Tiedotearkisto: 2006

Helsinki Testbedin -säähavaintokampanjan viides jakso alkaa

2.8.2006 12:00

Ilmatieteen laitos ja Vaisala Oyj yhteistyökumppaneineen ovat aloittamassa viidettä jaksoa projektista, jossa tavanomaista tiheämpää säähavaintoihin keskittynyttä mittausverkkoa käytetään määräaikaisissa mittauskampanjoissa. Uusin kampanja keskittyy konvektiivisten ilmiöiden kuten rajuilmojen ja salamoinnin havainnointiin. Kampanjat tuovat tietoa pienen mittakaavan sääilmiöitä koskevan tutkimuksen tarpeisiin.

Kuva: Niklas Sjöblom

Elokuussa vaarallisimpia sääilmiöitä Suomessa ovat yleensä rajuilmat, joihin liittyy voimakkaita sateita, tuulenpuuskia ja salamointia. Tästä tuoreena esimerkkinä ovat vuoden takaiset tapahtumat Yleisurheilun MM-kilpailujen aikana, jolloin kilpailut jouduttiin konvektiivisten rankkasateiden vuoksi keskeyttämään.

Konvektioilmiö aiheuttaa rajuilmoja
Konvektion taustalla ovat aineen lämpötila- ja tiheyserot, joiden takia syntyvä nostevoima saa ilman pystysuuntaiseen liikkeeseen. Nousuliike puolestaan johtaa pilvien ja sateen muodostumiseen. Kesäkaudella syntymekanismi on voimakas, sillä auringon säteilylämmityksen vaikutuksesta maanpinta lämpenee voimakkaasti. Näin syntyy lämpimän ilman alueita, joilta lämmenneet ilmakuplat nousevat ylöspäin ympäröivää ilmaa kevyempinä. Kesällä lämpötilaerot maanpinnan ja ylempien ilmakerrosten välillä korostuvat. Konvektioilmiö tasoittaa näitä eroja. Ilmakuplat jäähtyvät noustessaan, nousu hidastuu ja nostevoima heikkenee kunnes lakkaa kokonaan. Konvektion vaikutuksesta syntyneet sateet voivat olla hyvin rankkoja ja niihin liittyy toisinaan salamointia tai suurikokoisiakin rakeita.

Konvektiopilvissä nousuliikkeet ovat huomattavasti voimakkaampia kuin laaja-alaisissa kerrospilvissä. Kaikkialla maailmassa ukkoshavainnot ovat tärkeitä ihmishenkien ja omaisuuden turvaamisessa. Havaintojen avulla voidaan ryhtyä toimiin, joilla vahinkoja voidaan rajoittaa. Salamahavainnot ovat tärkeitä erityisesti lyhyen aikavälin sääennusteiden teossa sekä varoitusten antamisessa. Tiedon käyttäjiä ja käyttöön liittyviä toimintoja ovat mm. voimalaitokset, voimansiirtoyhtiöt, räjäytystyömaat, vakuutuslaitokset, lentoliikenne, maatoiminnot lentokentillä, palovaarallisten aineiden käsittely, veneily ja muut ulkoilmaharrasteet. Konvektioilmiö tekee muun muassa purjelennon mahdolliseksi.

Konvektiivisten sääilmiöiden esiintyminen
Suomessa ukkoskausi kestää pääosin toukokuusta syyskuuhun. Yleensä elokuun ensimmäisten viikkojen jälkeen rajuilmojen aktiivisuus alkaa nopeasti laskea. Etelä-Suomessa havaitaan vuosittain keskimäärin 16 ukkospäivää (koko maassa 12). Koko Suomessa maasalamoiden vuosittainen kokonaismäärä on noin 150 000, mikä vastaa 0,4 salamaa neliökilometriä kohden.

Rajut ukkoset liittyvät usein suuriin ja pitkäkestoisiin mesoskaalan ukkospilvijärjestelmiin etenkin keski- ja loppukesällä. Ukkosherkimmät ilmamassat tulevat meille yleensä etelästä tai kaakosta. Konvektiivisten sateiden syntyä, liikettä ja päättymistä on helppo seurata tutkakuvien avulla Testbed-projektin www-sivuilla http://testbed.fmi.fi.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
vanhempi suunnittelija
Jani Poutiainen
puh. (09) 1929 4140
jani.poutiainen@fmi.fi

Vaisala Oyj
johtaja, liiketoiminnan kehitys
Jussi Mykkänen
puh. (09) 8949 2207
jussi.mykkanen@vaisala.com