Uusi tutkimusretki Etelämantereelle alkamassa

Suomalainen tutkimusretkikunta FINNARP 2010 lähtee jälleen tutkimusmatkalle Etelämantereelle 25. marraskuuta ja palaa takaisin helmikuun alussa 2011. Tutkimus keskittyy tällä kertaa meteorologiaan ja mannerjäätikön pintakerrokseen.

Nyt Etelämantereelle lähtevä tutkimusretkikunta on Suomen seitsemästoista. Kymmenen hengen retkikuntaan kuuluu tällä kertaa viisi tutkijaa Ilmatieteen laitoksesta ja Helsingin yliopistosta, lääkäri, konemestari, kokki ja retkikunnan johtaja sekä FINNARP logistiikan erikoissuunnittelija. Lisäksi FINNARPin vieraina retkikuntaan osallistuu kaksi ruotsalaista tukijaa. Ruotsalaistutkijat tulevat Ruotsin Avaruusfysiikan laitokselta ja suorittavat mittauskampanjan siirrettävällä yläilmakehän liikkeitä havainnoivalla tutkalla.

Retkikunta vie Etelämantereelle lähes 3000 kilogramman rahdin, joista 650 kiloa on tieteellisiä tutkimuslaitteita, loput turvallisuusvälineitä, asemalle meneviä täydennyksiä ja ruokaa. Retkikunta matkaa ensin reittilennoilla Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin, josta matka jatkuu rahtikoneella Kuningatar Maudin Maalle, Etelämantereelle. Viimeinen tuhat kilometriä Suomen tutkimusasema Aboalle lennetään suksikoneella. Paikan päällä tehtävän tutkimuksen lisäksi retkikunta huoltaa Aboan automaattiset mittausjärjestelmät eli säähavaintoaseman, seismometrin ja GPS-laitteen ja ottaa talteen laitteistojen keräämät tiedot.

Vuoden 2009 alusta lähtien tutkimusretkien järjestelyihin ja tutkimusasemien ylläpitoon liittyvät tehtävät siirtyivät Ilmatieteen laitokselle, jossa toimii FINNARP-logistiikka. – Retkikunta on valmistautunut matkaan lähes koko vuoden. Retkikunnan jäsenet ovat käyneet läpi kattavan soveltuvuustestin ja lääkärintarkastuksen, hioneet yhteistoimintaa viimeistelyleirillä ja harjoitelleet toimimista hätätilanteissa, kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski.

Meteorologia ja mannerjäätikön pintakerros tutkimuskohteina

Ilmatieteen laitoksen kolmehenkinen ryhmä tekee Aboalla Etelämantereen meteorologiaan liittyviä tutkimuksia. Ne kohdistuvat tuulioloihin jäätikön yllä, ilmakehän lämpötalouteen, lumen ja ilman väliseen lämmönvaihtoon, lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä auringonsäteilyyn ja pitkäaaltoiseen lämpösäteilyyn. Samalla tutkitaan Basen-nunatakin eli jäätiköstä esiin pistävän vuorenhuipun vaikutuksia ilmakehään. Tutkimuksissa käytetään kolmea miehittämätöntä lentokonetta, mittalaitteita nostavia ilmapalloja, akustista tutkaa, säämastoja sekä turbulenssi- ja säteilymittareita. Etelämantereella ei ole koskaan aikaisemmin tehty meteorologisia mittauksia yhtä monipuolisella tutkimuslaitteistolla. Tulosten perusteella parannetaan säänennustus- ja ilmastomalleja.

Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen tutkimusryhmä puolestaan keskittyy tutkimusretken aikana 10 metriä paksun, aktiivisen mannerjäätikön pintakerroksen tutkimuksiin. Tämä kerros elää vuodenaikojen mukana ja on välittömässä kosketuksessa ilmakehän kanssa tuoden esiin ilmaston ja mannerjäätikön välisen vuorovaikutuksen. Lumen rakennetta, muuntumista ja lämpötasetta tutkitaan noin 400 kilometrin pituisella linjalla jäätikköhyllyn reunalta sisämaahan. Havaintojen avulla tarkastellaan myös lumen massatasetta Kuningatar Maudin maalla. Toisena tutkimuskohteena ovat supraglasiaaliset järvet, joita muodostuu sinisen jään alueella Etelämantereen kesässä. Näiden evoluutiota, hydrologiaa sekä ekologiaa tutkitaan Aboan lähialueilla. Järvitutkimukset ovat pääosin perustutkimusta, mutta näiden järvien seuranta auttaa myös tuntemaan paremmin mannerjäätikön ja ilmaston välistä vuorovaikutusta.

Suomi liittyi kansainväliseen Etelämannersopimukseen vuonna 1984. Jäsenyys edellyttää Suomelta Etelämantereella tehtävää tieteellistä tutkimustyötä. Tutkimukset tehdään tulevana kautena pääosin Suomen Aboan-tutkimusasemalta käsin. Tieteellisten hankkeiden vaatimat kenttämatkat rannikolle ja sisämaahan ulottuvat noin 200 kilometrin päähän asemasta.

Lisätietoja:

Retkikunnan johtaja, kehittämispäällikkö Mika Kalakoski, puh. 358 50 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi

Meteorologinen tutkimusIlmatieteen laitosdosentti Timo Vihma, puh. 050 5646 836, timo.vihma@fmi.fitohtori Priit Tisler, puh. 050 415 2868, priit.tisler@fmi.fi

Mannerjäätikön tutkimus:Helsingin yliopisto, Fysiikan laitosprofessori Matti Leppäranta, puh.+358 50 415 4752, matti.lepparanta@helsinki.fitohtorikoulutettava Onni Järvinen, tohtorikoulutettava, puh. +358 44 3740969, onni.jarvinen@helsinki.fi

Etelämannertutkimus: http://www.antarctica.fiScientific Committee on Antarctic Research: http://www.scar.orgKuvia Etelämantereelta: http://media.digtator.fi/digtator//public/1729bd2d5498f48d541749aef2aa78c6/