Tiedote - Kesä tavanomaista viileämpi ja sateisempi

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuusta elokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli maan eteläosassa 14...16, maan keskiosassa, Oulun läänissä sekä Etelä-Lapissa 12..14 sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa 10...12 astetta. Kesä oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna tavallista viileämpi. Suuressa osassa maata kesän keskilämpötila oli runsaan asteen tavanomaista alempi. Ainoastaan maan lounaisimmassa osassa keskilämpötila oli jonkin verran tavanomaista korkeampi.Kesän ylin lämpötila, 29,7 astetta, mitattiin 6. kesäkuuta Kiikalassa ja kesän alin lämpötila, -4,7 astetta, 10. kesäkuuta Sallan Naruskassa. Hellepäiviä havaittiin eniten Turun Artukaisissa, jossa niitä oli 11 kappaletta. Maan länsiosassa oli kesän aikana 5 - 10 hellepäivää, mikä on noin puolet pitkäaikaisesta keskiarvosta. Monin paikoin maan itä- ja pohjoisosassa sekä saaristoalueilla ei kesän aikana ollut ainuttakaan hellepäivää, mikä on harvinaista.

Kesän sademäärissä suuria erojaIlmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesän sateisuudessa oli maan eri osien välillä suuria eroja. Kesän aikana satoi suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän. Suurimmat sademäärät kertyivät osassa Satakuntaa, Pirkanmaan pohjoisosasta Oulun eteläpuolelle ulottuvalla alueella sekä Itä-Lapissa Sallan tienoilla, joissa sadetta kertyi yli 300 millimetriä. Eniten eli 399 millimetriä satoi Ikaalisissa. Runsassateisilla alueilla satoi yleisesti yli puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.Tavanomaista vähemmän satoi Kanta-Hämeessä, Länsi-Uudellamaalla, lounaisrannikolla, Porin tienoilla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Koillis-Lapissa. Suurin vuorokautinen sademäärä 72 mm mitattiin 18. elokuuta Ilomantsin Naarvassa. Aurinko paistoi eniten Korppoon Utössä, jossa auringonpaistetunteja kertyi 866. Vähiten auringonpaistetta eli 373 tuntia oli Utsjoen Kevolla. Auringonpaistetuntien määrä jäi varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, paikoin jopa alle puoleen tavanomaisesta. Ainoastaan maan lounaisimmassa osassa päästiin lähelle tavanomaisia arvoja.Kesäkuukausien salamointi jakautui melko tasaisesti koko maahan, ja salamoiden kokonaismäärä runsaat 61 000 on vähän alle puolet keskiarvosta. Tämä on neljäs peräkkäinen kesä, jolloin salamamäärä ylti enintään puoleen keskiarvosta. Ukkospäiviä oli keskimäärin 8,6 kpl, kun tavanomainen määrä on 10,5 kpl.

Elokuu koko maassa tavanomaista viileämpiElokuun 2008 sää oli koko maassa tavanomaista viileämpi maan etelä- ja keskiosassa sekä Itä-Lapissa yleisesti tavanomaista sateisempi. Kuukauden keskilämpötila oli maan eteläosassa 15 asteen tienoilla, maan keskiosassa ja Oulun läänin länsiosassa 12...14 astetta, Oulun läänin itäosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa 10...12 astetta ja Pohjois-Lapissa 8...10 astetta. Lukemat ovat kaikkialla pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Suurin poikkeama oli maan keski- ja pohjoisosassa, jossa oli monin paikoin 0,5...1,0 astetta normaalia viileämpää.Kuukauden ylin lämpötila 27,8 astetta mitattiin 1. päivänä Suomusjärvellä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kuukauden alin -2,1 astetta mitattiin 31. päivänä Enontekiön Näkkälässä.Sadetta tuli eniten Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä osassa Pohjois-Karjalaa ja Itä-Lappia, jossa sitä kertyi yleisesti yli 120 millimetriä. Eniten satoi Kokemäen Peipohjassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi 233 millimetriin. Suhteellisesti eniten satoi Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Itä-Lapissa, jossa vettä kertyi paikoin kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden.Suurin elokuussa mitattu vuorokautinen sademäärä 72 mm havaittiin 18. päivänä Ilomantsin Naarvassa. Kuukauden puolivälissä mitattiin myös muutamilla muilla paikoilla poikkeuksellisen suuria sademääriä, joissa sademäärä ylitti 50 mm.Elokuussa Suomessa paikannettiin noin 24 000 salamaa, mikä on 3/4 keskiarvosta. Salamointi jakautui pääasiassa etelä-, länsi- ja itäosiin sekä Oulun-Kainuun seudulle niin, että maan keskiosa jäi vähille ukkosille. 18. elokuuta Suomessa paikannettiin yli12 000 salamaa, mikä on kesän ennätysvuorokausi. Ennätys jää kuitenkin vielä melkein puoleen viime vuosien ennätyksistä. Ukkospäiviä oli keskiäärin 1,9, kun tavanomainen määrä on 2,6.

Kulunut kesä haasteellinen sääennusteilleKulunut kesä oli tavallista haasteellisempi tietokoneilla ajettaville sääennustusmalleille, joihin sääennusteet nykyisin pääosin perustuvat. Suomeen ei ole kesällä muodostunut pitempiaikaisia korkeapaineita, ja matalapaineet ovat olleet pieniä ja nopealiikkeisiä. Tällaisessa säätyypissä ennusteet tarkentuvat vasta paria päivää aikaisemmin. Näin pidemmät ennusteet kärsivät etenkin sateita koskevista ajoitus- ja paikkavirheistä.

Menneenä kesänä Ilmatieteen laitoksen vuorokauden sade- ja lämpötilaennusteiden osuvuus on vaihdellut paikkakunnasta riippuen 80 prosentin molemmin puolin. Vuotta aiemmin osuvuudet olivat hieman parempia. Ennusteiden osuvuudet koko alkuvuoden aikana ovat olleet viime vuoden tasolla.

Pitkät aikasarjat osoittavat, että sääennusteet parantuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Nykyisin esimerkiksi kahden vuorokauden lämpötilaennusteiden ennustevirhe on keskimäärin samalla tasolla kuin puolen vuorokauden mittaisten ennusteiden 1980-luvulla. Ilmatieteen laitos seuraa ennusteiden laatua jatkuvasti osana ennustusmenetelmien tieteellistä kehitystyötä.

Lisätietoja:

Säätilastot: Ilmastopalvelu, 0600 1 0601 (3,01e/min+pvm)Elokuun säätilastotKesän säätilastot