Sääpalvelujen hyödyt kustannuksia paljon suurempia
Kaikissa maissa tulokset ovat myönteisiä sääpalvelujen yhteiskunnallisen tuottavuuden osalta. Matalin raportoitu tuottavuus sääpalvelujen osalta on Yhdysvalloissa, jossa Yhdysvaltojen suhdeluku on 2. Luku tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että palvelujen hyödyt ovat kaksi kertaa suuremmat kuin niiden tuottamiseen käytetyt kustannukset. Sveitsistä ja Suomesta saatiin tyypillinen tulos, jossa tieliikenteelle tarkoitettujen sääpalvelujen kustannus-hyöty -suhdeluku on noin kymmenen. Liian optimistisen tuloksen välttämiseksi Suomen tutkimuksessa huomioitiin myös muut kuin sääpalvelujen kustannukset, kuten esimerkiksi eri medioiden tuotanto- ja käyttökustannukset.
Rahoittajat tarvitsevat analyysejä arvioidessaan investointitarpeita
Sää- ja ilmastopalvelujen arvottaminen on kasvava tutkimusala maailmassa. Taustalla vaikuttavat monien valtioiden budjettien niukkuus sekä kehitysmaiden tarpeet varautua ilmastonmuutokseen. Kansalliset ja kansainväliset rahoittajat vaativat yhä useammin kustannus-hyöty -analyysin osana investointitarpeiden arviointia.
Ilmatieteen laitos on mukana useissa kehitysmaahankkeissa, joiden puitteessa tehdään myös sää- ja ilmastopalvelujen taloudellista arviointia. Ilmatieteen laitos on myös mukana Maailman Pankin rahoittamassa hankkeessa, jossa tehdään kansallisille sääpalveluille tarkoitettu käsikirja sää- ja ilmastopalvelujen arvioimiseksi.Ilmatieteen laitoksessa kehitetään myös arviointimenetelmiä, jotka käsittelevät koko palveluketjun nettohyötyä. Informaatio- ja toimintaketju kattaa säähavaintojen tekemisen, ennustamisen, viestinnän sekä loppukäyttäjän toteuttaman netto lisähyödyn. Koko ketjun kattavaa tutkimusta kutsutaan termillä Weather Service Chain Analysis (WSCA).
– Mielenkiintoinen löytö on se, että positiivisesta kustannus-hyöty -suhteesta huolimatta monista sääpalveluketjuista löytyy vielä hyvin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. WSCA auttaa tarkentamaan, mihin vaiheisiin kannattaa eniten lisätä investointeja ja innovaatioiden kehitystä. Sen yhteydessä on vielä hyvä korostaa, että julkisen säädatan avaaminen on tärkeä keino laajentaa ja vauhdittaa sääpalvelujen kehittämistä, mikä lopuksi taas parantanee sääpalvelujen kustannus-hyöty-suhdetta, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels toteaa.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Adriaan Perrels, puh. 050 583 8575, adriaan.perrels@fmi.fiTutkija Väinö Nurmi , puh. 029 539 2143, vaino.nurmi@fmi.fi