Tiedotearkisto: 2006

Tornion ilmanlaatua heikentää eniten liikenne

1.11.2006 12:00

Ilmatieteen laitos mittasi 1.1.-31.12.2005 välisenä aikana Tornion ilmanlaatua kolmessa tutkimuspisteessä. Tutkimustulosten mukaan liikenne aiheuttaa hiukkasten ja typen oksidien maksimipitoisuudet Tornion keskustassa. Hiukkasten metallipitoisuudet ovat ajoittain koholla Outokummun tehtaiden lähialueilla. Tornion ilmanlaatu ei poikkea hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksien suhteen muista suomalaisista pienistä tai keskisuurista kaupungeista.

Ilmatieteen laitos mittasi 1.1.-31.12.2005 välisenä aikana Tornion ilmanlaatua kolmessa tutkimuspisteessä, jotka sijaitsivat kaupungin keskustassa Länsirannassa, Puuluodossa ja Näätsaaren koululla. Mittausten mukaan Tornion ilmanlaatu ei hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksien suhteen poikkea muista suomalaisista pienistä tai keskisuurista kaupungeista. Haaparannan puolella ilmanlaadun voidaan arvioida olevan melko samankaltainen kuin Torniossa.

Ilmanlaatumittausten tavoitteena oli kartoittaa typen oksidien ja alle 10 mikrometrin kokoisten ns. hengitettävien hiukkasten pitoisuustilannetta ja väestön altistumista näille ilman epäpuhtauksille. Mittauksia tehtiin eri puolilla kaupunkia toisistaan poikkeavissa päästöympäristöissä. Hiukkasnäytteistä määritettiin myös arseenin, metallien ja monirenkaisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Mittauksin pyrittiin saamaan tietoa Tornion ja Haaparannan yleisestä ilmanlaadusta ja sen kehittymisestä viime vuosien aikana sekä ympäristölupavelvollisten laitosten, kuten Outokummun Tornion tehtaiden ja liikenteen vaikutuksesta siihen.

Hiukkaspitoisuuden ohjearvo ylittyi huhti- ja lokakuussa
Ilmatieteen laitoksen mukaan hiukkaspitoisuudet kohosivat Tornion keskustassa merkittävästi huhti- ja lokakuussa, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi. Hiukkaspitoisuuden raja-arvotaso ylittyi keskustassa koko vuoden 2005 aikana 11 päivänä. Varsinaista raja-arvon ylitystä ei kuitenkaan tapahtunut, sillä sallittujen ylitysten määrä on 35 kpl kalenterivuoden aikana. Vuorokausipitoisuuden maksimiarvot olivat huhti- ja lokakuussa noin kaksinkertaisia raja-arvotasoon nähden. Hiukkaspitoisuuden ohje- ja raja-arvot ovat samat Suomessa ja Ruotsissa.

Liikenne ja katupöly aiheuttavat suurimmat ongelmat
Keskustan korkeat hiukkaspitoisuudet johtuivat pääosin liikenteen ja tuulen ilmaan nostamasta katupölystä. Vastaavat ilmanlaatutilanteet ovat yleisiä muissakin maamme kaupungeissa. Hiukkaspitoisuuksia voidaan alentaa ja sitä kautta kaupungin ilmanlaatua olennaisesti parantaa kiinnittämällä huomiota katujen ja teiden puhtaanapitoon ja talviajan hiekoitushiekan poistossa käytettäviin menetelmiin. Puuluodossa ja Näätsaaressa hiukkaspitoisuudet olivat selvästi keskustan arvoja pienempiä.

Typpidioksidin pitoisuuksille asetetut kotimaiset ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet Torniossa vuonna 2005 eivätkä niistä hieman poikkeavat vastaavat ruotsalaiset ilmanlaatunormit. Pitoisuudet olivat kohtalaisen matalia lukuun ottamatta helmi- ja maaliskuussa esiintyneitä melko korkeita vuorokausipitoisuuksia, jotka olivat suurimmillaan noin 70-80 % kotimaisesta ohjearvosta. Typen oksidien pitoisuudet noudattelevat selvästi liikennemäärien ajallista vaihtelua. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöillä ei ollut juurikaan vaikutusta Tornion keskustan typenoksidipitoisuuksiin.

Arseenin, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa "piikkejä" yksittäisinä päivinä
Hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuudet olivat Torniossa keskimäärin suurimmat Puuluodossa. Varsinkin nikkelillä, kromilla ja sinkillä esiintyi yksittäisinä päivinä merkittävästi normaalista tasosta kohonneita pitoisuuksia tuulen ollessa etelän ja lounaan puoleinen eli tuulen käydessä Outokummun tehtaiden suunnasta. Tornion ilmanlaatua ei ole arseenin ja metallien pitoisuuksien osalta mahdollista yksikäsitteisesti verrata muihin Suomen tai Euroopan paikkakuntiin muun muassa erityyppisille metalliteollisuuslaitoksille tyypillisten päästöjen ominaispiirteistä johtuen. Myöskään eri paikkakuntien mittauspisteiden sijaintipaikat suhteessa päästölähteisiin eivät yleensä vastaa toisiaan.

Tornion ilmanlaadun kannalta kiinnostavimmat ja keskeisimmät Outokummun Tornion tehtaiden päästöissä esiintyvät metallit ovat kromi, sinkki ja nikkeli. Sinkki- ja nikkelipitoisuudet Tornion hiukkasissa ovat melko matalia verrattuna eurooppalaisten teollisuusalueiden lähistöillä esiintyviin pitoisuuksiin. Puuluodossa mitatut kromipitoisuudet sen sijaan ovat tyypillisiä myös muualla Euroopassa metalliteollisuusalueiden ympäristöissä. Tornion hiukkasten metallipitoisuuksien kehityksestä ei voi esittää kovin pitäviä päätelmiä, mutta näyttäisi siltä, että hiukkasten kromipitoisuudet olisivat alentuneet ainakin jonkin verran vuoden 1998 keskimääräisiltä tasoilta.

PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat Torniossa keskimäärin korkeimmat Puuluodossa ja ne kohosivat tuulen käydessä pohjois-luoteesta. Korkeimmat pitoisuudet aiheutuivat pääosin mittauspisteen lähistön kiinteistöjen puun poltosta. Myös Näätsaaren PAH-pitoisuudet olivat suuremmat kuin kaupungin keskustassa.

Suosituksia Tornion tulevien vuosien ilmanlaadun seurantaan
Pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat ovat nykytietämyksen mukaan merkittäviä ja niiden pitoisuuksista tulisi hankkia lisää tietoa. Ilmatieteen laitos suosittelee, että Tornion ilmanlaatua mitattaisiin jatkossa viiden vuoden välein. Tällöin tulisi keskittyä alle 10 mikrometrin suuruisten hengitettävien hiukkasten sekä niiden sisältämien metallien pitoisuuksien seurantaan. Lisäksi Ilmatieteen laitos suosittelee alle 2,5 mikrometrin kokoisten ns. pienhiukkasten pitoisuuksien mittaamista ainakin kampanjaluonteisesti jo lähiaikoina.

Outokummun Tornion tehtaiden aiheuttamien metallipäästöjen ympäristökuormituksen selvittämiseksi suositellaan käynnistettäväksi vähintään kolme tarkkailupistettä käsittävät laskeumamittaukset. Typenoksidi- ja rikkidioksidipitoisuuksien tarkkailumittauksiin ei Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden mukaan ole tarvetta Tornion alueella, ellei kyseeseen tule jonkin yksittäisen lähteen päästöjen vaikutusten seuranta.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, kehittämispäällikkö Risto Pesonen,
puh. 050 337 8225
Tornion kaupunki, ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen,
puh. 040 770 3239
Haaparannan kaupunki, ympäristötarkastaja Pekka Hanski,
puh. 0046 70 536 7393
Outokumpu Tornio Works, ympäristöpäällikkö Juha Ylimaunu,
puh. 040 501 8856