Tiedote 21.3.2008

Tiedote - Säähavainnot ovat turvallisuutta lisäävien sääpalvelujen perusta

Eri puolilla maailmaa tehtävät säähavainnot ovat turvallisuutta lisäävien sääpalvelujen perusta. Havainnot tuovat turvallisuuden lisäksi suurta tieteellistä ja sosio-ekonomista hyötyä. Suomessa sääpalveluihin sijoitetun rahan arvioidaan palautuvan yhteiskunnalle takaisin viisinkertaisena. Säähavainnot on nostettu tämän vuoden Maailman ilmatieteen päivän teemaksi.

Kuva: WMO

Suomen säähavaintoverkko kattavaSuomen säähavaintoverkko on maailman mittakaavassa kattava ja erittäin laadukas. Suomessa tehdään havaintoja 550 paikassa. Säätutkia Suomessa on kahdeksan ja sääluotauksia tehdään kolmella paikkakunnalla. Havainnot tuotetaan jo lähes automaattisesti ja havaintoja saadaan yhä reaaliaikaisemmin. Satelliittien avulla saatavia havaintoja hyödynnetään jatkuvasti enemmän.Kansalliset meteorologiset organisaatiot tuottavat havaintotietoa kansainvälisesti tehtävään myös sään ja ilmaston tutkimukseen. Myös Suomen Ilmatieteen laitos lähettää Maailman ilmatieteen laitoksen jäsenmaiden käytössä olevaan verkostoon tunnin välein säähavaintosanomia yli sadalta Suomen havaintoasemalta.WMO edistää säähavaintotietojen ja -tuotteiden vapaata vaihtamista jäsenmaiden kesken. Merkittävä yhteistyön muoto on maailmanlaajuinen säävalvontajärjestelmä, World Weather Watch. Ohjelma koordinoi havainto- ja tietoliikennejärjestelmiä ja luo edellytykset kansainvälisten havaintojen vaihtoon reaaliaikaisesti. Tämä mahdollistaa koko sääpalvelutoiminnan.

Havainnot tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen seurannassaMaailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n alainen erityisjärjestö. Maailman ilmatieteen päivän tiedonannossa WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud toteaa, että juuri tarkkojen havaintojen pohjalta on voitu selkeästi todeta maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen. Hän korostaa, että IPCC:n neljännen arviointiraportin tiedot perustuvat viime vuosikymmeninä tehtyihin havaintoihin sekä ilmaston lämpenemisestä että kasvihuonepäästöjen lisääntymisestä.Michel Jarraud muistuttaa, että monilla ilmastonmuutoksesta eniten kärsivillä kehitysmailla on huomattavia vaikeuksia ylläpitää omia havaintoverkostojaan. Tieteellinen tutkimus, ilmaston seuranta ja ennustaminen ovat keinoja, joilla voidaan suojautua sään ja ilmaston aiheuttamilta tuhoilta myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Michel Jarraudin tiedonanto Maailman ilmatieteen päivänä 23.3.2008