Tiedote - Raesateet yleisiä viime kesänä
Kuva: Kim Frisk
Ilmatieteen laitokselle tulleiden havaintojen mukaan rakeita satoi 42 päivänä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Huomionarvoista oli myös se, että joillakin paikkakunnilla raesateita esiintyi useita kertoja kesän aikana. Raehavaintoja saatiin yhteensä noin 175.
Suuria, halkaisijaltaan yli 2 senttimetrin kokoisia, rakeita havaittiin 8.6.-20.8. välisenä aikana kaikkiaan 47 tapausta, 20 eri päivänä. Suuria rakeita sataa keskimäärin 6-8 päivänä kesässä, ja erillisiä tapauksia on keskimäärin 9-12. Vuosien välinen vaihtelu on melko suurta.Suurimmat viime kesänä havaitut rakeet olivat 6,5 cm kokoisia. Raesateiden vahingollisuuden kannalta merkittävin tekijä on juuri rakeiden läpimitta eli halkaisija. Tavallisesti suurin osa rakeista on kooltaan pieniä ja vain noin 10 prosentissa tapauksista rakeiden halkaisija ylittää 4 cm. Suurimmat Suomessa havaitut rakeet ovat olleet halkaisijaltaan noin 8 cm. Jättirakeet satoivat Lappeenrannassa elokuussa 1968 ja Keuruulla heinäkuussa 1972.
Voimakkaimmista kuuroista aiheutui vahinkojaLämmin huhti-toukokuun vaihde maan eteläosassa aloitti kesän ukkos- ja raekauden hieman tavanomaista aiemmin. Toukokuun 4. päivänä syntyi Uudenmaan sisämaahan ukkoskuuroja, joiden yhteydessä satoi pieniä jäärakeita. Käytännössä raekausi käynnistyi kunnolla vasta kesäkuun 8. päivänä, jolloin havaittiin ensimmäiset suuret rakeet Kaakkois-Suomessa.Heinäkuun 2. päivänä kehittyi Savon alueelle voimakkaita ukkoskuuroja. Suonenjoella raekuuro oli varsin ankara, sillä noin 15 minuuttia kestänyt kuurosade sai maan paikoin täysin valkoiseksi, suurimmillaan 4 cm kokoisista rakeista. Rakeet vaurioittivat paikallisia mansikkaviljelmiä, rikkoivat valokatteita sekä tekivät autojen peltipinnoille suuria lommoja.Eniten rakeita havaittiin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla 1. elokuuta. Suurimmat noin 5 cm kokoiset rakeet satoivat Askolassa ja Monninkylässä lähellä Porvoota aiheuttaen mittavia viljelyvahinkoja ja autojen peltivahinkoja. Raesade oli paikoin niin raju, että liukkaan raesohjon poistamiseksi tieltä jouduttiin käyttämään aurauskalustoa.Pohjois-Savon Leppävirralla satoi 12.8. yli 5 cm kokoisia rakeita. Aamuyöllä 18.8. Varsinais-Suomen Oripäässä havaittiin 6,5 cm kokoinen jääkappale, joka oli samalla myös viime kesän suurin havaittu rae.
Rakeet yleisiä ukkosten yhteydessäRakeet tarvitsevat syntyäkseen voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, joita kehittyneissä kuuro- ja ukkospilvissä esiintyy. Nousuvirtaukset kuljettavat kehittyvät raealkiot pilven yläosiin ja siellä ne jäätyvät sekä kiinteytyvät kylmissä lämpötiloissa. Pilven yläosassa nousuvirtaus heikkenee, jolloin pienet rakeet alkavat pudota ja kasvaa kokoa keräämällä pinnalleen kosteutta alemmista ilmakerroksista. Pienet rakeet ehtivät sulaa jonkin verran ennen kuin ne putoavat maanpinnalle, mutta suuret rakeet eivät ehdi sulaa juuri lainkaan suuremman putoamisnopeutensa takia.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, jari.tuovinen@fmi.fi