Tiedotearkisto: 2007

Hiilidioksidin määrä ilmassa kasvaa kiihtyvää tahtia

11.9.2007 12:00

Helsingissä on koolla 10. - 14. syyskuuta liki sata tutkijaa, jotka kansainvälisessä seurantaohjelmassa mittaavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä eri puolilla maailmaa. Mittaustulosten mukaan hiilidioksidipitoisuudet kasvavat yhä kiihtyvää tahtia.

Kuva: Juha Hatakka. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa.

- Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on ollut kasvussa 1800-luvulta lähtien. Pitoisuuden vuotuinen kasvuvauhti on ollut viime vuosina noin puoli prosenttia vuodessa. Hiilidioksidin kasvu on kuitenkin ollut kiihtymässä 2000-luvulla, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila. Ilmakehään tulevista päästöistä vain puolet jää ilmakehään ja puolet päästöistä sitoutuu hiilinieluihin, joita ovat mm. meret ja metsät. Vuosittain pitoisuuden kasvussa on vaihtelua suursäätilojen ja merivirtojen vaihtelun vaikuttaessa merien ja metsien hiilidioksidinieluihin.

Alkaneella vuosituhannella vuosittaiset ilmakehän pitoisuuden kasvut ovat olleet suurempia kuin aiemmin, mikä viittaa globaalien fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymiseen ja mahdollisesti merien ja ekosysteemien hiilinielujen heikkenemiseen. Tutkijoiden arvioiden mukaan merien ja maalla olevien ekosysteemien hiilinielut heikkenevät ilmaston lämmetessä, jolloin myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa entisestään nopeuttaen ilmastonmuutosta.

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu näkyy myös Suomessa
GAW on WMO:n organisoima, maailmanlaajuinen ilmakehän seurantaohjelma. Se on keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen seurannassa. Ohjelmaan kuuluu 22 asemaa eri puolilla maapalloa. Asemilla seurataan ilmakehän kemiallisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa tapahtuvia pitkäaikaismuutoksia. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa.

Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehtävissä mittauksissa. Mittauksissa erottuu myös selkeästi hiilinielujen tärkeä merkitys.
- Pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi erottuu mittaussarjassa selvästi. Pallaksella on nähtävissä, että erityisesti metsät sitovat kesällä paljon hiiltä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka joka kesä pitoisuus laskee, seuraavan talven ja syksyn aikana pitoisuudet nousevat entistäkin korkeammaksi, Tuomas Laurila toteaa.
Arktisesta alueesta ollaan erityisen huolestuneita, koska ilmaston lämmetessä ekosysteemit todennäköisesti eivät pysty täysin seuraamaan muutoksen vauhtia ja niiden hiilensidontakyky heikkenee. GAW-ohjelman mittausverkoston tarkoilla ilmakehän pitoisuusmittauksilla pyritäänkin selvittämään, hiilen sitoutumisen määrää alueellisesti ja siten saamaan selville, mitkä tekijät vaikuttavat ekosysteemien hiilensidontakykyyn.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n kasvihuonekaasujen mittausverkon, Global Atmosphere Watch (GAW), 90 asiantuntijaa ovat parhaillaan koolla Helsingissä. Tutkijat tarkastelevat globaalin mittausverkon tarkkuutta, tutkivat mahdollisuuksia sen kehittämiseksi ja laativat ohjeita hyville mittaustavoille. Kokousta isännöi Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila, puh. (09) 1929 5510, 050 367 1305
14th WMO/IAEA Meeting of Experts on Carbon Dioxide, Other Greenhouse Gases, and Related Tracer Measurement

Esimerkki Mauna Loan mittauksista