Tiedote - Kuolan ilmansaasteet leviävät itätuulilla Lappiin

Kuolan alueen metallisulattojen rikkipäästöt ovat pienentyneet 1980-luvulta lähtien. Päästöt ovat kuitenkin yhä suuremmat kuin koko Suomen rikkipäästöt yhteensä. Suomen Lapissa rikkidioksidipitoisuudet kasvavat itätuulilla jopa monikymmenkertaisiksi. Kuolan laitokset päästävät ilmaan myös suuria määriä metalleja, etenkin kuparia ja nikkeliä.

Kuva: Jussi Paatero.

Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Lapin ympäristökeskus sekä Helsingin yliopisto ovat vuosina 2005 - 2007 selvittäneet Kuolan alueen metallurgisen teollisuuden ilmansaasteiden leviämistä ja ympäristövaikutuksia Kuolan alueella ja Suomen Lapissa.

Ilmatieteen laitos on mitannut Raja-Joosepissa Itä-Lapissa ilman rikkidioksidipitoisuutta vuodesta 1992 lähtien. Mittausten mukaan itätuulilla pitoisuudet ovat kasvaneet jopa monikymmenkertaisiksi länsituulten aikana mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Muualla Suomessa ei kaupunkien ulkopuolisilla tausta-alueilla näin korkeita rikkidioksidipitoisuuksia havaita koskaan. Nämä pitoisuuspiikit ovat kuitenkin yleensä hyvin lyhytaikaisia, sillä Suomessa länsituulet ovat vallitsevia. Euroopan unionin asettamia raja-arvoja ilman rikkidioksidipitoisuudelle ei ole kuitenkaan rikottu.

Kuolan rikkipäästöjen vaikutus on havaittavissa jopa Länsi-Lapissa asti, sillä Pallaksella ilman rikkidioksidipitoisuus on itätuulilla neljä kertaa isompi kuin länsituulilla. Itärajan läheisyydessä itätuulilla myös raskasmetallien pitoisuus ilmassa kasvaa. EU:n asettamaa tavoitearvoa ilman nikkelipitoisuudelle ei ole tutkimusjakson aikana ylitetty.

Marjojen raskasmetallipitoisuudet Lapissa pieniäMetsäntutkimuslaitos on kerännyt Itä-Lapista koealoilta marja- ja sieninäytteitä, joista on mitattu niiden sisältämät raskasmetallit. Mittauksia on tehty myös Venäjän puolelta kerätyistä näytteistä yhteistyössä Venäjän Tiedeakatemian alaisen Kuolan tiedekeskuksen kanssa. Tulokset osoittavat, että Suomen puolella marjoissa on hyvin vähän raskasmetalleja. Sen sijaan Venäjän puolella lähellä teollisuuslaitoksia kerätyissä näytteissä oli varsin korkeita raskasmetallipitoisuuksia.

Suomen vesistöjen tilanne parantunut jatkuvastiLapin ympäristökeskuksella on ollut käynnissä laaja vesistöjen tilan pitkäaikainen seurantaohjelma. Projektissa näkyy vesistöjen parantunut tila. Itä-Lapissa keskimääräinen järviveden sulfaattipitoisuus on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien laskussa. Useat järvet ovat palautuneet lähes luonnontilaiseksi rikkipitoisuuden suhteen.

Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio on tutkinut yhteistyössä Kuolan tiedekeskuksen kanssa Kuolan metalli- ja kaivosteollisuuden päästöjen vaikutusta alueen toiseksi suurimman järven Umbozeron tilaan. Järveen vaikuttavat suoraan sen rannoilla olevan kahden kaivoksen jätevesipäästöt sekä Kuolan suurten metalliteollisuuslaitosten, erityisesti Nikelin ja Montshegorskin sulattojen, päästöt ilmakehään.

Umbozero-järvestä otettiin vuosina 2005 - 2007 runsaasti vesi-, pohjasedimentti- ja kalanäytteitä ja niistä määritettiin raskasmetallipitoisuudet. Tutkittuja metalleja olivat erityisesti kupari, nikkeli, lyijy, kadmium, elohopea ja arseeni. Niiden pitoisuuksien havaittiin selkeästi kasvaneen Umbozerossa, joskin tasot olivat melko alhaiset verrattuna Kuolan saastuneimpiin järviin, kuten Imandra-järveen.

Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen tutkimustoiminta on keskittynyt Itä-Lapissa lähellä Venäjän rajaa sijaitsevalle Värriön tutkimusasemalle. Siellä toimiva SMEAR I -kenttäasema muodostaa merkittävän ilmakehän fysiikka ja kemiaa ja metsän toimintaa mittaavan laitteistokokonaisuuden. Asemalla on tutkittu erityisesti ilmakehän pienten aerosolihiukkasten lukumäärää, pitoisuutta ja niiden muodostumisprosesseja. Hiukkasilla on tärkeä ja osin yksityiskohdiltaan vielä tuntematon rooli ilmastonmuutoksessa. Lisäksi asemalla tutkitaan kaasumaisten ilman epäpuhtauksien määriä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Loppuseminaari 10. joulukuutaProjekti on osa Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmaa, ja sen on rahoittanut ympäristöministeriö. Projektin loppuseminaari järjestetään 10. joulukuuta klo 10 alkaen Metsäntutkimuslaitoksella Rovaniemellä osoitteessa Eteläranta 55. Tiedotusvälineiden edustajilla on vapaa pääsy seminaariin.

LisätiedotDos. Jussi Paatero, Ilmatieteen laitospuh. 0500 441 560Dos. John Derome, Metsäntutkimuslaitospuh. 050 391 4552Prof. Jukka Lehto, Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriopuh. (09) 191 50141Vesienhoidon päällikkö Jari Pasanen, Lapin ympäristökeskuspuh. 040 518 748Prof. Timo Vesala, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitospuh. (09) 191 50862