Tiedotearkisto: 2006

Yhteiskunnan kriisivalmius parempi kuin 20 vuotta sitten

26.4.2006 12:00

Moni asia on tänään toisin kuin 20 vuotta sitten. Tekniikka on kehittynyt, ja kansainvälinen yhteistyö on tiivistynyt. Myös Suomen viranomaiset ovat aiempaa valmiimpia kohtaamaan vakavan säteilyonnettomuuden.

Ydinvoimalaitosten tekniseen turvallisuuteen ja käyttöturvallisuuteen on kiinnitetty Tshernobyl-onnettomuuden jälkeen paljon huomiota kaikkialla maailmassa. Kaikkien, myös Tshernobyl-tyyppisten reaktoreiden, turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Tshernobyl-tyyppisiin reaktoreihin liittyy kuitenkin riskitekijöitä, joita ei todennäköisesti hyväksyttäisi esimerkiksi EU-maissa.

Kansainvälisen yhteistyön tärkeys havaittiin Tshernobyl-onnettomuuden yhteydessä. Ilmoitusmenettelyistä on sovittu kansainvälisesti (IAEA, EU, Pohjoismaat) ja lisäksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Ukrainan kesken. Tiedonvaihtosopimuksia on solmittu EU:ssa ja Itämeren maiden kanssa.

Myös kansalaisten tiedonsaannin tarpeesta on opittu paljon. Nyt valmiustilanteita varten on tehty tiedotussuunnitelmat ja toimintaohjeet. Internet, teksti-tv ja matkapuhelimien massatekstiviestit mahdollistavat täysin erilaisen viestinnän kuin vuonna 1986. Lisäksi viranomaiset voivat antaa hätätiedotteita. Tilannetiedotuksia annettaisiin tilanteen alusta lähtien.

Leviämisennusteet syntyvät nopeasti
Viranomaiset, niin Säteilyturvakeskus kuin Ilmatieteen laitoskin, päivystävät ympärivuorokautisesti. Automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko mittaa säteilyä koko ajan ja on luettavissa reaaliajassa. Säähavaintojen seurantaverkko on myös reaaliaikainen. Kohonneesta säteilytasosta tulee automaattinen hälytys Säteilyturvakeskuksen päivystäjälle ja hätäkeskukseen. Toiminta lähtee käyntiin STUKissa 15 minuutissa. Myös Ilmatieteen laitoksella ryhdytään toimiin hälytyksen tultua.

Hälytyksen ja ensihavainnon tarkistuksen jälkeen alkaa Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen saumaton yhteistyö. Ilmatieteen laitos laskee ilmavirtausten kulkeutumisarviot, joiden avulla pystytään ennustamaan, mihin saastepilvet ovat matkalla. Myös poikkeavan havainnon lähde voidaan saada selville leviämisennustetyökalujen avulla. Valmiuden ylläpitämiseksi leviämislaskelmia tehdään automaattisesti päivittäin Suomen ja lähialueiden ydinvoimaloiden kohdalle.

Kokonaiskuva tilanteesta saadaan nopeasti, sillä sekä valvontaverkot että analysointi- ja mittausmenetelmät ovat entistä tehokkaammat ja nopeammat. Tiedonkulkua kaikkien viranomaisten välillä on parannettu ja testattu.

Suojaustoimia harjoitellaan jatkuvasti
Yhteiskunnan suojaustoimet on suunniteltu ennalta. Suojaustoimia testataan ja harjoitellaan jatkuvasti viranomaisten, pelastustoimen ja muiden toimijoiden välisissä valmiusharjoituksissa, joita järjestetään sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kriisitilanteiden päätöksentekoon on olemassa työkaluja, ja ohjeistukset eri tahoille ovat aiempaa tarkemmat. Kansalaisia opastettaisiin nyt aktiivisemmin mm. säteilyannoksen pienentämiseen. Tieto riskeistä on tarkentunut 20 vuoden kuluessa, joten suositukset ja toimenpiteet ovat kehittyneet. Myös elinkeinoelämän neuvonta on etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu valmiusharjoituksissa.

Erityisryhmiä seurattaisiin tarkemmin kuin muuta väestöä, sillä Tshernobyl opetti, että mm. lapset tarvitsevat erityissuojelua. Joditabletit todettiin hyvin tehokkaiksi erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Tshernobylin vaikutuksia suomalaisiin tarkasteltiin Ympäristön radioaktiivisuus Suomessa - 20 vuotta Tshernobylista -seminaarissa Helsingissä. Seminaarin järjestäjinä olivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio, Säteilyturvakeskus sekä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton Radiokemistien jaos. Symposiumissa muodostettiin kokonaiskuva siitä, mikä on ympäristön säteilytilanne Suomessa ja lähialueilla ja mikä on ionisoivan säteilyn vaikutus mm. ihmisen terveyteen. Seminaariin kokoontui yli sata ympäristön radioaktiivisuuden ja stabiilien isotooppien tutkijaa ja opiskelijaa.

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Tarja K. Ikäheimonen,
Säteilyturvakeskus,
puh. 0400 811 254