Tiedote 6.11.2013

Kasvihuonekaasupitoisuudet jatkoivat nousuaan uudelle ennätystasolle

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat vuonna 2012 jälleen korkeimpaan mitattuun arvoonsa, ilmenee WMO:n vuosittaisesta kasvihuonekaasuraportista.
Kuva: Timo Lindholm

WMO:n kasvihuonekaasuraportin (Greenhouse Gas Bulletin) mukaan hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä oli viime vuoden aikana korkeampi kuin keskimääräinen kasvutahti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

WMO:n mukaan teollisen ajan alusta, eli vuoden 1750 jälkeen, ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 41 prosentilla ja metaanin 260 prosentilla. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin puolet ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään ja loppuosa on sitoutuu valtameriin ja maanpäälliseen biosfääriin. ”Pelkkä ilmaston lämpeneminen ei anna koko kuvaa tapahtuvasta muutoksesta, vaan myös meret lämpenevät ja muuttuvat ominaisuuksiltaan”, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen toteaa.

Suuret pitoisuudet järkyttävät luontaista ilmakehän tasapainoa

Viime vuonna hiilidioksidipitoisuudet ylittivät kuukausitasolla symbolisen 400 ppm:n rajan monella Global Atmosphere Watch -verkostoon kuuluvalla arktisella asemalla. Myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla ylitettiin 400 ppm:n taso kevättalvella 2012.

”Havainnot korostavat sitä, että kasvihuonekaasut järkyttävät ilmakehän luontaista tasapainoa ja niillä on tärkeä merkitys planeettamme lämpenemisessä”, WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. IPCC:n 5. arviointiraportissa todettiin, että mm. hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ovat nousseet ennennäkemättömälle tasolle verrattuna viimeisiin 800 000 vuoteen. Jos tahti jatkuu nykyisellä vauhdillaan, globaali lämpötila saattaa nousta 4,6 asteella vuosisadan loppuun mennessä teollisen ajan alkuun verrattuna. Nousulla tulee olemaan katastrofaalisia seurauksia, Jarraud toteaa.

Suomessakin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu havaittu

WMO:n Global Atmosphere Watch -verkosto (GAW) kattaa yli 50 maata ja tuottaa tarkkoja mittaustuloksia, jotka luovat pohjan sille, kuinka ymmärrämme kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä niiden lukuisia lähteitä, nieluja ja ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia muutoksia.

Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW -ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW -mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehdyissä mittauksissa, jossa nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa. ”Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä”, Ari Laaksonen kertoo. GAW -asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Ari Laaksonen, puh. 040 513 7900, ari.laaksonen@fmi.fi

www.ilmasto-opas.fi

WMO:n tiedote kokonaisuudessaan:http://www.wmo.int/pages/mediacentre/press