Tiedotearkisto: 2009

Kesän ukkoskausi alkanut normaalisti

22.6.2009 6:00

Kun talven jälkeen ilmat lämpenevät, myös ukkosten määrä kasvaa. Ukkoskausi on alkanut tänä kesänä normaalisti. Toukokuussa 2009 paikannettiin Suomessa noin 7000 maasalamaa, mikä on hyvin lähellä pitkän jakson keskiarvoa. Suurin osa salamoista paikannettiin 21. - 24.5. Kesäkuun alkupäivinä ukkostoiminta oli hyvin vaisua, mutta 13. - 14.6. Suomen yli kaakosta edenneessä ukkosalueessa oli runsasta salamointia; salamoita paikannettiin noin 6000.

Kuva: Eero Salonen

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Ukkoskausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000:sta salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Itä- ja Keski-Suomessa ukkostaa eniten
Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja keskiosiin, Lapin sekä rannikkoseutujen jäädessä hieman vähemmälle. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta. Keskimääräinen salamatiheys (salamoita pinta-alayksikköä kohti) on noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Määrä on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Esimerkiksi elokuun 22. päivän pääkaupunkiseudun ukkonen vuonna 2007 kestää hyvin vertailun eteläisempiin maihin.

Ukkonen voi olla myös vaarallinen
Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita. On siis ymmärrettävää, että ilmiöön liittyy pelkoa. Suoranaiseen pelkoon ei kuitenkaan ole mitään syytä, kunhan muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle. Esimerkiksi puun alle ei tule mennä sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot kytkeä pois jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet, kuten tietokoneet, eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.

Ilmatieteen laitos kerää havaintoja salaman iskemistä puista

Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun saamien vaurioiden laatuun. Mahdollisimman tarkat havainnot valokuvien kera puusta ja sen ympäristöstä ovat erityisen tärkeitä. Suomi tarjoaa runsasmetsäisenä maana tutkimukslle hyvät edellytykset. Havainnot voit lähettää havaintolomakkeen kautta: Havaintolomake

Lisätietoja:

Tapio Tuomi, puh. (09) 1929 4667, tapio.tuomi@fmi.fi
Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi

Perustietoa ilmasähköstä