Tiedotearkisto: 2013

Väitös: Ilmakehämallien avulla tarkempia koivun siitepölyennusteita

19.11.2013 9:00

Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo väittelee koivun siitepölyn päästön ja leviämisen ennustamisesta ilmakehämalleilla.

Kuva: Pilvi Siljamo

Kuva: Pilvi Siljamo

Ilmakehämalleihin perustuvat siitepölyennusteet mahdollistavat sekä ajallisesti että paikallisesti aikaisempaa tarkemmat siitepölyennusteet sekä siitepölyn kaukokulkeumaepisodien ennustamisen. Ennen tämän mallin kehittämistä kauempaa leviävien siitepölyjen ennustaminen oli lähes mahdotonta. Myös monissa tutkimussovellutuksissa, esimerkiksi geenivirtatutkimuksissa tai arvioitaessa siitepölypitoisuuksia tulevaisuuden ilmastossa, siitepölyn leviämistä kuvaava malli voi olla avuksi.

Koivun siitepölyä läheltä ja kaukaa

Koivu on tärkein siitepölyallergian aiheuttaja Pohjois-Euroopassa. Lähes joka kevät Suomessa havaitaan koivun siitepölyä jo ennen paikallisen kukinnan alkua. Toisinaan määrät ovat niin suuria, että ne aiheuttavat oireita allergisille. Väitöskirjassa on selvitetty, mistä siitepölyä Suomeen kulkeutuu. Väitöksessä on kehitetty myös ilmakehämalleihin eli leviämismalleihin ja säänennustusmalleihin perustuva ennustussysteemi koivun siitepölyn päästölle, kulkeumalle ja pitoisuuksille Euroopassa.

Yleensä siitepölyä kulkeutuu Suomeen muutamia päiviä, toisinaan jopa viikkoja ennen kuin koivut kukkivat Suomessa. Tyypillisesti tällainen kaukokulkeutunut siitepöly on lähtöisin etelästä Baltiasta, mutta todella korkeat pitoisuudet tulevat Venäjän laajoista koivikoista kaakosta. Joissakin harvemmissa tapauksissa pienempiä määriä siitepölyä voi kulkeutua Ruotsista, Puolasta tai jopa Saksasta saakka.

Ilmakehämallit apuna siitepölyennusteita laadittaessa

Ilmakehämallien käyttö siitepölyennusteita laadittaessa on uutta. Väitöskirjatyössä kehitetty siitepölypitoisuuksien ennustussysteemi perustuu aineen leviämistä ilmakehässä kuvaavaan Ilmatieteen laitoksen SILAM-malliin. Säätiedot siitepölyn päästön ja leviämisen laskemista varten malli saa säänennustusmalleista. Varsinainen haaste siitepölypitoisuuksien arvioimista varten oli kuitenkin siitepölypäästön kannalta tärkeiden tekijöiden, kuten koivukartan laatiminen sekä koivun kukinnan alkamisen ennustaminen koko Euroopan alueelle. Lisäksi työssä on kuvattu siitepölyn vapautuminen norkoista. Siitepölyn ennustussysteemin tulosten luotettavuutta ja koivun silmun ja lehden puhkeamishavaintojen edustavuutta on arvioitu Euroopassa.

Tutkija Pilvi Siljamo on opiskellut Länsi-Porin lukiossa ennen filosofian maisterin opintoja Helsingin yliopistossa. Hän väittelee perjantaina 22. marraskuuta klo 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Ilmatieteen laitoksen auditoriossa, osoitteessa Erik Palménin aukio 1, Helsinki.

Vastaväittäjänä toimii Allergy UK:n tieteellinen johtaja professori Jean Emberlin ja kustoksena professori Heikki Järvinen. Meteorologian alaan kuuluvan väitöskirjan englanninkielinen otsikko on ”Numerical modelling of birch pollen emissions and dispersion on regional and continental scales” ja se julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Institute Contributions.

Väitös on saatavana myös sähköisesti Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta (http://ethesis.helsinki.fi)

Lisätietoja:

Tutkija Pilvi Siljamo, puh. 029 539 4178, pilvi.siljamo@fmi.fi