Tiedote - ACCLIM-hanke: Talvet lämpenevät selvästi kesiä nopeammin
Kuva: Eija Vallinheimo
Ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen myötä myös Suomen ilmasto muuttuu. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä ACCLIM-hankkeessa on arvioitu, miten ilmastonmuutos näkyy Suomen ilmastossa. Tutkimushankkeessa on syntynyt uutta tietoa ilmaston ääri-ilmiöistä ja arvioita ilmastonmuutoksen nopeudesta.
ACCLIM-hankkeen tulokset ennustavat, että kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa varsin selvästi jo lähivuosikymmeninä.
Talvet lämpenevät 3-9 asteellaTulosten mukaan jo ensi vuosikymmen (2011-2020) on Suomessa keskimäärin lämpimämpi kuin vertailujakso 1971-2000 peräti yli 95 prosentin todennäköisyydellä.Vuosisadan loppuun mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan kohoavan Suomessa 2-6 astetta. Vuosisadan loppuvuosikymmeni¬nä lämpötila on kohonnut talvisin 3-9, kesällä 1-5 asteella. Mikäli toteutuva lämpötilan nousu osuu näiden epävarmuuslukujen keskivaiheille, nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyy ennen vuosisadan loppua Keski-Lappiin.
Todennäköisesti talvet lämpenevät jo lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin kesät, vaikka juuri talvien lämpötilat vaihtelevatkin erityisen paljon myös luonnollisista syistä. Ilmastonmuutoksen myötä kylmät talvet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Keskilämpötilojen noustessa pakkaspäivien määrä pienenee ja terminen kasvukausi pitenee. Talvella lämpötilan vaihtelut tasaantuvat, jolloin kovimmat pakkaset leudontuvat enemmän kuin keskilämpötila. Terminen talvi, eli aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella, näyttäisi vuosisadan loppuun mennessä katoavan eteläisiltä ja lounaisilta rannikkoalueilta kokonaan, ja Lapissakin se on malliarvioiden mukaan yhdestä kahteen kuukautta nykyistä lyhyempi. Talvet muuttuvat pilvisemmiksi, ja lunta on entistä vähemmän.
Erittäin kylmät lämpötilat harvinaistuvatToistaiseksi lämpeneminen on ollut melko pientä Suomen lämpöolojen suureen vuosienväliseen vaihteluun verrattuna. Kuitenkin vähäinenkin lämpötilan nousu vaikuttaa huippukorkeiden lämpötilojen esiintymiseen. Esimerkiksi vuonna 2008 talvi löi eteläisimmässä Suomessa leutoudellaan kaikki aikaisemmat ennätykset. Jos keskilämpötilojen havaittu nousu jätetään huomioi¬matta, yhtä lauhoja talvia voisi odottaa esiintyvän vain kerran 200 vuodessa. Jos jo toteutunut ilmastonmuutos otetaan huomioon, talven 2008 lämpimyys ei enää olekaan näin poikkeuksellista, vaan yhtä korkeita lämpötiloja esiintyisi kerran 35 vuodessa. Ilmaston lämpenemisen edetessä korkeat äärilämpötilat käyvät aina vain todennäköisemmiksi samalla kun kylmät ääripäät harvinaistuvat.
Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus sademääriin erottuu ilmaston luonnollisen vaihtelun seasta paljon lämpötilan muutoksia hitaammin. Sekä lämpeneminen että sademäärien lisääntyminen on talvella voimakkaampaa kuin kesällä. Tulosten mukaan talvella sadepäivät yleistyvät, sateet runsastuvat ja samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät. Rankkasateet voimistuvat myös kesällä.
Varautuminen vaatii luotettavaa tietoaACCLIM-hanke on huolehtinut Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman (ISTO) nykyistä ja tulevaa ilmastoa koskevasta tietopalvelusta. Hankkeessa on kartoitettu ilmastotiedon käyttäjien tarpeita sekä tarjottu asiantuntijaopastusta ilmastotiedon käyttämisestä ilmastonmuutoksen vaikutus- ja sopeutumistutkimuksissa. Ilmaston muutokset vaikuttavat monin eri tavoin ympäristöön, talouselämään ja ihmisten elinoloihin. Niinpä tulevaisuutta koskevan yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksenteon kannalta on tärkeää, että käytettävissä on uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tietoa tarvitaan sekä keskimääräisistä arvoista että vaihteluista ja ääri-ilmiöistä.
Ilmastonmuutoksesta koituvien haittojen vähentäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät hallittua sopeutumista jo muuttuneisiin ja tulevaisuudessa yhä enemmän muuttuviin olosuhteisiin. Pitkällä tähtäimellä ilmastoennusteiden suurimpia virhelähteitä ovat ilmastomalleihin ja kasvihuonekaasujen päästöjen kehitykseen liittyvät epävarmuudet. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien arvioiden ilmaiseminen todennäköisyysjakaumien muodossa on tavoitteena myös jatkohankkeessa ACCLIM II (Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten), johon osallistuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston ohella myös Suomen ympäristökeskus.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, erikoistutkija Kirsti Jylhä, p. 09 1929 4125, kirsti.jylha@fmi.fiHelsingin yliopisto, yliopistonlehtori Jouni Räisänen, p. 09 191 50872, jouni.raisanen@helsinki.fi
ACCLIM-raportti on saatavilla täältä
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.