Tiedote - Väitös: Liikenne on kaupunki-ilman orgaanisten yhdisteiden merkittävin lähde

Ilmatieteen laitoksen tutkija Heidi Hellén väittelee 7. heinäkuuta. Väitöksessä tutkittiin kaupunki-ilmassa olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), joista osa on haitallisia ihmisen terveydelle. Tutkimuksen mukaan kaupunki-ilmaan vaikutti merkittävässä määrin liikenteen lisäksi myös puun pienpoltto.

Kuva: Nanni Akkola

Heidi Hellénin väitöstyön tavoitteena oli kehittää menetelmiä kaupunki-ilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaamiseen. Samalla työssä määritettiin pääkaupunkiseudun pitoisuustasoja ja arvioitiin erilaisten lähteiden vaikutuksia pitoisuuksiin.Osa tutkimuksen kohteena olevista yhdisteistä on haitallisia ihmisen terveydelle. Tällaisille yhdisteille, kuten esimerkiksi bentseenille, Euroopan Unioni on asettanut vuosikeskiarvolla mitattavan pitoisuusrajan.

Puun poltto merkittävä bentseenin lähdeHaihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin (VOC) kuuluvia yhdisteitä pääsee ilmaan monenlaisista päästölähteistä. Tutkimuksen avulla pystyttiin toteamaan, että puun poltto voi olla merkittävä lähde yhdisteille, joiden tavallisesti ajatellaan tulevan pääasiassa liikenteestä. Yksi tällaisista yhdisteistä on mm. syöpää aiheuttava bentseeni. Heidi Hellén arvioi työssään eri VOC-lähteiden merkitystä erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Tutkimuskohteina olivat sekä Helsingin Kallio että Järvenpäässä sijaitseva pientaloalue. Tutkimustulosten mukaan Helsingissä useimpien yhdisteiden päälähteenä oli liikenne ja kaukokulkeuma. Järvenpäässä liikenteen osuus oli pieni verrattuna kaukokulkeuman, bensiinin ja puun polton osuuksiin.Palaminen, fossiilisten polttoaineiden ja liuottimien käyttö sekä teollisuus tuottavat ilmaan suuren joukon VOC-yhdisteitä, mutta niitä pääsee ilmaan myös luonnosta.

Helsingin ilmassa suurimmat pitoisuudet mitattiin eri yhdisteryhmistä alkaaneilla. Myös aromaattisilla hiilivedyillä (esim. bentseeni ja tolueeni) ja alkeeneilla (esim. eteeni) havaittiin olevan suuri vaikutus paikalliseen ilmakemiaan, jos pitoisuuksia tarkasteltiin reaktiivisuuksien suhteen. Euroopan Unionin asettama raja-arvo (5 mikrogrammaa kuutiometrissä) pitoisuuden vuosikeskiarvolle alittui kuitenkin selkeästi kaikilla mittausasemilla.

VOC-yhdisteisiin kuuluu mm. alkaaneja, alkeeneja, aromaattisia hiilivetyjä, halogeeneja sisältäviä hiilivetyjä ja hapettuneita yhdisteitä. Lähes kaikki VOC-yhdisteet reagoivat ilmassa valon vaikutuksesta. Yhdessä typen oksidien kanssa ne saattavat muodostaa alailmakehässä myrkyllistä otsonia. Ilmassa reagoidessaan orgaaniset yhdisteet muodostavat myös huonommin haihtuvia yhdisteitä, jotka saattavat osallistua uusien hiukkasten muodostukseen tai kasvuun. Pienhiukkasilla tiedetään olevan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Heidi Hellén on syntynyt vuonna 1977 Helsingissä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Pohjois-Helsingin lukiosta. Hellén väittelee 7. heinäkuuta. klo 12 Helsingin yliopiston Kemian laitoksen salissa A129 osoitteessa A.I. Virtasen aukio 1. Vastaväittäjänä on professori Ralf Koppmann Wuppertalin yliopistosta Saksasta. Väitöksen suomenkielinen otsikko on Kaupunki-ilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden lähteet ja pitoisuudet.

Lisätietoja:

Tutkija Heidi HellénPuh. (09) 1929 5481Sähköposti: heidi.hellen@fmi.fi