kumpulan avaruuskeskuksen tutkijat Ilmatieteen laitoksesta ja Helsingin yliopistosta ovat mukana selvittämässä, tapahtuuko Mars-planeetan ilmakehässä samanlaista hiukkaskiihdytystä, joka johtaa revontuli-ilmiöön Maan yläilmakehässä. Viitteitä yhtäläisyyksistä on nyt saatu. Science-lehden helmikuun 17. päivän numerossa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Mars Express-aluksen hiukkasinstrumentin ASPERA-3:n kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi havaintoja, jotka viittaavat siihen, että revontulikiihdytyksen kaltainen prosessi toimii Marsin eteläiseltä pallonpuoliskolta vuonna 1998 löytyneiden magneettisten alueiden yläpuolella. Revontulialue on avainasemassa, kun tutkitaan Maan yläilmakehän ja aurinkotuulen välistä hiukkasten ja energian vaihtoa. Tässä vaihtoprosessissa ulkoavaruuteen pakenee arvioiden mukaan ainakin 2 kiloa ilmakehää sekunnissa. Marsissa vuorovaikutusprosessi on toisenlainen, mikä johtuu planeetan lähes olemattomasta magneettikentästä, jolloin aurinkotuuli pyyhkii ilmakehää mukaansa paljon suoremmin. Myös nuorella Marsilla uskotaan olleen huomattava magneettikenttä noin 4 miljardia vuotta sitten.

Hubble-avaruusteleskoopin kuva Marsista. Kuva: ESA / NASA.

ASPERA-3:n tekemät havainnot ovat ensimmäiset, joissa revontuliprosessia on onnistuttu tutkimaan tämän kentän heikkojen jäänteiden yläpuolella. Tutkimuksen tulokset kertovat revontuliprosessien universaalisuudesta ja magneettikentän huomioimisen tärkeydestä, kun pyritään selvittämään, miksi Marsin ilmakehästä on tullut niin ohut ja kuiva ja minne planeetalla aiemmin virrannut vesi on joutunut. Osa vedestä on höyrystyttyään hajonnut Auringon valon vaikutuksesta atomeiksi, jotka ovat lopulta kadonneet aurinkotuuleen mahdollisesti juuri nyt havaitun kaltaisen kiihdytysmekanismin seurauksena.

Ilmatieteen laitos on osallistunut yhteistyössä Ruotsin avaruusfysiikan instituutin kanssa kaikkien ASPERA-sarjan mittalaitteiden valmistamiseen alkaen Neuvostoliiton Phobos-lennosta 1980-luvun lopulla syksyllä 2005 kohti Venusta lähetettyyn ASPERA-4-laitteeseen.

Lisätietoja:

Tutkija Esa Kallio, puh. 192 94636Professori Hannu Koskinen, puh. 050 523 1738.