Tiedote - Vuodenaikaisennusteiden käytettävyys vielä alhainen

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitos korostaa, että pitkäaikaisennusteita ei tule tulkita samalla tavoin kuin lyhyen aikavälin ennusteita. Pitkissä ennusteissa arvioidaan esimerkiksi, onko ajanjakson lämpötila tai sademäärä saman ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ylä- vai alapuolella. Tyypillisesti kolmen kuukauden aikana säässä voi esiintyä suuriakin vaihteluita. Kahden tai kolmen viikon mittaisia sääennusteita voidaan kuitenkin hyödyntää useissa erilaisissa sääriippuvaisissa käyttötarkoituksissa. Sääennusteen käyttöarvo heikkenee voimakkaasti pidemmissä ajanjaksoissa, jolloin myös mahdollisia soveltamisaloja on vähemmän.

Pitkien ennusteiden käytettävyyteen vaikuttavat mm. vuodenaika, säätyyppi, maantieteellinen sijainti sekä korkeus ilmakehässä. Esimerkiksi tropiikissa kuukausien mittaisia ennusteita voidaan hyödyntää jo nykyisin huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Vuodenaikaisennusteet ovat olleet tropiikissa laadukkaita, ja niiden käytöllä on saatu huomattavia parannuksia maataloustuotantoon kehitysmaissa. Myös korkealla ilmakehässä kulkevien lentokoneiden reittiennusteita laadittaessa pitkien ennusteiden käyttöarvo on parempi kuin vastaavan ajanjakson sade-ennuste maan pinnalla. Pitkät ennusteet voivat toimia myös ilmastonmuutoksen varautumisen työkaluna.

Esitystapaa kehitetään ammattikäyttäjien kanssaTietokone-ennusteilla ei kyetä ilmakehän kaoottisen luonteen vuoksi ajoittamaan sadealueiden tarkkoja liikkeitä kuin muutaman viikon päähän. Siksi ennusteen esittämistapaa on muutettava vastaamaan paremmin jokaista käyttötarkoitusta. Pitkiä ennusteita ei koskaan käytetä yksittäisen päivän sään ennustamiseen. Käytännössä kyse on ns. todennäköisyysennusteesta, jolla voidaan hahmottaa tulevaa säätyyppiä.- Ilmatieteen laitos seuraa sekä kuukausiennusteita että kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteita ja tutkii niiden laatua ja käytettävyyttä Suomessa. Kehitämme pitkien sääennusteiden käytettävyyttä yhdessä sään ammattikäyttäjäryhmien kanssa, sää- ja turvallisuuspalvelun johtaja Juhani Damski kertoo.

Kesä 2008 haasteellinen pitkille ennusteilleEuroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, ECMWF:n, toukokuun puolivälissä tekemä ennuste arvioi, että kesästä 2008 tulisi Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi. Sade-ennusteeseen tietokoneet eivät antaneet mainittavaa poikkeamaa tavanomaisesta.- Todellisuudessa kesän keskilämpötila jäi aivan maan lounaisinta osaa lukuun ottamatta tavanomaista alemmaksi. Sadetta kertyi suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän, Juhani Damski toteaa.

Syksystä tulossa kuiva?Syksyksi tietokone-ennusteet lupaavat melko tyypillistä syyssäätä sekä lämpötilan että sateisuuden osalta. Kuukauden keskilämpötilat jäisivät maan kaakkoisosassa tavanomaista alemmaksi, mutta muualle maahan ei ennusteta mainittavaa poikkeamaa pitkäaikaisesta keskiarvosta. Sademäärän arvioidaan jäävän suurimmassa osassa maata tavanomaista pienemmäksi. Ennustetta tulkittaessa on kuitenkin syytä muistaa, että jakson aikana sää voi vaihdella paljon.

Sääennusteet tarkentuvat aina ennustepituuden lyhentyessä, ja myös lyhyitä ennusteita kehitetään myös jatkuvasti. Muutamien päivien pituisissa ennusteissa osuvuudet ovatkin kehittyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana.

Lisätietoja:

viestintä, puh. (09) 1929 2231