Tiedote - Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita
Kuva: Emilia Mänttäri
Sadeaineistosta selvitettiin erittäin harvinaisten ja pienialaisten rankkasateiden toistuvuutta sekä laskettiin, milloin sade on voimakkaimmillaan ja kuinka pitkään yleensä sataa tai on poutaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten vesisateiden. Hankkeessa arvioitiin matemaattisten mallien avulla, miten rankkasateiden kasvu vaikuttaisi taajamissa esiintyviin tulviin. Rankimmat sateet ajoittuvat kesään myös ilmaston muuttuessa.
Tämänhetkisen arvion mukaan touko-syyskuun rankimmat vuorokausisateet kasvavat keskimäärin 10-30 % ja kuuden tunnin maksimisateet arviolta 15-40 %. Paikalliset erot voivat kuitenkin olla suuria, ja lisäksi muutoksen suuruuteen vaikuttaa tulevien kasvihuonekaasupäästöjen määrä. Ilmaston muuttuessa yli 100 mm:n suuruisia vuorokausisademääriä havaittaneen aiempaa useammin.
Tulvariskit kasvavat
Suomalaisista noin 80 % asuu kaupungeissa, joissa asvaltoitujen ja muiden vettä läpäisemättömien alueiden määrä kasvaa. Tällöin taajamien ojien ja purojen virtaamat lisääntyvät rankkasateella voimakkaasti. Rakennettujen alueiden sadevesien viemäröintiä on vaikea tehostaa, joten tulvavahinkojen riski kasvaa. Rankkasateet ovat ennalta arvaamattomia, ja niiden aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat nykyisin lähes yhtä suuria kuin jokitulvien.
Porissa satoi elokuussa 2007 kolmen tunnin aikana yli 100 millimetriä. Vahingot olivat noin 20 miljoonaa euroa. Nyt saatujen tulosten perusteella tällaisen sateen esiintyminen on erittäin harvinainen ilmiö. Porissa sateen intensiteetti oli yli 5 mm minuutissa, mutta ilmaston muuttuessa se voisi olla jopa 8 mm minuutissa. Tutkimuksessa arvioitiin, miten tällainen sadetapaus vaikuttaisi tarkastellulla Espoon koealueella. Sadannan 20 %:n kasvu kaksinkertaistaisi tarkastellulla viemärilinjalla sadevesikaivoista kaduille purkautuvan vesimäärän.
Rankkasade ja taajamatulva -hanke toteutettiin vuosina 2005-2008. Siihen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Teknillinen korkeakoulu. Päärahoittajina olivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.
Lisätietoja:
Yli-insinööri Markku Ollila, SYKE puh. 040 533 2893, markku.ollila@ymparisto.fiVanhempi tutkija Jarmo Koistinen, Ilmatieteen laitos, puh. (09) 1929 3618, jarmo.koistinen@fmi.fiYliarkkitehti Aulis Tynkkynen, ympäristöministeriö puh. 0400 143 969, aulis.tynkkynen@ymparisto.fi